Miksi pomo "syrjii" ahkeria, hyviä työntekijöitä?
Sellaiset henkilöt saavat työpaikallamme parhaat työajat, työtehtävät ja palkan, jotka valikoivat työnsä, eivätkä suostu tekemään kuin tiettyjä hommia jne. Ahkerat, tunnolliset ihmiset joutuvat tekemään sitten kaikki paskaduunit, paskimmat työajat jne. Todella epäreilua ja epäoikeudenmukaista! Pomo ei arvosta yhtään juuri sitä osaa porukasta joka hoitaa hommansa ja joustaa kaikessa. Jos sattuukin niin että joku näistä ahkerista pyytää parempaa työaikaa tms niin pomo suuttuu! Ja kostaa sen jollain lailla. Mutta nämä lusmut sen sijaan ovat näköjään oikein suosiossa, eikä heiltä vaadita mitään.
Monilla työmotivaatio tämän takia tosi alhainen. Jos itse olisin pomo, yrittäisin olla oikeudenmukainen ja tasapuolinen. Meilläkin pomo luulee olevansa reilu, kun hän kuuntelee työntekijöiden toiveita. Mutta kun hän kuuntelee sen lusmusakin toiveita pelkästään. En ymmärrä! Itse en osaa selittää tätä hommaa muulla kuin sillä että haluaa pitää hankalan porukan hiljaisena ja luulee että nämä tunnolliset ei tee ylemmälle taholle koskaan valitusta eivätkä nouse häntä vastaan. Nyt alkaa vaan jo huumori loppua ja ihmiset on todella vihaisia tästä.
Mitä mieltä olette? Onko ihan tyypillistä tällainen??
Kommentit (18)
Tee ihmeessä se valitus, ei se muuten opi.
Pyydä palkankorotusta tai ala laiskottelemaan ja kiukuttelemaan samalla tavalla.
Toi on valitettavaa ja totta. Myös meillä ne jotka isoimpaan ääneen valittavat epäkohdista ja menevät pomolle vaatimaan mitä eivät suostu tekemään, myös pääsevät kaikista helpoimmalla. Mutta kun jonkun ne ikävämmätkin hommat on tehtävä.. Eikä kaikilla ole pokkaa pitää meteliä tuollaisista.
No mietippä tilannetta jos olisit itse esimies? Tottakai antaisit hommat niille ahkerille puurtajille etkä suinkaan sille hankalalle tyypille, eli opettele olemaan sopivan mulkku että ylitsesi ei kävellä. Tiedän että edellämainittu on vaikeata, itse opin sen vasta täydellisen romahtamisen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Toi on valitettavaa ja totta. Myös meillä ne jotka isoimpaan ääneen valittavat epäkohdista ja menevät pomolle vaatimaan mitä eivät suostu tekemään, myös pääsevät kaikista helpoimmalla. Mutta kun jonkun ne ikävämmätkin hommat on tehtävä.. Eikä kaikilla ole pokkaa pitää meteliä tuollaisista.
Osuit naulan kantaan! Jonkun ne ikävätkin hommat tarvii tehdä ja tosiaan, kaikilla ei ole pokkaa pitää meteliä joka asiasta ja vaatia itselleen erityikohtelua! Nämä lusmut ei vaan tajua myös miltä meistä muista tuntuu tämä. Koemme sen epäreiluksi ja ärsyttää nähdäkin näitä lusmuja. Jos ikävät hommat ja työajat jaettaisiin kaikille suunnilleen tasan niin yhdelle ei tulisi paljoa ja kaikilla olisi mukavampi olla töissä. Mutta ei niin ei...
Miksi tuollaisia pidetään palkkalistoilla?
Kun ikää tulee lisää niin huomaa että aina ei sillä järkyttävällä ryskäämisellä pärjää.Sulla on itsellä vähä outo asenne ja olet tuollainen hirmu hyökkäävä joten se saattaa vaikuttaa.Täytyy olla pään sisällä jotakin ja tietty luonne että pääsee pomojen suosioon,täytyy olla muutakin annettavaa kuin painamisen taito.
Ne on ne hommailijamiehet erikseen ja ne todelliset osaajat erikseen..näin se vaan menee,sori!
Jos pomo kysyy ketkä voivat tehdä, ne jotka suostuvat, suostuvat. Jos pomo määrää ja joku kieltäytyy, voi kai se nostaa statusta jonkun pomon silmissä. Kokemusta on että tärkeinä muuta muka tekevät voivat saada huomiota.
Mielikuvapeliä. Kynnysmatoille ei anneta, jos eivät pyydä. Itsekin kyllä olen ihminen, joka yhä haluaa uskoa, että mahdollisimman ahkera ja tehokas työpanos palkitaan.
Onko muuttunut vuodesta 2016?
Pomoilla on aina suosikki tai suosikkeja joiden kanssa sovitaan asioita selän takana yms. Ahkerat ja tunnolliset ei yleensä kiitosta saa, vaan niitä kehutaan jotka jotenkin selviytyvät tehtävistä.
Mäkin alan kiukuttelemaan. Ja otan iisisti. Miksi mun pitäis rehkiä, kun muut saa samasta työstä parempaa palkkaa. Tehköön ne.
Mitä kävis jos ahkerat ja tunnollisetkin alkaisivat vaatimaan asioita.
Olin työssä alalla, jossa oli vuoden jokaiselle päivälle töitä. Alkoi murmutus lähestyvistä joulun pyhistä ja tosi moni ilmoitti heti, että ei suostu silloin tulemaan töihin. Tuollaista oikeutta vaan ilmoittaa asia, ei ollut kenelläkään vaan olisi pitänyt sopia porukalla. Ajattelin sitten olla reilu työkaveri ja sanoin että hei mä tuun! Voin olla ne kaikki pyhät töissä, niin se jo varmaan auttaa ettei tarvii vääntää.
Vetosin sitten myöhemmin yhden vapaatoiveen kanssa (josta suututtiin), että kun mä olin sen joulun töissä niin saisinko tän vapaan. Mun pomo oikein naureskellen tuhahteli, että älä yhtään ala mitään vaatimaan, että sä IHAN ITSE SANOIT, että sä voit tulla! Jos itse sanoo, niin ei kuulemma lasketa?? No siellä aika moni muu sanoi, että missään tapauksessa ei ole tulossa ja mä sanoin että mä tulen, niin mä olin se ongelma.
Tästä lähtien en tarjoutunut mihinkään, yhtään ylimääräistä vuoroa en tehnyt ja kaikki pyhät pyysin vapaaksi, kuten kaikki muutkin. Juhannus kun tuli, niin ilmoitin etten todellakaan "pääse" ja vuorot sitten jouduttiin arpomaan.
En mä tajua kanssa mikä logiikka tuossa oli.
Vierailija kirjoitti:
Olin työssä alalla, jossa oli vuoden jokaiselle päivälle töitä. Alkoi murmutus lähestyvistä joulun pyhistä ja tosi moni ilmoitti heti, että ei suostu silloin tulemaan töihin. Tuollaista oikeutta vaan ilmoittaa asia, ei ollut kenelläkään vaan olisi pitänyt sopia porukalla. Ajattelin sitten olla reilu työkaveri ja sanoin että hei mä tuun! Voin olla ne kaikki pyhät töissä, niin se jo varmaan auttaa ettei tarvii vääntää.
Vetosin sitten myöhemmin yhden vapaatoiveen kanssa (josta suututtiin), että kun mä olin sen joulun töissä niin saisinko tän vapaan. Mun pomo oikein naureskellen tuhahteli, että älä yhtään ala mitään vaatimaan, että sä IHAN ITSE SANOIT, että sä voit tulla! Jos itse sanoo, niin ei kuulemma lasketa?? No siellä aika moni muu sanoi, että missään tapauksessa ei ole tulossa ja mä sanoin että mä tulen, niin mä olin se ongelma.
Tästä lähtien en tarjoutunut mihinkään, yhtään ylimääräistä vuoroa en te
Kiusantekoa tuo on. Jotkut saa ihan kaiken mitä pyytävät.
Koska pomo tietää, että mikäli ne paskimmat laitettaisiin tekemään niitä veemäisiä vuoroja tai hommia, niin koko palvelun tai tuotannon taso kärsisi. On helpompaa vain sivuuttaa ja kuormittaa niitä tunnollisia hyviä. Tämän olen nähnyt työelämässä jo pitkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin työssä alalla, jossa oli vuoden jokaiselle päivälle töitä. Alkoi murmutus lähestyvistä joulun pyhistä ja tosi moni ilmoitti heti, että ei suostu silloin tulemaan töihin. Tuollaista oikeutta vaan ilmoittaa asia, ei ollut kenelläkään vaan olisi pitänyt sopia porukalla. Ajattelin sitten olla reilu työkaveri ja sanoin että hei mä tuun! Voin olla ne kaikki pyhät töissä, niin se jo varmaan auttaa ettei tarvii vääntää.
Vetosin sitten myöhemmin yhden vapaatoiveen kanssa (josta suututtiin), että kun mä olin sen joulun töissä niin saisinko tän vapaan. Mun pomo oikein naureskellen tuhahteli, että älä yhtään ala mitään vaatimaan, että sä IHAN ITSE SANOIT, että sä voit tulla! Jos itse sanoo, niin ei kuulemma lasketa?? No siellä aika moni muu sanoi, että missään tapauksessa ei ole tulossa ja mä sanoin että mä tulen, niin mä olin se ongelma.
Tästä lähtien en tarjoutunut
Juuri tuo. Vaikka yrittää olla aina reilu niin vaikka mitä tekisit niin sua ei silti arvosteta yhtään.
Se onkin erikoista jos joku tarjoutuu olemaan töissä kun jotkut eivät halua, niin siitäkin rankaistaan. Ei ole ihme kun työhyvinvointi on perseellään.
Meilläkin pomon lusmu kaveri nousi yllättäen viereisen osaston ryhmäesimieheksi.
Joskus, kun se vierailee kahviossamme ja pesee huolella rahkaheraproteiinimömmökuppiaan puhtaaksi 10min juoksevan veden alla, tekisi mieli potkaista sitä lujaa perseeseen.
Olisi varmat potkut mulle.