Lue keskustelun säännöt.
Tätä on varhaiskasvatus --> Eikö muka kotona oleva vanhempi pysty tarjoamaan aivan samaa?
11.02.2016 |
http://www.oaj.fi/cs/oaj/Uutiset?&contentID=1408913380084&page_name=Nam…
OAJ laati kolmen muun järjestön kanssa yhteistyössä yhdeksän kysymystä ja mallivastaukset, joiden avulla voi varmistaa, että lapsi saa laadukasta varhaiskasvatusta.
Laadukas varhaiskasvatus on enemmän kuin kerho. Se on tavoitteellista pedagogista toimintaa. Ei siis ole yhdentekevää, minkälaista päivähoitoa lapsi saa.
Opetusalan Ammattijärjestön, Lastensuojen Keskusliiton, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Suomen Vanhempainliiton kokoama laatumittari muistuttaa, että jokaisella lapsella on elokuun alussa voimaan tulevan varhaiskasvatusoikeuden rajaamisenkin jälkeen oikeus saada varhaiskasvatusta vähintään 20 tuntia viikossa eli neljä tuntia päivässä.
Millainen varhaiskasvatus on laadukasta? Tämän arvioimista helpottaakseen järjestöt laativat yhdeksän kysymystä ja niihin suositellut vastaukset. Tutustu kysymyksiin alla tai lataa kysymykset itsellesi talteen täältä.
1. Mitä varhaiskasvatus sisältää ja tarkoittaa?
Varhaiskasvatus on tavoitteellista.
Lapsi saa varhaiskasvatuksessa säännöllisesti monipuolista musiikki-, liikunta-, taide-, kulttuuri-, kuvataide-, ilmaisutaide-, tanssi-, leikki- ja kirjallisuuskasvatusta sekä erilaisia elämyksiä ja juhlia. Aikaa ja tilaa on myös riittävään lepoon lapsen iän ja kehitystason mukaan. Toiminnassa toteutuvat varhaiskasvatuslain mukaiset tavoitteet.
2. Kuinka paljon varhaiskasvatusta lapsi saa?
Lapsi saa varhaiskasvatusta säännöllisesti päivittäin riittävän ajan.
Ensisijaisesti vanhemmat päättävät sen, paljonko lapsi on varhaiskasvatuksessa.
Jokaisella lapsella on oikeus vähintään 20 tuntiin varhaiskasvatusta viikossa eli neljään tuntiin päivässä. Varhaiskasvatukseen osallistuminen säännönmukaisesti viitenä päivänä viikossa mahdollistaa osallistumisen kaikkeen toimintaan.
Lapsella on oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen, jos se on tarpeen hänen kehityksensä, tuen tarpeensa tai perheolojen takia tai se on muuten hänen etunsa mukaista. Kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen on oikeus myös, jos vanhemmat työskentelevät tai opiskelevat kokoaikaisesti. Tällöin esiopetuksessakin oleva lapsi on oikeutettu saamaan varhaiskasvatusta ennen ja jälkeen esiopetuksen.
Jos vanhemmat ovat osa-aikatyössä, opiskelevat tai eivät osa-aikaisesti muusta syystä ole kotona, lapsella on oikeus viikossa yli 20 tuntiin varhaiskasvatusta.
3. Paljonko lapsiryhmässä on lastentarhanopettajia ja muuta koulutettua henkilöstöä?
Työn tekevät koulutetut ammattilaiset.
Jokaisessa päiväkodin lapsiryhmässä on oltava vähintään yksi, mieluummin kaksi, ryhmän pedagogisesta toiminnasta vastaavaa lastentarhanopettajaa.
Jotta lasten yksilölliset tuen tarpeet voidaan ottaa huomioon, päiväkodissa on myös erityislastentarhanopettaja sekä avustajapalveluja. Henkilöstön poissaoloihin on aina hoidettu sijaiset. Lasten kannalta henkilöstön pysyvyys on tärkeää.
Varhaiskasvatus on opetuksen, kasvatuksen ja hoidon muodostama kokonaisuus, jossa painottuu pedagogia. Pedagogian painottuminen edellyttää pedagogisen koulutuksen saanutta henkilöstöä.
Kerhon ja avoimen toiminnan henkilöstön koulutuksesta ei ole säädöksiä.
4. Minkä kokoisessa ryhmässä lapsi on?
Ryhmäkoko on säädösten mukainen.
Päiväkotiryhmässä lapsimäärä suhteutetaan aina läsnä olevien hoito- ja kasvatustehtävissä toimivien aikuisten määrään. Alle 3-vuotiaita voi olla enintään neljä yhtä opettajaa tai hoitajaa kohti ja 3 vuotta täyttäneitä lapsia kokopäiväryhmässä enintään kahdeksan yhtä aikuista kohti. Paikalla saa yhtä aikaa olla enintään kolmea aikuista vastaava määrä lapsia.
Jos 3 vuotta täyttänyt lapsi on ns. osapäiväpaikalla, lapsia voi olla yhtä aikuista kohden kolmetoista. Osapäivälapsista muodostetussa yli kolmevuotiaiden ryhmässä voisi siis olla 39 lasta. Tämä on käytännössä ehdottomasti liikaa.
Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevan lapsen ryhmän pitää olla pienempi ja/tai ryhmässä on oltava enemmän henkilöstöä, jollei lasta varten ole päiväkodissa erityistä avustajaa.
Perhepäivähoidossa yhdellä hoitajalla voi olla korkeintaan neljä lasta koko päivän ja lisäksi yksi lapsi puoli päivää.
Kerhojen tai avoimien palvelujen ryhmäkokoa ei ole säädetty.
Lapsiryhmän tulee olla mahdollisimman pysyvä. Jatkuvasti muuttuvat ryhmät kuormittavat lasta ja heikentävät lasten elämänlaatua. Parhaiten lasten ystävyyssuhteiden, leikin ja oppimisen jatkuvuus toteutuu silloin, kun lapset osallistuvat toimintaan säännöllisesti.
5. Kirjataanko lapsen kehityksen ja oppimisen tavoitteet?
Lapselle tehdään oma varhaiskasvatuksen suunnitelma.
Jokaiselle lapselle laaditaan päiväkodissa henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, jonka tekemisestä vastaa lastentarhanopettaja. Siihen kirjataan lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevat varhaiskasvatuksen tavoitteet yhteistyössä henkilöstön, lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa sekä toimet tavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan lapsen tarvitseman tuen tarve, tukitoimet ja niiden toteuttaminen.
Suunnitelman laatimiseen voivat tarvittaessa osallistua lapsen kehitystä ja oppimista tukevat muut asiantuntijat.
Suunnitelma on laadittava myös perhepäivähoidossa, kerhoilta ja avoimilta palveluilta laki ei sitä vaadi.
Suunnitelman toteutumista arvioidaan ja se tarkistetaan tarpeen mukaan, vähintään kerran vuodessa.
6. Miten yksilölliset tuen tarpeet otetaan huomioon?
Erityistä tukea on tarjolla.
Varhaiskasvatuksessa lapsen yksilöllisen tuen tarve otetaan huomioon ja hän saa varhaiskasvatussuunnitelmansa mukaisesti erityislastentarhanopettajan antamaa tukea, avustajapalveluja sekä muuta tukea.
Säädökset eivät edellytä tuen tarjoamista kerhoissa ja avoimissa palveluissa.
7. Millaista on yhteistyö kotien kanssa?
Vuoropuhelua vanhempien kanssa.
Yhteistyö vanhempien kanssa on tiivistä ja osallistavaa ja perustuu ajatukseen kasvatuskumppanuudesta. Vanhemmille on oma vanhempainyhdistys tai -toimikunta.
8. Millaisissa tiloissa lapsi päivänsä viettää?
Tilat ovat tarkoituksenmukaiset.
Varhaiskasvatusympäristön on oltava kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen ja otettava huomioon lapsen ikä ja kehitys. Toimitilojen ja toimintavälineiden on oltava asianmukaisia ja niissä on huomioitava esteettömyys. Lapsen ryhmällä pitäisi olla oma tila, jossa ei ole muita lapsiryhmiä.
9. Millainen ruokailu lapselle järjestetään?
Lämmin ruoka päivittäin.
Lapsi saa lämpimän, terveellisen ruoan ja samalla hänelle opetetaan ruokatapoja ja -kulttuuria.
Kommentit (53)
Kohta 8. Ainakin oma lapseni vietti eskarivuotensa kellarissa. Näin Martsarissa vuonna 1998-1999.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osa pystyy, osaa ja haluaa, osa ei. On silti eri asia hoitaa omia kuin vieraita lapsia. Kotona ei tietystikään pysty samalla tavalla järjestämään esimerkiksi ryhmätilanteita, joissa lapsi oppii toimimaan ryhmässä ja harjoittamaan sosiaalisia taitojaan ikätovereidensa seurassa. Ulkoapäin saattaa näyttää helpolta ja yksinkertaiselta työltä, mutta on oikeasti haastavaa huomioida jokainen lapsi erikseen yksilönä, hallita ryhmää kokonaisuutena sekä suunnitella toimintaa jokaisen yksilölliset tarpeet, kiinnostukset ja taidot huomioiden. T. Hoitovapaalla oleva lto, 4 lapsen äiti
Kotona ei aivan jokainen lapsi saa valtion välttämättömänä pitävää monikulttuurisuus- ja yrittäjyyskasvatusta. Siksi jokaisen tenavan on osallistuttava täysmittaiseen varhaiskasvatukseen, tai hukka perii.
Hei sinä hoitovapaalla oleva lto. Teenkö nyt suuren virheen, kun hoidan lapsia 3,5 ja 2 v kotona? Eikö se sitten ole hyödyllistä ryhmätoimintaa, että käymme viikoittain perhekerhossa, avoimessa päiväkodissa ja isompi käy myös kerhossa? Lisäksi meillä leikkitreffit kerran viikossa ja naapurien lapsia näemme usein myös ulkoillessa. Yritän askarrella/maalata lasten kanssa kerran pari viikossa. Ja luemme joka päivä. Onko se lapsille liian kuormittavaa, kun meillä on monta eri paikkaa ja eri lapsirhmiä, missä käymme?
Joopa joo... täällä on musiikkituokio ja liikuntaleikkituokio kerran viikossa, vuoroviikoin. Nukkarissa luetaan yksi lyhyt satu. Todella iso osa päivästä menee perushoitoon ja erilaisiin siirtymisiin, odottamisiin ja valmistautumisiin; kun parikymmentä lasta pitää pissattaa, pukea ja saada pihalle hallitusti, on ilmiselvää, että aikaa menee. Sama juttu ruokailussa, ohjatuissa leikkituokioissa, päiväunissa jne. Näiden jälkeen jää hitunen aikaa, jolloin sitä varhaiskasvatusta voisi toteuttaa, ja silloin sattumalta usein näkee lasten leikkivän keskenään, kun tädit juttelevat ringissä.
Huvittavinta on huomata, miten kotona täysin normaalit piirtelyt, muovailut, vesivärit, sormivärit, leikkipuistot, iltasadut, lastenlaulut, mummulavierailut, ruoanlaitot, siivoamiset, kirjastokäynnit, harrastukset, ulkoilut ja metsäretket muuttuvat laadukkaaksi varhaiskasvatukseksi, kun ne tarjoaa joku muu kuin lapsen omat vanhemmat...
Uskon ja tiedän, että ihan oikeasti huippupaikkojakin on olemassa, mutta valitettavan monet lapset "käyttävät oikeuttaan laadukkaaseen varhaiskasvatukseen" niissä lastensäilytyshalleissa, jotka keskiverto kotihoito pesisi mennen tullen. Ei ole sattumaa, että ainakin täällä monet lastenhoitajat ja lto:t pyrkivät hoitamaan lapsensa kotona mahdollisimman pitkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä nuorimmainen oli pienenä kaikesta herkästi loukkaantuva tiukkapipo. En tiedä miksi, sillä isommat sisarukset olivat luonteeltaan ihan erilaisia. Lapsi oli 4-vuotias, kun hän meni hoitoon ja vuoden kuluttua lapsi oli kuin toinen ihminen. Päiväkodissa oli aivan ihanat hoitajat, heille kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Meillä nuorimmainen oli pienenä kaikesta herkästi loukkaantuva tiukkapipo. En tiedä miksi, sillä isommat sisarukset olivat luonteeltaan ihan erilaisia. Lapsi oli 4-vuotias, kun hän meni hoitoon ja vuoden kuluttua lapsi oli kuin toinen ihminen. Päiväkodissa oli aivan ihanat hoitajat, heille kiitos.
Meillä nuorimmainen meni päiväkotiin yksivuotiaana ja kolmevuotiaana siitä tuli kaikesta herkästi loukkaantuva tiukkapipo. Onko vika päiväkodissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osa pystyy, osaa ja haluaa, osa ei. On silti eri asia hoitaa omia kuin vieraita lapsia. Kotona ei tietystikään pysty samalla tavalla järjestämään esimerkiksi ryhmätilanteita, joissa lapsi oppii toimimaan ryhmässä ja harjoittamaan sosiaalisia taitojaan ikätovereidensa seurassa. Ulkoapäin saattaa näyttää helpolta ja yksinkertaiselta työltä, mutta on oikeasti haastavaa huomioida jokainen lapsi erikseen yksilönä, hallita ryhmää kokonaisuutena sekä suunnitella toimintaa jokaisen yksilölliset tarpeet, kiinnostukset ja taidot huomioiden. T. Hoitovapaalla oleva lto, 4 lapsen äiti
En minä ainakaan epäile työn haastavuutta, vaan ennemminkin päinvastoin! Jos työ on kovin haastavaa ja vaatii aikuisilta paljon, niin mitenhän hyvää sellainen tekee lapsille? Onko tuollaisen ympäristön edut oikeasti niin suuret, mitä jotkut tahot väittävät?
Tottakai töissä on käytävä ja johonkin ne lapset on laitettava, mutta omaan korvaan särähtää aina tuo "lapsen oikeus" ja kaikki se hyvä, mitä päiväkodeilla on lapsille tarjottavana, mihin vanhemmat eivät pysty.
Olen sitä mieltä että paras että perhe itse päättää mikä on omille lapsille parasta.
Musta tuntuu että lapsi van taantuu päiväkodissa. Kotona ollessa ehdittiin paljon enemmän piirtää, askarrella ja tehdä kaikkea kehittävää ihan kotitöiden ohella.
Itse lopulta sain työni neuvoteltua osa-aikaiseksi jotta lapsen ei tarvitse olla päiväkodissa kuin 5h päivässä, ja kotona jää aikaa enemmän olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laadukasta varhaiskasvatusta voisi tarjota päiväkodissa, jossa a.) suunnitteluaikaa hoitajille ja opettajille annettaisiin reilusti enemmän nykyiseen verrattuna b.) päiväkotiapulaisia ja avustajia palkattaisiin ryhmiin hoitamaan mm. siivoustehtäviä ja auttavia tehtäviä lasten pukemisissa yms, ja erityislapset saisivat ihan aikuisten oikeasti omat avustajat silloin kun tarve sitä vaatii c.) ryhmien kokoja pienennettäisiin 6lasta/aikuinen ja d.) palkkoja nostettaisiin vähintään koulutustason mukaan. Meillä on huutava pula lastentarhaopettajista, ja joissain päiväkodeissa ei saada edes eskariopeksi pätevyysvaatimuksia täyttävää henkilöä.
Jos näitä ei saada kuntoon, niin kyllä suurin osa vanhemmista voi kevyesti tarjota vähintäänkin samaa kotona ollessaan. Se on vain harmi, sillä jos päiväkotien asiat saataisiin kuntoon, niin nainen voisi hyvällä omatunnolla tehdä töitä mikä edesauttaisi tasa-arvoa mm. palkoissa ja eläkkeissä erityisesti. Se on myös harmi siltä kannalta, että hyvin järjestetyssä päiväkodissa voidaan tarjota siinä mielessä kotia enemmän, että lapsi pääsee oppimaan ryhmässä ja rakentamaan itsetuntoa pienessä ryhmässä ison koululuokan sijaan. Lapsen itsetunto rakentuu nimittäin hyvin pitkälti ensimmäisen vertasiryhmän parissa, vaikka vanhemmat olisivat kuinka ihania ja tiedostavia. Erityisesti niille lapsille joilla on vaikeuksia niin oppimisessa, kehityksessä (tunne-elämä jne.) ja sosiaalisissa taidoissa, voisi olla hyvä päiväkoti ihanteellinen paikka edistyä. Hyvin hallittu pienryhmä, jossa aikuisella on aikaa suunnitella niin ryhmän kuin yksilöiden toimintaa olisi mahtava juttu mielestäni. Mutta toki moni ei tätä tavoita, ja ei tarvikkaan. Kyllä perus normaaleista lapsista kehittyy ihan fiksuja kotona, ja koti onkin oikein pienille varsin ihanteellinen paikka. Näen silti varhaiskasvatuksella todella tärkeän funktion niille lapsille joilla haasteita on, ja joille panostus mahdollisimman aikaisin toisi hurjan edun tulevaisuutta ajetellen. Mutta se todellakin tarkoittais radikaaleja muutoksia varhaiskasvatukseen, ja siihen vanhemmat ja päättäjät eivät ole valmiita ainakaan vielä. Asenne on suurimmalla osalla se, että päiväkoti on lastensäilytyspaikka eikä sen enempää. Ja päiväkodissa on vain tätejä, jotka pitävät lapset hengissä ja viihdyttävät heitä.
Varhaiskasvatus on kaunis ajatus, mutta nykyisillä resursseilla on turha puhuakaan laadukkaasta varhaiskasvatuksesta. Oma lapseni käy kerhossa kolme kertaa viikossa. Yksi kerta kestää kolme tuntia, joten viikossa hän saa virallisesti varhaiskasvatusta vain yhdeksän tuntia. Tosin tuo 9h on "täyttä toimintaa" toisin kuin päiväkodissa, missä puolet päivästä menee odotteluun ja päiväuniin. Kerhon lisäksi lapsella on liikuntaharrastus ja hän käy pari kertaa viikossa lapsiparkissa. Hän keksii itse kotona erilaisia käsitöitä ja askarteluja. Luemme kirjoja yhdessä, emme tosin päivittäin. Käymme silloin tällöin metsässä, teatterissa, kavereilla kylässä, konserteissa... Suoraan sanottuna, en keksi mitä tuo "varhaiskasvatus" toisi lisää.
Lapsi oli yhdessä vaiheessa päiväkodissa. Askartelivat yhden jutun syys- ja kevätkaudella. Kävivät kerran kahdessa vuodessa teatterissa. Kevät- ja joulujuhla oli. Eivät ulkoilleet juuri koskaan, kun oli huono sää eikä kaikilla ollut sopivia vaatteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olipa taas viesti tänä edellinen....
Missä päiväkodissa muka ei ulkoilla? Niin, kaikissa ulkoillaan, myös sateella. Lapseni oli 4,5 vuotta päoväkodissa ja he askartelivat aivan valtavasti, lauloivat, soittivat jne. Sinä puhut pelkkää paskaa.
Nyt lapseni on 12-vuotias kympin tyttö, sosiaalinen, iloinen ja harrastaa paljon.
Ongelma Suomessa on ne sadantuhannet perheet, jotka ovat ns. heikompaa ainesta. Vanhemmat kouluttamattomia sossupummeja. Ne lapset ei saa mitään kasvatusta kotona, ei terveellistä ruokaa, ei virikkeitä, eivät opi tapoja jne. Ne vätysvanhemmat eivät todellakaan askartele, laula ja ulkoile lapsen kanssa. Näitä on Suomessa PALJON!
Vierailija kirjoitti:
Hei sinä hoitovapaalla oleva lto. Teenkö nyt suuren virheen, kun hoidan lapsia 3,5 ja 2 v kotona? Eikö se sitten ole hyödyllistä ryhmätoimintaa, että käymme viikoittain perhekerhossa, avoimessa päiväkodissa ja isompi käy myös kerhossa? Lisäksi meillä leikkitreffit kerran viikossa ja naapurien lapsia näemme usein myös ulkoillessa. Yritän askarrella/maalata lasten kanssa kerran pari viikossa. Ja luemme joka päivä. Onko se lapsille liian kuormittavaa, kun meillä on monta eri paikkaa ja eri lapsirhmiä, missä käymme?
Miksi ihmeessä tulit tänne pätemään? Eikös tuossa joku juuri sanonut, että toki jotkut osaa ja viitsii ja pystyy tarjoamaan, mutta eivät toki kaikki. Kukaan ei ole väittänyt, että mainitsemillasi aktiviteeteillä ei voisi varhaiskasvatusta hoitaa (mikäli nyt kukaan tekee ihan tuota kaikkea joka viikko).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olipa taas viesti tänä edellinen....
Missä päiväkodissa muka ei ulkoilla? Niin, kaikissa ulkoillaan, myös sateella. Lapseni oli 4,5 vuotta päoväkodissa ja he askartelivat aivan valtavasti, lauloivat, soittivat jne. Sinä puhut pelkkää paskaa.
Nyt lapseni on 12-vuotias kympin tyttö, sosiaalinen, iloinen ja harrastaa paljon.
Ongelma Suomessa on ne sadantuhannet perheet, jotka ovat ns. heikompaa ainesta. Vanhemmat kouluttamattomia sossupummeja. Ne lapset ei saa mitään kasvatusta kotona, ei terveellistä ruokaa, ei virikkeitä, eivät opi tapoja jne. Ne vätysvanhemmat eivät todellakaan askartele, laula ja ulkoile lapsen kanssa. Näitä on Suomessa PALJON!
En viitsi päiväkodin nimeä kertoa, mutta kyseessä kunnallinen päiväkoti pk-seudulla. Eivät todellakaan ulkoilleet juuri koskaan, koska osalla lapsista ei ollut sopivia vaatteita. Hyvä, että tiedät millaista kaikissa Suomen päiväkodeissa on! Lapsellesi varmasti oli parempi olla päiväkodissa kuin tuollaisen raivoajan kanssa kotona. Lähipiirissäni ei myöskään ole yhtään vätysvanhempaa, mutta uskon, että heitäkin on.. Sinä ilmeisesti tunnet heitä enemmänkin.
Vierailija kirjoitti:
Hei sinä hoitovapaalla oleva lto. Teenkö nyt suuren virheen, kun hoidan lapsia 3,5 ja 2 v kotona? Eikö se sitten ole hyödyllistä ryhmätoimintaa, että käymme viikoittain perhekerhossa, avoimessa päiväkodissa ja isompi käy myös kerhossa? Lisäksi meillä leikkitreffit kerran viikossa ja naapurien lapsia näemme usein myös ulkoillessa. Yritän askarrella/maalata lasten kanssa kerran pari viikossa. Ja luemme joka päivä. Onko se lapsille liian kuormittavaa, kun meillä on monta eri paikkaa ja eri lapsirhmiä, missä käymme?
Minusta tämä kuulostaa mahtavalta : )
t. toinen tavallinen mamma, ei lto
Päivähoidon tärkein pointti on oppia olemaan osa ryhmää ja muidenkin kuin äidin kanssa. Äidin kanssa oleminen sopii vauvoille, siitä eteen päin se on ihmislapselle luonnotonta olla olematta osa ryhmää.
Poikani 4v aloitti syksyllä päiväkodissa 2-3 päivänä viikossa ja olemme olleet todella tyytyväisiä. Poika nauttii seurasta ja ohjelmasta ja oppi noin kuukaudessa toiminaan päiväkodin rytmin mukaan. Hänellä on siellä kavereita ja monessa asiassa taidot ovat kehittyneet kivasti eteenpäin: oppi heti pukeutumaan itse ( kotona kova taistelu), kirjaimet ovat alkaneet kiinnostaa ( en ole yhtään ehtinyt niitä kotona esitellä) ja mikä parasta,
hänellä on omia juttuja, joista me vanhemmat emme tiedä mitään. Toki lapsi on yhä suurimman osan viikosta kotona, mutta tämä yhdistelmä toimii meille hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Hei sinä hoitovapaalla oleva lto. Teenkö nyt suuren virheen, kun hoidan lapsia 3,5 ja 2 v kotona? Eikö se sitten ole hyödyllistä ryhmätoimintaa, että käymme viikoittain perhekerhossa, avoimessa päiväkodissa ja isompi käy myös kerhossa? Lisäksi meillä leikkitreffit kerran viikossa ja naapurien lapsia näemme usein myös ulkoillessa. Yritän askarrella/maalata lasten kanssa kerran pari viikossa. Ja luemme joka päivä. Onko se lapsille liian kuormittavaa, kun meillä on monta eri paikkaa ja eri lapsirhmiä, missä käymme?
Itse olen sitä mieltä, että mahdollisuuksien mukaan alle 3-vuotiaan hoitopaikaksi kannattaa valita joku muu kuin päiväkoti. Toki aina tämä ei ole mahdollista. Itse en esimerkiksi omiani laittaisi tuon ikäisinä päiväkotiin.
Teidän arki kuulostaa aktiiviselta ja touhukkaalta. Kyllä varmasti lapsista huomaat, onko tuo ryhmien määrä ym liian suuri heille. Toiset lapset (samoin kuin aikuiset) kaipaavat enemmän aktiviteettia kuin toiset. Kerhotoiminta on mielestäni todella hyvä palvelu kotihoidossa oleville isommille lapsille! Toki myöskään ihan perusarjen tärkeyttä ei sovi unohtaa, lapset tarvitsevat sitäkin. Ilman sen kummempia sirkushuveja :)
Kirjoitukseni pointti oli se, että moni vanhempi pystyisi halutessaan tarjoamaan lapselleen virikkeitä, laadukasta hoitoa, sosiaalisten taitojen opettamista ym. Mutta nykyisin valitettavan harva oikeasti viettää lapsensa kanssa aikaa saati järjestää erilaista askartelu- ym toimintaa. Joillekin jo ihan perusjuttujen (pukemaan opettaminen/syömään opettaminen/tapojen opettaminen...) hoitaminen on vaikeaa. Nykyaikaa leimaa se, ettei vanhemmat uskalla/osaa esim pitää kuria lapsilleen. Tämä tietysti näkyy lapsissa. Ja totta, yleistän nyt, eivätkä kaikki vanhemmat ole tällaisia. Mutta osa on.
T. Se lto
Lukematta tuota tuhottoman pitkää jeremiaadia, vastaan vain otsikkoon: on kaksi asiaa pystyä tarjoamaan ja tarjota laadukasta varhaiskasvatusta. Moni kenties pystyisikin, mutta ei vaan tule sitä tehneeksi.