Tätä on varhaiskasvatus --> Eikö muka kotona oleva vanhempi pysty tarjoamaan aivan samaa?
http://www.oaj.fi/cs/oaj/Uutiset?&contentID=1408913380084&page_name=Nam…
OAJ laati kolmen muun järjestön kanssa yhteistyössä yhdeksän kysymystä ja mallivastaukset, joiden avulla voi varmistaa, että lapsi saa laadukasta varhaiskasvatusta.
Laadukas varhaiskasvatus on enemmän kuin kerho. Se on tavoitteellista pedagogista toimintaa. Ei siis ole yhdentekevää, minkälaista päivähoitoa lapsi saa.
Opetusalan Ammattijärjestön, Lastensuojen Keskusliiton, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Suomen Vanhempainliiton kokoama laatumittari muistuttaa, että jokaisella lapsella on elokuun alussa voimaan tulevan varhaiskasvatusoikeuden rajaamisenkin jälkeen oikeus saada varhaiskasvatusta vähintään 20 tuntia viikossa eli neljä tuntia päivässä.
Millainen varhaiskasvatus on laadukasta? Tämän arvioimista helpottaakseen järjestöt laativat yhdeksän kysymystä ja niihin suositellut vastaukset. Tutustu kysymyksiin alla tai lataa kysymykset itsellesi talteen täältä.
1. Mitä varhaiskasvatus sisältää ja tarkoittaa?
Varhaiskasvatus on tavoitteellista.
Lapsi saa varhaiskasvatuksessa säännöllisesti monipuolista musiikki-, liikunta-, taide-, kulttuuri-, kuvataide-, ilmaisutaide-, tanssi-, leikki- ja kirjallisuuskasvatusta sekä erilaisia elämyksiä ja juhlia. Aikaa ja tilaa on myös riittävään lepoon lapsen iän ja kehitystason mukaan. Toiminnassa toteutuvat varhaiskasvatuslain mukaiset tavoitteet.
2. Kuinka paljon varhaiskasvatusta lapsi saa?
Lapsi saa varhaiskasvatusta säännöllisesti päivittäin riittävän ajan.
Ensisijaisesti vanhemmat päättävät sen, paljonko lapsi on varhaiskasvatuksessa.
Jokaisella lapsella on oikeus vähintään 20 tuntiin varhaiskasvatusta viikossa eli neljään tuntiin päivässä. Varhaiskasvatukseen osallistuminen säännönmukaisesti viitenä päivänä viikossa mahdollistaa osallistumisen kaikkeen toimintaan.
Lapsella on oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen, jos se on tarpeen hänen kehityksensä, tuen tarpeensa tai perheolojen takia tai se on muuten hänen etunsa mukaista. Kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen on oikeus myös, jos vanhemmat työskentelevät tai opiskelevat kokoaikaisesti. Tällöin esiopetuksessakin oleva lapsi on oikeutettu saamaan varhaiskasvatusta ennen ja jälkeen esiopetuksen.
Jos vanhemmat ovat osa-aikatyössä, opiskelevat tai eivät osa-aikaisesti muusta syystä ole kotona, lapsella on oikeus viikossa yli 20 tuntiin varhaiskasvatusta.
3. Paljonko lapsiryhmässä on lastentarhanopettajia ja muuta koulutettua henkilöstöä?
Työn tekevät koulutetut ammattilaiset.
Jokaisessa päiväkodin lapsiryhmässä on oltava vähintään yksi, mieluummin kaksi, ryhmän pedagogisesta toiminnasta vastaavaa lastentarhanopettajaa.
Jotta lasten yksilölliset tuen tarpeet voidaan ottaa huomioon, päiväkodissa on myös erityislastentarhanopettaja sekä avustajapalveluja. Henkilöstön poissaoloihin on aina hoidettu sijaiset. Lasten kannalta henkilöstön pysyvyys on tärkeää.
Varhaiskasvatus on opetuksen, kasvatuksen ja hoidon muodostama kokonaisuus, jossa painottuu pedagogia. Pedagogian painottuminen edellyttää pedagogisen koulutuksen saanutta henkilöstöä.
Kerhon ja avoimen toiminnan henkilöstön koulutuksesta ei ole säädöksiä.
4. Minkä kokoisessa ryhmässä lapsi on?
Ryhmäkoko on säädösten mukainen.
Päiväkotiryhmässä lapsimäärä suhteutetaan aina läsnä olevien hoito- ja kasvatustehtävissä toimivien aikuisten määrään. Alle 3-vuotiaita voi olla enintään neljä yhtä opettajaa tai hoitajaa kohti ja 3 vuotta täyttäneitä lapsia kokopäiväryhmässä enintään kahdeksan yhtä aikuista kohti. Paikalla saa yhtä aikaa olla enintään kolmea aikuista vastaava määrä lapsia.
Jos 3 vuotta täyttänyt lapsi on ns. osapäiväpaikalla, lapsia voi olla yhtä aikuista kohden kolmetoista. Osapäivälapsista muodostetussa yli kolmevuotiaiden ryhmässä voisi siis olla 39 lasta. Tämä on käytännössä ehdottomasti liikaa.
Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevan lapsen ryhmän pitää olla pienempi ja/tai ryhmässä on oltava enemmän henkilöstöä, jollei lasta varten ole päiväkodissa erityistä avustajaa.
Perhepäivähoidossa yhdellä hoitajalla voi olla korkeintaan neljä lasta koko päivän ja lisäksi yksi lapsi puoli päivää.
Kerhojen tai avoimien palvelujen ryhmäkokoa ei ole säädetty.
Lapsiryhmän tulee olla mahdollisimman pysyvä. Jatkuvasti muuttuvat ryhmät kuormittavat lasta ja heikentävät lasten elämänlaatua. Parhaiten lasten ystävyyssuhteiden, leikin ja oppimisen jatkuvuus toteutuu silloin, kun lapset osallistuvat toimintaan säännöllisesti.
5. Kirjataanko lapsen kehityksen ja oppimisen tavoitteet?
Lapselle tehdään oma varhaiskasvatuksen suunnitelma.
Jokaiselle lapselle laaditaan päiväkodissa henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, jonka tekemisestä vastaa lastentarhanopettaja. Siihen kirjataan lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevat varhaiskasvatuksen tavoitteet yhteistyössä henkilöstön, lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa sekä toimet tavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan lapsen tarvitseman tuen tarve, tukitoimet ja niiden toteuttaminen.
Suunnitelman laatimiseen voivat tarvittaessa osallistua lapsen kehitystä ja oppimista tukevat muut asiantuntijat.
Suunnitelma on laadittava myös perhepäivähoidossa, kerhoilta ja avoimilta palveluilta laki ei sitä vaadi.
Suunnitelman toteutumista arvioidaan ja se tarkistetaan tarpeen mukaan, vähintään kerran vuodessa.
6. Miten yksilölliset tuen tarpeet otetaan huomioon?
Erityistä tukea on tarjolla.
Varhaiskasvatuksessa lapsen yksilöllisen tuen tarve otetaan huomioon ja hän saa varhaiskasvatussuunnitelmansa mukaisesti erityislastentarhanopettajan antamaa tukea, avustajapalveluja sekä muuta tukea.
Säädökset eivät edellytä tuen tarjoamista kerhoissa ja avoimissa palveluissa.
7. Millaista on yhteistyö kotien kanssa?
Vuoropuhelua vanhempien kanssa.
Yhteistyö vanhempien kanssa on tiivistä ja osallistavaa ja perustuu ajatukseen kasvatuskumppanuudesta. Vanhemmille on oma vanhempainyhdistys tai -toimikunta.
8. Millaisissa tiloissa lapsi päivänsä viettää?
Tilat ovat tarkoituksenmukaiset.
Varhaiskasvatusympäristön on oltava kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen ja otettava huomioon lapsen ikä ja kehitys. Toimitilojen ja toimintavälineiden on oltava asianmukaisia ja niissä on huomioitava esteettömyys. Lapsen ryhmällä pitäisi olla oma tila, jossa ei ole muita lapsiryhmiä.
9. Millainen ruokailu lapselle järjestetään?
Lämmin ruoka päivittäin.
Lapsi saa lämpimän, terveellisen ruoan ja samalla hänelle opetetaan ruokatapoja ja -kulttuuria.
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päivähoidon tärkein pointti on oppia olemaan osa ryhmää ja muidenkin kuin äidin kanssa. Äidin kanssa oleminen sopii vauvoille, siitä eteen päin se on ihmislapselle luonnotonta olla olematta osa ryhmää.
Kouluissa saadaan sitten paiskia töitä, että nämä kotona kasvaneet minäminä-lapset ja kaikesta loukkaantuvat tiukkapipot saataisiin jotenkin osaksi ryhmää...
TÄmä on tietysti kärjistys, mutta varmaan moni ammattilainen tämän voi allekirjoittaa. Eiväthän vanhemmat sillä pahaa tarkoita, eivät vain näe mitä se lapsen passaaminen ja periksi antaminen tarkoittaa.
Päättäkääs nyt kumpi on parempi, äidin kanssa kotona vai päivähoidossa ryhmässä? Kumpaakin nyt huudetaan kurkut suorana.
Kumpi?
Vierailija kirjoitti:
Päättäkääs nyt kumpi on parempi, äidin kanssa kotona vai päivähoidossa ryhmässä? Kumpaakin nyt huudetaan kurkut suorana.
Kumpi?
Kumpaakin huudetaan, koska hoidossa ja kotona olevien lasten määrä on aikalailla sama.
En veisi alle 3-vuotiasta päiväkotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päivähoidon tärkein pointti on oppia olemaan osa ryhmää ja muidenkin kuin äidin kanssa. Äidin kanssa oleminen sopii vauvoille, siitä eteen päin se on ihmislapselle luonnotonta olla olematta osa ryhmää.
Kouluissa saadaan sitten paiskia töitä, että nämä kotona kasvaneet minäminä-lapset ja kaikesta loukkaantuvat tiukkapipot saataisiin jotenkin osaksi ryhmää...
TÄmä on tietysti kärjistys, mutta varmaan moni ammattilainen tämän voi allekirjoittaa. Eiväthän vanhemmat sillä pahaa tarkoita, eivät vain näe mitä se lapsen passaaminen ja periksi antaminen tarkoittaa.
Paitsi, että kotona voi kasvaa lapsikatraan keskellä niitä ryhmässä toimiviakin ja itseohjautuviakin lapsia.Eiköhän ole vanhemmasta kiinni, passaako ja antaako periksi vai opettaako lasta omatoimisuuteen ja kuriin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päivähoidon tärkein pointti on oppia olemaan osa ryhmää ja muidenkin kuin äidin kanssa. Äidin kanssa oleminen sopii vauvoille, siitä eteen päin se on ihmislapselle luonnotonta olla olematta osa ryhmää.
Kouluissa saadaan sitten paiskia töitä, että nämä kotona kasvaneet minäminä-lapset ja kaikesta loukkaantuvat tiukkapipot saataisiin jotenkin osaksi ryhmää...
TÄmä on tietysti kärjistys, mutta varmaan moni ammattilainen tämän voi allekirjoittaa. Eiväthän vanhemmat sillä pahaa tarkoita, eivät vain näe mitä se lapsen passaaminen ja periksi antaminen tarkoittaa.
Paitsi, että kotona voi kasvaa lapsikatraan keskellä niitä ryhmässä toimiviakin ja itseohjautuviakin lapsia.Eiköhän ole vanhemmasta kiinni, passaako ja antaako periksi vai opettaako lasta omatoimisuuteen ja kuriin.
Tottakai, juuri näin. Sitä ei kukaan kiistänytkään.
Päivähoito on lasten säilytystä sitä varten, että äiti voi käydä töissä. Vrt. koiratarha, lastentarha. Miksi tuo akateeminen jumalolento on nimeltään lastentarhanopettaja eikä varhaiskasvatustohtori tms?
Olen huolissani perheistä, joissa ei jakseta hoitaa lapsia. Siinä ei auta lapsen vieminen säilöön lastentarhaan vaan aikuisten ongelmien tunnistaminen ja hoito.
Jotkut suomalaiset päiväkodin tädit puhuvat huonoa suomea. Se on anteeksiantamatonta.
Näin aikuisena kun omalta osalta tuo laitospaska kouluineen ja kerhoineen sekä korporaatioineen on vihdoin ohi, tekisi todella pahaa tunkea lapsi sellaiseen. Niin pahaa, että ei tee mieli edes synnyttää laitos-suomeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päivähoidon tärkein pointti on oppia olemaan osa ryhmää ja muidenkin kuin äidin kanssa. Äidin kanssa oleminen sopii vauvoille, siitä eteen päin se on ihmislapselle luonnotonta olla olematta osa ryhmää.
Kouluissa saadaan sitten paiskia töitä, että nämä kotona kasvaneet minäminä-lapset ja kaikesta loukkaantuvat tiukkapipot saataisiin jotenkin osaksi ryhmää...
Niin, että sopeutuvat laitosbroileriksi normaalin perhelapsen sijaan. Jännä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päivähoidon tärkein pointti on oppia olemaan osa ryhmää ja muidenkin kuin äidin kanssa. Äidin kanssa oleminen sopii vauvoille, siitä eteen päin se on ihmislapselle luonnotonta olla olematta osa ryhmää.
Kouluissa saadaan sitten paiskia töitä, että nämä kotona kasvaneet minäminä-lapset ja kaikesta loukkaantuvat tiukkapipot saataisiin jotenkin osaksi ryhmää...
TÄmä on tietysti kärjistys, mutta varmaan moni ammattilainen tämän voi allekirjoittaa. Eiväthän vanhemmat sillä pahaa tarkoita, eivät vain näe mitä se lapsen passaaminen ja periksi antaminen tarkoittaa.
On tärkeää nujertaa lapsi jo pienenä, jotta se on sitten tottelevainen ja helppo komenneltava seuraavat 15-60 laitosvuottaan.
Vierailija kirjoitti:
Päivähoito on lasten säilytystä sitä varten, että äiti voi käydä töissä. Vrt. koiratarha, lastentarha. Miksi tuo akateeminen jumalolento on nimeltään lastentarhanopettaja eikä varhaiskasvatustohtori tms?
Olen huolissani perheistä, joissa ei jakseta hoitaa lapsia. Siinä ei auta lapsen vieminen säilöön lastentarhaan vaan aikuisten ongelmien tunnistaminen ja hoito.
Jaa mikä, köyhyys vai? Autetaanhan heitä, köyhyysloukkuduuneilla
Ja kuinkas sattuikaan koko varhaiskasvatus on lasten aivopesua vihreään ja vasemmistolaiseen saatanismiin puettuna kauniiseen lässyn lässyn läähän.
Vierailija kirjoitti:
En veisi alle 3-vuotiasta päiväkotiin.
Minä en minkään ikäistä lastani antaisi näiden perkeleen aivopestäväksi.
Isoin ero on, että siellä kotona olevalla lapsella ei ole kavereita. Lapsia on vähän ja moni lapsi on ainoa lapsi. Kun omani oli päiväkoti-iässä ei pihallakaan ollut muita lapsia. Leikkipuistoon kun meni, siellä oli tyhjää paitsi silloin kun viereinen päiväkoti toi sinne lapsia, jotka leikkivät sitten tuttujen kanssa keskenään. Muskari kerran viikkoon tai kerho ei paljoa kanna. Tästä syystä moni kotona oleva lapsi on sitten ruuduilla hyvin pienestä asti. Olen lastensuojelussa töissä ja aika monelta kotona hoidetulta lapselta puuttuu aika lailla kaikki. Ei ole sitä lämmintä ruokaa, ei ruoka-aikoja, ei vuorokaudenaikoja. Kukaan ei lue heille tai leiki. Ihan oman onnensa nojassa ja siellä kotona on sitten joku ongelmainen vanhempi, joka on kotona juuri siksi, että on ongelmainen.
Miksei lasta opetettu jo kotona pukemaan itse ? 😅 Tämmöset perusasiat olis hyvä pistää jo alulle kotona esim itse pukenusen harjoittelu, syöminen, potalla käynti, eikä jättää päiväkoti työntekijöiden harteille opettaa näitä.. jäisi aikaa siihen pedagogiseen puoleenkin sitten kun vanhemmat viitsivät opettaa perus juttuja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päivähoidon tärkein pointti on oppia olemaan osa ryhmää ja muidenkin kuin äidin kanssa. Äidin kanssa oleminen sopii vauvoille, siitä eteen päin se on ihmislapselle luonnotonta olla olematta osa ryhmää.
Kouluissa saadaan sitten paiskia töitä, että nämä kotona kasvaneet minäminä-lapset ja kaikesta loukkaantuvat tiukkapipot saataisiin jotenkin osaksi ryhmää...
Aika monesti reagoivat väkivallalla, kun joutuvat osaksi ryhmää ja ei ole taitoja olla siinä.
Oma lapseni meni 3-vuotiaana päiväkotiin. Oppi lukemaan 4-vuotiaana. Leikkii pihan lasten kanssa päivittäin ulkona. 2. luokan todistuksessa kaikki osaaminen oli sitä parasta sanallista arviota. Wilmaan ei ole tullut yhtään merkintää häiriökäyttäytymisestä.
Väitän, että jos lapsella on ns. täyspäiset vanhemmat, ei lapsi tarvitse sitä laadukasta varhaiskasvatusta ennen 3-vuoden ikää yhtään mihinkään.
Kouluissa saadaan sitten paiskia töitä, että nämä kotona kasvaneet minäminä-lapset ja kaikesta loukkaantuvat tiukkapipot saataisiin jotenkin osaksi ryhmää...