Mitä vanhanaikaisia/konservatiivisia arvoja sinulla on?

Haluan mieheni sukunimen kun menemme naimisiin. Siksi, että hänen sukunimensä on niin kovin kaunis ja minun varsin arkinen.

Minä en missään tapauksessa tekisi lapsia ennen avioliittoa ja toisekseen pidän huomattavasti kätevämpänä, että perheen kaikilla jäsenillä on sama sukunimi.

No hyi hemmetti, ap. Kokoa itsesi. Sinä voit ihan hyvin olla itse se vahva johtaja.

Pidän kaikkia mulkkuina kunnes he toisin todistavat.

Minulle ovat hyvin tärkeitä juhlapyhien perinteet esim. joulu on aina vietettävä samoin.

Vierailija kirjoitti:

Haluan mieheni sukunimen kun menemme naimisiin. Siksi, että hänen sukunimensä on niin kovin kaunis ja minun varsin arkinen.

Eihän tuo ole konservatiivisuutta, koska valitset kauniimman. Se olisi, jos pitäisit automaationa sitä, että miehen nimi on yhteinen, vaikka se olisi kuinka ruma tahansa.

Avioliitto on järkevin parisuhteen muoto mielestäni. 

Mies on perheen pää, sunnuntaisin ei tehdä töitä, käydä kaupassa, eikä siivota.

Olen äärimmäisen arvoliberaali, mutta kihlaus mielestäni tarkoittaa sopimusta avioliitosta eikä suhteen seuraavaa tasoa. Olen polyamoristi, bi-seksuaali, vegaani ja en pidä perinteisistä sukupuolirooleista, mutta tämä kihlaus-asia on mun mielestä hyvin selkeä ja en voi käsittää, miksi joku pitäisi sitä jonain muuna kuin mitä se laissa ja sanakirjassa on. Kaikesta muusta voidaan keskustella :D

Vierailija kirjoitti:

No hyi hemmetti, ap. Kokoa itsesi. Sinä voit ihan hyvin olla itse se vahva johtaja.

Miksi? Moni nainen haluaa miehen johtavan.

Avioliitto on vain ja ainoastaan miehen ja naisen välinen liitto piste.

Homot & lesbot ovat syöpä minkä saisi poistaa

Jokainen maa ratkaiskoon itse omat ongelmansa ja päänpattinsa , pakenemalla tai rukoilemalla asiat eivät ratkea vaan sodat loppuu sotimalla, nälkä lähtee syömällä ja muija juomalla , silti sammumaton jano :D

Toisen ihmisen kunnioitus, erityisesti iäkkäiden kunnioitus. Ei tulisi mieleenikään etuilla tai töniä kassajonossa.

Voin kyllä pestä pyykkiä sunnuntaina kirkonmenojen aikaankin, mutta ei tulisi mieleenikään viedä esim. lakanoita kuivumaan silloin ulos. En myöskään liputuspäivänä ripusta pyykkiä ulos, sillä meillä kuivausteline ja lippusalko ovat niin lähekkäin toisiaan, että pyykki häpäisisi lipun.

Lattioillani on matot, ikkunoissa verhot ja seinillä kudonnaisia ja minulla on iso kirjahylly. Nämäkin ovat asioita, joita pidetään vanhanaikaisina.

Edesmenneen äitini opetuksen mukaan en säilytä astioita kuivauskaapissa, vaan siirrän ne astiakaappiin heti, kun ne ovat kuivuneet. Aivan, minulla ei ole astianpesukonetta!

Ja lopuksi vielä toinenkin äitimuorin opetus: ruuan loppuja ei heitetä pois, sillä ne voi aina hyödyntää.

Mutta on olemassa yksi tapa, jota vanhat harrastivat, mutta minä en: homeiset hillot ja ruokatarvikkeet, joista ennen vain poistettiin home ja tarjolle vaan. Ei tulisi mieleenikään.

Vierailija kirjoitti:

Avioliitto on vain ja ainoastaan miehen ja naisen välinen liitto piste.

Homot & lesbot ovat syöpä minkä saisi poistaa

Jokainen maa ratkaiskoon itse omat ongelmansa ja päänpattinsa , pakenemalla tai rukoilemalla asiat eivät ratkea vaan sodat loppuu sotimalla, nälkä lähtee syömällä ja muija juomalla , silti sammumaton jano :D

kyllä

paitsi että mietityttää onko tarkoituksenasi loukata kristinuskoa puhuessasi rukoilemisesta. toivottavasti löydät vielä itse valon

Naisen ei tule röyhtäillä ja piereskellä.

Olen kielikonservatiivi. Minun on vaikea sulattaa sitä, että suomen kieli muuttuu ja että koulussa oppimani kielioppisäännöt eivät kaikki enää pädekään. Olen edelleen järkyttynyt siitä, että nykyään on kieliopillisesti oikein kirjoittaa "alkaa lukemaan". Kauhulla odotan, milloin sinä-passiivi ja muut kamalat anglismit hyväksytään osaksi virallista suomea. En itsekään kirjoita kielioppisääntöjen mukaan vaikkapa täällä vauvapalstalla, mutta mielestäni jotkut rajat on oltava :D

Nykyinen valtavirtamusiikki ällöttää minua, tuntuu ettei sävellyksillä ole enää mitään merkitystä. Pidän some-kulttuuria pinnallisena ja huolestuttavana ilmiönä, en voi ymmärtää miten nykyään ok laittaa ITSESTÄÄN 20 uutta videota päivässä jonnekin snapchattiin. Inhoan hashtageja ja meemejä, osittain juuri tuon kielenkäyttöasian takia. Olen huolissani tulevien sukupolvien luku-, itseilmaisu- ja kirjoitustaidosta. Pahimmissa pelkoskenaarioissani kommunikointi tapahtuu pelkästään valmiiden emojien, iskulauseiden ja meemipohjien välityksellä. Nämä "Se tunne kun...", "Ilmeesi kun..." yms. fraasit ovat mielestäni vastenmielisiä ja viestivät käyttäjänsä laiskuudesta/kykenemättömyydestä omaperäiseen kirjalliseen ilmaisuun.

Olen siis 90-luvulla syntynyt, suurehkossa kaupungissa asuva nainen. Vaikken ole enää teini, haaveilen edelleen toisinaan siitä, että olisin syntynyt esim. 50-luvulla. Mielestäni musiikki, autot, naiset, miehet, vaatteet ja huonekalut olivat kauniimpia aikana, jolloin ennen ollut vielä syntynyt. Ei ollut tällaista kertakäyttökulttuuria. Paidan saa toki nykyään halvalla, mutta se on myös tehty halvalla köyhien maiden palkkatasoa hyödyntäen, eikä se kestä käyttöä.

Toki ymmärrän, että moni asia esim. sukupuolten tasa-arvon ja ylipäänsä valinnanvapauden suhteen on mennyt huomattavasti parempaan suuntaan, ja arvostankin sitä. Pidän itseäni hyvin arvoliberaalina, enkä yleisesti ottaen ole muutosta/kehitystä vastaan. Päinvastoin, esimerkiksi kolmikanta päätöksenteossa olisi pitänyt mielestäni romuttaa jo aikoja sitten. Tietyissä asioissa olen kuitenkin hyvinkin muutosvastainen, mikä tavallaan auttaa minua ymmärtämään niitä, jotka ovat arvoiltaan tai poliittisilta kannoiltaan erilaisia kuin minä. Arvokonservatiivilla rasistilla ja minulla ei ehkä ole paljoa yhteistä, mutta ehkäpä me molemmat jaamme samankaltaisen ihanteellisen kuvan siitä ajasta, kun tummaihoinen oli harvinainen näky Helsingissä, vaatteet kestivät käyttöä, hyvinvointiyhteiskunta kehittyi kehittymistään, yheyttä pidettiin lankapuhelimella tai kirjeitse ja limsaakin sai vain pienen tilkan lauantaisin.

Kunnioitus, käytöstavat. Kodinhoito kuuluu enemmän naiselle. Isänmaa on tärkeä asia ja uskonto on ok.