Haluaisitko työn, jossa paljon työmatkoja?
Itse haaveilen, mutta monet, joilla on, sanoo raskaaksi
Kommentit (18)
Mulla perhe. Haaveilen hotelliyöpymisestä työmatkoilla.
Yöpymisiä sokos-hotelleissa ja ruokailua abc:lla... Sitähän se on myyntitykkien arki Suomessa.
Ryynäämistä halvimmilla lennoilla turistiluokassa typerillä vaihdoilla. Kotona yömyöhään jos sitäkään. En haluaisi. Kaiken järkevän perhe-elämän ja harrastamisen saisi unohtaa.
Lennän työseni, en osais kuvitella tekeväni muuta. Myönnän että se on välillä rankkaa, koti-ikävä vaivaa välillä. Kyl tuollanen työ vaatii vähän sitä levotonta luonnetta, sopii minulle.kotiin on aina ihana tulla parin päivän reissusta...
En. Pidän enemmän työstäni, jossa saan joka kesä matkustella kymmenen viikkoa ihan lomailumielessä ja talvellakin pari. Työmatkustamisessa ei ole mitään hohtoa minulle.
En ikinä. Miehellä oli sellainen työ ja se on monessa suhteessa tosi kuluttavaa. Aikataulut kusee, eikä välttämättä päässe perille ajoissa. Viikonloput menee niiden asioiden hoitamisessa, jotka olisi pitänyt hoitaa viikkolla. Hullun hommaa.
Nuorempana tykkäsin kovasti, näki paljon maita ja kaupunkeja ja hotelleissa asuminen oli kivaa. Vanhemmiten matkat ärsyttävät, lentokentillä oleilu tympäsee, hotelliyöt tylsiä, otan aina omat villasukat mukaan... Mutta jos kykenee vaikuttamaan työnkuvaansa ja matkojen määrään kuten minä (nykyään käyn pakolliset, muut hoidan skypenä/muuten etänä), niin ihan mukavaa, vaihtelevaa. Eri kulttureissa oleilu on silmiä avartavaa, niin eri asiat ovat tärkeitä, suhtautuu hieman rauhallisemmin myös oman ympäristön eri tapoihin, ei ole sitä yhtä ja oikeaa tapaa olla äiti, hoitaa kotia tai laittaa ruokaa.
Tuon paljon-sanan haluaisin tuosta pois. Itse matkustan ulkomailla noin 4 kertaa vuodessa, yleensä olen pois noin 4 - 5 päivää kerralla. Ja täytyy sanoa, että siinä vaiheessa kun toinen lapseni oli 1,5-vuotias ja olin juuri palannut töihin, taivaallisin yö oli se eka yö työmatkalla. Sain NUKKUA koko yön. Siis KOKO yön. Se työmatka jäi mieleen.
Esikoisen tuplastressin työmatkojen osalta aiheutti se, että ne vaatii töissäkin aikamoisen panostuksen kaiken valmistautumisen osalta. Ja sitten huolehdin vielä, että kotiin jäävillä oli lounaat ja päivälliset monipuolisesti valmiina (ekat jääkaapissa ja sitten pakastimesta lisää). Nyt luotan että lasten isä ja ne mummoavut osaavat myös laittaa ruokaa. Ja jos eivät osaa, kai sitä ruokaa ravintolastakin saa.
Mutta kaikki noi reissut aiheuttaa aikamoiset järjestelyt lasten hoidon suhteen siitä huolimatta. Anoppi tai äiti täytyy kutsua kylään, koska mies tekee vuorotyötä ja lapset on normaalissa päiväkodissa. Työmatkoja ei kuitenkaan ole minusta liikaa. Kysyin nyt 3- ja 7-vuotiailta lapsilta joskus, matkustaako äiti liikaa. He näkivät ne reissut mukavana "mummoaikana". Ei ilmeisesti siis ainakaan vielä mitään traumoja. En matkusta kotimaassa ollenkaan työasioissa.
Paljon riippuu minne matkustaa. Monethan saattavat käydä vaikka joka toinen viikko Dusseldorffissa/Brysselissä tms ja ihan kivoja puukkoja ne on, mutta ei siinä ehkä 13 kerran saa uusia kokemuksia. Vakireissaajat on tyypillisesti aina samassa hotellissa, juoksevat saman lenkin ja syövät samassa paikassa.
Jos taas on niin, että matkustaa aina uuteen paikkaan, niin teoreettisesti on mahdollisuus nähdä ja kokea. Mutta useinhan reissut ovat business-hotelleissa ja taksi/kuski kuljettaa. Marriott/Hyatt/Hilton on ihan samoja oli ne sitten Singaporessa tai Lontoossa. Jos matkustaa koko ajan eri aikavyöhykkeille, niin vaatii jonkin verran fysiikaltakin.
Vaikkei olisi perheellinenkään, niin jatkuva matkustelu voi aiheuttaa sen että on vaikea pitää säännöllisiä harrastuksia tai ihan ystävyyssuhteitakin voi olla hankala hoitaa kun ei ole ikinä samalla aikavyöhykkeellä tai maassa.
Joo ei, mulla on jonkin verran työmatkoja Eurooppaan, osa päivämatkoja ja osassa pitää olla yö paikanpäällä. Kerran kuussa riittää, ei yhtään enempää
Minä reissaan 2-3 kertaa kuussa eli ei ihan joka viikko mutta melkein. Pääasiassa Euroopassa, kotimaassa harvakseltaan. Useinmiten yhden yön reissuja, välillä pärjää päiväreissuilla, ja välillä taas menee 2 yötä.
Lapsia on kolme, joista yksi pk:ssa ja kaksi alaluokilla. Arki toimii sillä miehen työ on säännöllistä ja lisäksi isovanhemmat asuvat lähellä ja auttavat mielellään.
Kyllä tämä välillä rankkaa on, aikaisia aamulentoja ja myöhäisiä ilta-paluita. Lentokenttäelämä kypsyttää usein, ja hotelliöiden hohto on karissut. Mutta samalla myös tykkään työstäni ja olisi vaikea kuvitella työtä, jossa joka viikko olisi samanlaista toimistollaistumista.
Eli kuten kaikessa, hyviä ja huonoja puolia löytyy molempia.
joo..pääsis huoraamaan ilman pelkoa paljastumisesta.uusi mies joka paikassa,nam!
Joo, haluaisin, mutta tässä työssä en tule sitä saamaan.
sh
Riippuu elämäntilanteesta. Sinkulle sopi paremmin. Perheelliselle ei.