Lue keskustelun säännöt.
Olen tajunnut, ettei alunperin onneton ihminen tule onnelliseksi koskaan
06.02.2016 |
Jokaisen tavoite on olla onnellinen.
Ruma/tavallisen näköinen ja onneton haluaa kauniiksi, sillä hän uskoo, että kauniina hän olisi onnellinen.
Köyhä tai normaalituloinen onneton haluaa rikkaaksi, sillä hän uskoo, että rikkaana hän olisi onnellinen.
Moni meistä haluaa itselleen juuri sellaisen kumppanin, jota ei usko saavansa. Niin kauan, kuin ihminen uskoo, ettei hän voi saada jotakuta, niin kauan hän kuvittelee, että saavuttamaton kumppani olisi se täydellisin. Mutta se ei ole totta.
Täydellistä kumppania/ulkonäköä/varallisuutta etsiessään ihminen ei ymmärrä, että vaikka hän saavuttaisi em. asiat, hän ei siltikään muuttuisi onnettomasta ja masentuneesta onnelliseksi. Hetken verran alussa voisi olla innostunut, mutta innostus laantuisi ennen pitkää. Jos ihminen ei ole henkisesti tarpeeksi kehittynyt, hän kyllästyy asioihin. Hänen on pakko päästä koko ajan ns. korkeammalla tasolle. Henkisesti kehittymätön ei tajua, että se on vain harhaa.
Minä en usko, että tulisin onnelliseksi pinnallisten asioiden kautta, vaikka olen niin nuorempana ajatellut.
En tiedä mikä idea tällä aloituksella oli, ehkä vain yksinäisyyden aiheuttamaa ikävystyneisyyttä halusin lieventää.
Kommentit (18)
Otsikostasi olen hieman eri mieltä, mutta sisällöstä samaa. Eli kyllä onneton voi tulla onnelliseksi, mutta millä keinoin, se onkin sitten jo hieman eri juttu, ei toki mikään simppeli aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voipi olla noin. Mun vanhemmilla on asiat ollut puitteet kunnossa mutta omalla tyytymättömyydellä ovat tehneet elämästään onnettoman.
Vierailija kirjoitti:
Otsikostasi olen hieman eri mieltä, mutta sisällöstä samaa. Eli kyllä onneton voi tulla onnelliseksi, mutta millä keinoin, se onkin sitten jo hieman eri juttu, ei toki mikään simppeli aina.
Jep, otsikossa minun olisi pitänyt mainita, ettei onneton tule onnelliseksi pinnallisten asioiden kautta. Hyvä kun huomautit. Olin liian hätäinen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Voipi olla noin. Mun vanhemmilla on asiat ollut puitteet kunnossa mutta omalla tyytymättömyydellä ovat tehneet elämästään onnettoman.
Tyytymättömyyteenkin on aina jokin syy. Ei sitä ulkoiset puitteet auta.
Oonkin miettinyt, miksi mulle ei mikään saavutus riitä. Kokoajan pyrin parempaan ja parempaan, ja onhan mulla asiat oikeastaan erinomaisen hyvin. Mikään ei vaan tunnu miltään.. Kunnes taas lähden tavoittelemaan jotain uutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihminen ei siis tunnista elämässään asioita jotka tekevät hänestä onnellisen. Luullaan siis että onnellisuus on jotain minkä muut saa hänessä aikaan, vaikka se onnihan rakennetaan ihan itse...
Kaiketi jotkut ovat onnellisia tavoitellessaan jotakin entistä parempaa tai hienompaa. Toiset taas lienevät hyväntuulisempia luonnostaan kuin toiset; jotkut ovat muita taipuvaisempia masennukseen ja ahdistukseen. Itse en usko pätkääkään, että onnellisuus syntyy yksin. Siihen tarvitaan myönteistä palautetta toisilta ihmisiltä. Sen sijaan päävastuu itsensä asettamisesta onnelle alttiiksi on toki itsellä. Ja varmaan onnelliset asiat ovat joskus oppimisen tulosta. Itse esimerkiksi opettelen, että onni ei koidu ostamisesta. Siitä koituu hetken mielihyvä. Onnellisuutta tuo se, mitä hankkimillaan asioilla saa aikaan. Kitaran osto tuo hetken mielihyvää. Toisille ihmisille soittaminen taas tuo jotakin kestävämpää.
Mitä se onnikin sitten lienee? Tuskien puuttumista vai joidenkin asioiden tuomaa syvää tyydytystä? Onnen kaikenkattava määritteleminen ei taida olla mahdollista tällaisessa keskustelussa. Tai jos täällä yrittää tehdä jonkun lyhyen, kattavan määritelmän, siitä tulee niin yleisluontoinen, että mikä tahansa on sen mukaan onnea. Mutta ehkä joskus itse kunkin olisi hyvä miettiä, mitä onni tarkoittaa itselleen. Jos sen pystyy jotenkin itselleen rehellisesti määrittelemään, on kai helpompi tehdä johdonmukaisia valintoja sen tavoittamiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ylipäätään onnellisuuteen pyrkiminen on typerää. Silloin keskittyy tulevaisuuteen eikä nykyhetkeen, vaikka mahdollinen onni on aina nykyhetkessä.
Olen eri mieltä. Olin syvästi onneton ollessani rumahko ja ylipainoinen -> laihduttuani hoikaksi ja kaunistuttuani elämänlaatuni koheni ihmisten suhtautumistavan muuttuessa minua kohtaan ja tulin pysyvästi onnellisemmaksi. Olen edelleen onnellinen tästä.
Samaten olen suurimman osan elämästäni ollut erittäin löyhä. Niinä ajanjaksoina, joina olen tienannut hiukan yli 1000e kuuluvat myös elämäni onnellisimpiin.
Sellaiset perusasiat kuten kauneus, riittävä elintaso ja ihmissuhteet voivat vaikuttaa merkittävästi onnellisuuteen. Onnellisuudentunnekin on tosin n. 50-80 % geneettistä, mutta loppuun voi itse vaikuttaa omalla ajattelulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ylipäätään onnellisuuteen pyrkiminen on typerää. Silloin keskittyy tulevaisuuteen eikä nykyhetkeen, vaikka mahdollinen onni on aina nykyhetkessä.
Onnellisuus voi olla myös siinä tavoittelussa itsessään. Monia motivoi kovastikin jokin hyvä, joka odottaa tulevaisuudessa, jos sitä voi omin toimin tavoitella. Se antanee elämään hallinnan tunnetta. Ehkä onkin niin, ettei nykyhetkeen tai tulevaisuuteen keskittymistä voi erottaa toisistaan kovin radikaalisti.
Vierailija kirjoitti:
Olen eri mieltä. Olin syvästi onneton ollessani rumahko ja ylipainoinen -> laihduttuani hoikaksi ja kaunistuttuani elämänlaatuni koheni ihmisten suhtautumistavan muuttuessa minua kohtaan ja tulin pysyvästi onnellisemmaksi. Olen edelleen onnellinen tästä.
Samaten olen suurimman osan elämästäni ollut erittäin löyhä. Niinä ajanjaksoina, joina olen tienannut hiukan yli 1000e kuuluvat myös elämäni onnellisimpiin.
Sellaiset perusasiat kuten kauneus, riittävä elintaso ja ihmissuhteet voivat vaikuttaa merkittävästi onnellisuuteen. Onnellisuudentunnekin on tosin n. 50-80 % geneettistä, mutta loppuun voi itse vaikuttaa omalla ajattelulla.
Suunnilleen tätä tarkoitin parissakin äskeisessä viestissäni: onnellisuutta voi saada tekemällä tekoja. Se taas on eri asia kuin onnen tavoittelu siinä mielessä, että elämässä ei olisi mitään tuskaa tai alakuloa tuottavaa. On hiukan pakko määritellä edes tapauskohtaisesti, mitä onni on. Niinpä tahdonkin tässä tuottaa meille kummallekin pienen tipan lisäonnea ja todeta, että olet oiva esimerkki siitä, että kohtuullisia tavoitteita saavuttamalla saa aikaan jotakin pinnallista mielihyvää laajempaa myönteistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
teds kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen eri mieltä. Olin syvästi onneton ollessani rumahko ja ylipainoinen -> laihduttuani hoikaksi ja kaunistuttuani elämänlaatuni koheni ihmisten suhtautumistavan muuttuessa minua kohtaan ja tulin pysyvästi onnellisemmaksi. Olen edelleen onnellinen tästä.
Samaten olen suurimman osan elämästäni ollut erittäin löyhä. Niinä ajanjaksoina, joina olen tienannut hiukan yli 1000e kuuluvat myös elämäni onnellisimpiin.
Sellaiset perusasiat kuten kauneus, riittävä elintaso ja ihmissuhteet voivat vaikuttaa merkittävästi onnellisuuteen. Onnellisuudentunnekin on tosin n. 50-80 % geneettistä, mutta loppuun voi itse vaikuttaa omalla ajattelulla.
Suunnilleen tätä tarkoitin parissakin äskeisessä viestissäni: onnellisuutta voi saada tekemällä tekoja. Se taas on eri asia kuin onnen tavoittelu siinä mielessä, että elämässä ei olisi mitään tuskaa tai alakuloa tuottavaa. On hiukan pakko määritellä edes tapauskohtaisesti, mitä onni on. Niinpä tahdonkin tässä tuottaa meille kummallekin pienen tipan lisäonnea ja todeta, että olet oiva esimerkki siitä, että kohtuullisia tavoitteita saavuttamalla saa aikaan jotakin pinnallista mielihyvää laajempaa myönteistä.
Oletko lukenut onnellisuudesta kirjallisuutta? Esimerkiksi Gretchen Rubin on kirjoittanut kirjan omasta onnellisuudentavoittelustaan ja siinä on myös sivuttu helppotajuisesti onnellisuustutkimuksia.
No minä ainakin olen onnellinen kun shoppailin tänään 400-500 eurolla vaatteita, en ole varma loppusummasta. On ihanaa kun voi ostaa mitä haluaa katsomatta hintalappuja perus veromodassa, vilassa yms. halpisliikkeissä. Mulle raha tuo onnellisuutta. Uudet muumiastiat on aina kiva saada heti kaappiin ja niitäkin on noin 5000 euron arvosta kertynyt, kosketeltava materiaali on ihanaa 😍 Voi olla, että köyhä, ja siksi kurja lapsuuteni on tehnyt minusta enemmän materialistisemman. Kaunis koti ja uudet vaattet tuovat elämään sitä parhautta. Toki puoliso, hyvä työ, terveys yms. asiat ovat tärkeitä, mutta raha on kuitenkin se mikä tuo lopulta eniten onnea ihmisten arkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No minä ainakin olen onnellinen kun shoppailin tänään 400-500 eurolla vaatteita, en ole varma loppusummasta. On ihanaa kun voi ostaa mitä haluaa katsomatta hintalappuja perus veromodassa, vilassa yms. halpisliikkeissä. Mulle raha tuo onnellisuutta. Uudet muumiastiat on aina kiva saada heti kaappiin ja niitäkin on noin 5000 euron arvosta kertynyt, kosketeltava materiaali on ihanaa 😍 Voi olla, että köyhä, ja siksi kurja lapsuuteni on tehnyt minusta enemmän materialistisemman. Kaunis koti ja uudet vaattet tuovat elämään sitä parhautta. Toki puoliso, hyvä työ, terveys yms. asiat ovat tärkeitä, mutta raha on kuitenkin se mikä tuo lopulta eniten onnea ihmisten arkeen.
Miksi yleistit oman kokemuksesi? Minä taas olen kokenut olevani onnellinen, kun teen jotakin mistä saan myönteistä palautetta tai mikä aiheuttaa jonkin tilanteen hallinnan tunnetta. Toki myönnän, että rahattomuus tuo tuskaa, mutta olen onnellinen eri asiasta kuin sinä. Olen saanut ostella ihan tarpeeksi elämässäni, eikä se sinällään ole minulle tuonut mitään hetkellistä mielihyvää parempaa. Ja siitä olen varma, että läheiset ihmiset tuovat minulle enemmän onnea kuin raha. Minä kuitenkaan en ole elänyt yksinomaan köyhää elämää. Minullakin on ollut aikoja, joina olen voinut kulutella rahaa, vaikken suorastaan varakas ole ollut koskaan.
Kaikki on alunperin onnettomia. Kohdusta parkuen kylmään maailmaan. Ja lopuksi meidät jokaisen vie kuolema. Joten siinä mielessä ap on oikeessa.
Kyllä mä ihan onnellinen olin parisuhteessa kunnes mut jätettiin.
puhut asiaa!kerran yks kaveri sanoi,että kun tulee laihaksi,niin on onnellinen.että sillon olisi supersuperonnellinen!no minä olen ulkonäöltäni aika ihanne enkä silti ole onnellinen ja yritin hänelle selittää,ettei se niin mene.Tavallaan vain silloin voi olla onnellinen,jos on sellainen sisäinen onnellisuudentunne :)
Mutta raha tekee onnelliseksi!