Samanaikainen käytös- & tunnehäiriö - ONKO MUITA?!
Hei vaan!
En oikein tiedä minne palstalle kirjoittaisin, mutta kirjoitanpa nyt tänne.
Poikani on 3-vuotias.
Meillä on käynyt jo 1,5 vuoden ajan kotikäynteinä sairaanhoitaja+sos.työntekijä pari lastenpsykiatrian polikliniikalta.
Välillä käymme itsekin polilla.
Yleensä jutellaan meidän arjesta ja pojan touhuista.
Nämä työntekijät lähinnä seurailevat poikaa ja juttelevat kanssani ja toisinaan leikkivät pojan kanssa.
Välillä tapaamisissa on mukana lääkärikin.
Nyt sitten tuli polilta lähete pojalle kaupungin toimintaterapiaan.
Kaikki tutut ovat kyselleet että miksi? Poika on motorisesti ikätasoisensa, mutta lähetteessä luki että toimintaterapiaa suositellaan pojan kehityksen tukemiseksi & ilon löytymiseksi leikistä.
Nämä työntekijät, jotka meillä käyvät olivat sitä mieltä että lapseni on melko iloton leikkiessään...
Ja nyt kun asiaa olen pohtinut niin niinhän se on.
Sitten heti perään tuli lääkärin lausunto kotiin.
Samanaikainen käytös- ja tunnehäiriö.
Onko muiden lapsilla diaknosoitu samaa?
Poika on ollut aina todella haastava ja vaativa lapsi.
On kyllä syönyt äidin voimavarat loppuun moneen kertaan...
Eikä asiaa ole helpottanut että meillä on nyt vuoden verran ollut pikku-siskokin sulostuttamassa tätä arkea.
Mustasukkaisuus ja siskon kiusaaminen eivät tunnu loppuvan...
Pojalla on päiväkoti-paikka 16 päivää kuussa.
Moni kyselee ja ihmettelee että miksi, koska itse olen kotona pikku-siskon kanssa...
Arki on kuitenkin todella raskasta, mutta päivähoidossa tuntuu sujuvan todella hyvin.
Siellä poika syö ja nukkuu päiväunet ja on kaikinpuolin kiltti ja tottelevainen.
Kotona hän ei tottele mitään, ei syö, eikä nuku päiväunia.
Illalla nukkumaan menokin on yksi show!
Eilen illallakin kun poika temppuili ja kiukutteli, niin kysyin että mitä hän haluaa.
Hän vastasi itsekin ettei tiedä...
Onko muilla samanlaisia lapsia?
Välillä huolettaa tulevaisuus... Millainen poika on kun koulu alkaa?
Entäs sitten murrosiässä?!
Pitäisi saada asiat kuntoon nyt koska murrosikäisen kanssa se on jo aivan liian myöhäistä...
Ja vielä.
Poika " tappelee" ja kiusaa ja " härkkii" jatkuvasti muita lapsia kun olemme puistossa tai kylässä.
Tuntuu ettei itseltäkään suju jutustelu muiden äitien kanssa, kun koko ajan pitää olla komentamassa poikaa ja vahtimassa ettei hän satuta muita.
Tunnumme olevan oikeita silmätikkuja lähi-puistossamme...
Ja hän siis käyttäytyy näin vain äidin kanssa ollessaan.
Ei esim. päiväkodissa tai mummon hoidossa...
Itselläni ovat tosiaan voimat loppu ja väillä tulee todellisia uupumus-huippuja.
Pitäisi päästä itse lomalle vähäksi aikaa että saisi kerättyä voimia.
Se kyllä voisi onnistuakin jos toinen mummoista ottaisi vähän vapaata töistään.
Mieheni ei ole juurikaan apuna tässä ongelmassa.
Hän ei ymmärrä koko asiaa eikä sen vakavuutta.
Sen lisäksi hän ei pärjää molempien lasten kanssa yksin joten hänelle lapsia ei voi jättää pitkäksi aikaa.
Onkohan eri lomajärjestöillä lomia vain äideillä?
Jotain kuntoutus/rentoutus lomaa väyneille/uupuneille äideille?
En todellakaan jaksaisi lähteä millekään perhelomalle, vaan haluaisin lähteä yksin.
Lämpöistä syksyä kaikille!
Kommentit (5)
En kyseisestä diagnoosista niin tiedä, mutta lomaa kyllä tarvitset jaksaaksesi. Se koituisi koko perheenne hyväksi. Tuli mieleeni, josko lapsesi aavistaisi uupumuksesi ja koettelee sinua enemmän sen vuoksi?
Kuulutko johonkin liittoon? Itse myös täällä palstalla noista liitoista kyselin. Tuntuu, että niillä olisi paljon kaikenlaisia sopeutumisvalmennusleirejä ja muuta aktiviteettiä. He myös voisivat järjestellä äideille lomia.
Voimia sinulle myös.
Omalla pojallani diagnosoitiin adhd ja lisäksi sai myös käytös ja tunne-elämänhäiriö diagnoosin. (5-vuotiaana)
Itse tunsin silloin samoin, tuntui että olin vihainen ja suuttunut pojalleni kokoajan, positiivista palautetta, kehuja tms en suuttumukselta ja väsymykseltä pystynyt paljoakaan antamaan. Tuntui että poika teki tahallaan pahojaan ja suututti minua. Perhetilanne oli sillon 3 alle kouluikäistä lasta, joista yksi yöt valvova vauva, jolla myöhemmin todettiin astma...
Arki oli riitelyä, karjumista-ihan kauheaa nyt jälkeenpäin ajateltuna..Mies perusti yritystä, talonrakennustakana jne..
Poika reagoi-erityislapset yleensä enemmän-perhetilanteeseen todella voimakkaasti.
Soittelin adhd-keskukseen ja sain apua. Perhekoulu-pop on tarkoitettu ylivilkaiden lasten vanhemmille. Siellä parannetaan lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta sekä pieniä ja suuria keinoja parantaa arkea.
Ei ole todellakaan myöhäistä lapsesi on vasta 3-vuotias, koita tehdä asialle nyt jotain. Epäilen että toimintaterapiassa totetettaisiin theraplay-menetelmää, mikä juuri antaa lapsellesi onnistumisen elämyksiä ja leikiniloa!
Koita itse huilata ja älä tunne huonoa omaatuntoa, olet lapsellesi paras äiti.
Hienoa, että poikasi saa toimintaterapiaa. Sinne pääsyä saa pk-seudulla 1-1,5 v jonottaa- eli onneakin matkassa, siis.
Varhaiskuntoutus- erityisesti ennen 8 ikävuotta tuo parhaat tulokset- eli kehitystä on tulossa. Vaadi vähintään 2 vuotta toimintaterapiaa, niin sitten se erityisesti auttaa.
Voimia! Ulkoilkaa paljon ja huumoria kehään. On hienoa, että kuntoutus on aloitettu noinkin aikaisin!
Pidä vaan lastasi 16 h/ vk päiväkodissa. Se on perheesi ja lapsen etu.
Se, joka siitä syyllistää, ei ole kävellyt päivääkään SINUN mokkasiineissa- eli jätä arvostelijoiden kommentit omaan arvoonsa- arvostelu on yleensä lajiaan " kateellisten puhetta" . He eivät kykene empatiaan, jota tarvitsisit haastavan elämäntilanteesi takia.
Sinun kannattaa etsiä sinua ja perhettäsi arvostavia ystäviä- esimerkiksi seurakunnan perhekerhot ovat yleensä " keitaita" , joista löytyy muitakin pienten lasten vanhempia kahvikupin ääreltä.
Hei!
Ainakin Kotilieden kummikerho auttaa äitejä lomalle. Sisareni, jolla on kehitysvammainen poika, oli Kummikerhon järjestämällä lomalla. Käy katsomassa Kotilieden tai Kotilieden kummikerhon sivuja, en ole katsonut, löytyykö niiltä mitä.
Olen oikeassa, että tarvitset lomaa jaksaaksesi. Muita järjestöjä en nyt keksi, ev.lut. seurakunnilla voisi olla myös lomatukia ja tuettuja lomia.
Ilosku