Ihanne anoppisi

Leppoisa läski! :)

Hyvä keskustelemaan, iloinen ja hyväntuulinen.

Minulla on sellainen. :)

Iloinen, idearikas, hyvä keskustelemaan, huolehtivainen (mutta ei tuppaa nokkaansa meidän asioihin, ellei apua pyydetä.) Anoppilaan voi mennä suurinpiirtein, kuin kotiinsa. :) Ihana ihminen. <3

Kohtelee kuin ihmistä. Puhuu kuin ihmiselle. Tervehtii, kiittää, on ns. normaali.

Ottaa normaalisti huomioon esim. ruoka- tai kahvipöydässä (siis kun tarjoaa muille lisää, tarjoaa myös minulle jne). Ei puhu ns. ohi tai yli ja esitä etten ole edes paikalla. Huomioi selkeät erot ulkonäössäni (esim. jos olen leikkauttanut hiukseni pitkistä lyhyiksi, anoppi huomioi eikä esitä, ettei mitään ole tapahtunut).

Mun anoppi kohtelee mua kuin ilmaa. Ei puhu mulle, ei tervehdi, ei osoita huomiota. Ei kehu, ei kommentoi, kyräilee vaan päästä varpaisiin sanomatta sanaakaan, nenän varttaan pitkin. Mieheni (poikansa) mukaan johtuu kateudesta: anoppi on miehen mukaan mulle kateellinen nuoruudesta, kauneudesta, sileästä ihosta, koulutuksesta, muotitajusta, paksuista hiuksista, uusista vaatteista, harrastuksistani, ystäväpiiristäni, sosiaalisuudestasi, avoimuudestani, ilmaisutaidoistani jne. Käsittämätöntä. En ole ikinä, missään, koskaan, tavannut anoppini kaltaista ihmistä. Kuvittelisin keksityksi jos en joutuisi olemaan hänen kanssaan tekemisissä. :((

Exän mutsi oli täydellinen anoppi, ei koskaan tunkeillut, hyväksyi minut ja kaikki sellaisena kuin ovat, jutteli paljon mutta asiaa, hauska, kysyi minun mielipiteitäni, otti kaikki huomioon, listaa voisi jatkaa loputtomiin. Erossamme exän kanssa harmitti kaikista eniten hänen vanhempiensa, etenkin äitinsä, menetys. Vieläkin lähes 15 vuotta myöjemmin riipaisee kun häntä ajattelee, hänen kenkiään on kyllä vaikea täyttää.

Nykyisen äiti taas oli ensimmäiset vuodet täysin päinvastainen kuin edeltäjänsä, hänkin on kyllä matkan varrella nöyristynyt. Oli kyllä minullakin vaikea ottaa uusi anoppi vastaan edellisen jälkeen vaikka minkälainen olisi ollut että syytä minussakin.

Up!

Kuollut.

Exän äiti oli suorastaan paras kaverini. Eniten harmitti erossa juuri tämän ystävyyssuhteen menetys. Nykyinen anoppi onkin sitten täysin vastakohta, ei olla juurikaan tekemisissä muuta kuin pakolliset.

Minua on siunattu tällä elämän osa-alueella, eli loistava anoppi löytyy <3 m30

Vierailija kirjoitti:

Kuollut.

Veit sanat suustani. Anoppini on kuollut 10v. sitten ja leppoisia ovat nämä vuodet olleet. Toisenlaisia olivat sitä edelliset 10v.

Kuollut. Harmi että oma anoppi jotain ihan muuta...