Oon niin saamaton.. 4h ollut kotona enkä ole saanut mitään tehtyä
Piti siivota - kaikki ihan levällään vieläkin. Piti tehsä ruokaa - vedin äsken paketillisen näkkäriä kun siinä ei ollut niin iso homma..
Miten tästä pääsee eroon? Vai onko vaan pysyvä ominaisuus :( ahdistavaa kun en saa elämässä mitään tehtyä, arkipäivätkin näin hankalia..
Kommentit (19)
Todellakin tuttu tunne! Itellä helpotti vasta, kun pääsin työhön, jossa oon paikalla 8-16. Saan edes jotain tehtyä päivässä, sitten hyvällä omatunnolla laiskottelen loppupäivän. Ruoat ostan valmiina ja siivous vasta kun ihan pakko ja ihan minimitaso.
Täällä myös. Tiskit lilluu haalenneessa vedessä likoomassa ja sängyllä on valtava pyykkivuori, onneks sentään puhtaita pyykkejä. Ei vaan huvita.
Sama. Tulin töistä kotiin joskus 1630 ja sen verran sain tehtyä että tein salaatin kurkusta ja salaatista ja menin sohvalle syömään. Pikkuhiljaa valunu makuuasentoon. Mietin että lakanat vois vaihtaa ja lajitella pyykkiä mutta en pysty. En jaksa nousta soffalta edes sen verran että hakisin siivun viskiä, mitä tykkään nauttia sillon tällön. Tätä tää on ollu marraskuusta. Pimeys vie voimat ja intohimon kaikkea kohtaan.
Ainoo mitä näemmä jaksaa Grand Designsin lisäksi on surffata AV:ta kännykällä.
Liikuttavaa kuulla etten ole ainoa. Paistoin nopeesti jauhelihaa ja keitin valmispussi perunamuussia ja söin, nyt sit 2 tuntia maannut tässä enkä jaksa tehdä mitään.
Pitäisi esim viedä roskia ja käydä katsomassa jos pyykkituvassa olisi tilaa vaikka huomiselle.
Kaikkea muutakin on mutta en nyt jaksa :D
Kävin viemässä salaattilautasen pesukoneeseen. Totesin että tiskipöydällä on sellasia puolivälin kahvikuppeja mutta päätin että niistä voi juoda vielä huomenna. En jaksanut avata tiskikonetta enää. Sitten reipastuin vielä sen verran että ajattelin laittaa salaattiroskat leikkuulaudalta roskikseen. En muistanut että roskis on ollut kaksi päivää niin täynnä ettei sinne mahdu mitään. Runttasin salaatinjämät roskikseen ja työnsin oven kiinni. Ehtii ne roskat viedä ylihuomennakin. 4
Sama mulla aina vapaapäivinä. Edellispäivänä ajattelen aina, et vitsit huomenna on vapaata, taidanpa herätä aikaisin ja täytellä lisää työhakemuksia, siivota kämpän, kokata hyvää ruokaa ja kävellä salille reippailemaan vähän lisää. Sit tuleekin valvottua aamutunneille, nukuttua pitkälle päivään ja herättyä sit ihan kohmeessa istumaan tietokoneelle. :D
Tulin kotiin yhden aikaan ja sen jälkeen olen a) syönyt ja b) datannut. Piti mm. kirjoittaa esseetä ja tehdä gradun tutkimussuunnitelmaa :/
Jos jätät vain siivoamisen ja ruoanlaiton tekemättä, niin ei se ole maailmanloppu. Pitäisi myös tehdä ne ja sen lisäksi työhakemukset ja opiskelut. Voimat alkavat huveta.
Onneksi täällä on sielunsiskoja :) makoilen edelleen sohvalla, tosin äsken viikkasin pyykit kaappiin, jeeee!
Ap
Tää on jotenki nii hyvä ketju et kirjoittaisin jotain jos jaksaisin.
Vierailija kirjoitti:
Tulin kotiin yhden aikaan ja sen jälkeen olen a) syönyt ja b) datannut. Piti mm. kirjoittaa esseetä ja tehdä gradun tutkimussuunnitelmaa :/
Jatkoin hommien välttelyä tekemällä mustikkapiirakan ja tulostamalla sellaisen taulukon, johon voi merkitä deadlinet :D Ei saakeli...
Tämä on niin tuttua, että ihan naurattaa. Olen luullut olevani ainoa sohvaeläjä. Illalla ennen nukkumista teen seuraavan päivän suunnitelman mielessäni. Mitään ei vain tapahdu.Jospa aurinko ja kevät saisi jotakin liikettä aikaan.Kohta on jo Maaliskuu ja se on ihan oikeasti jo kevätkuu.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi täällä on sielunsiskoja :) makoilen edelleen sohvalla, tosin äsken viikkasin pyykit kaappiin, jeeee!
Ap
On täällä ainakin yksi patalaiska mieskin, minä. Päivän ainoa hyödyllinen teko oli kun maksoin vuokran ja sähkölaskun. Huomenna pitää valua omaan kämppään siivoamaan kun lapset tulee viikonlopuksi.
Mulla oli ihan sama homma varsinkin kun mies ei pahemmi sormeansa nosta kotona syynä on aina että opiskelee ja tuo suurimman osan rahoista talouteen.. Mutta nyt kun jäin töistä pois äippälomalle ja päivät käy niin pitkiksi niin kämppä on alkanut kiiltää :D
Mä nousin 12.00. Hain kaupasta pizzaa. Söin. Nyt täs sohvalla koko päivän. Jos menis nukkuun. Lakanat kierossa, en jaksa suoristaa. Hiukset piti pestä jo toissapäivänä. Hiukset värjätä marraskuussa. Oon uskomaton vetelys. Huomenna sentään pitää töihin, niin saan itseni liikkeelle. Tähän sohvapöydälle ei ees mahdu enää likaisia astioita, piti alkaa kasata lattialle. Voi jeesus tätä.
Minä olen arkisin tosi vetelys... Hoidan pakolliset eli koiran, jonkun pikaruuan ja laskut, jos niitä on. Pyykkiä pesen, kun huomaan, että tarvin jotain tiettyä vaatetta (kiroan, kun se yks tietty paita on nyt jossain pyykkivuoren alla). En jaksa viikolla muuta. Töistä tullessa haaveilen, kuinka pääsisin vetämään lonkkaa sohvalle, ei sekään aina onnistu ja tulee valvottua ja univajetta ja uskomaton väsymys. Kesällä ei ole tätä!
Mulla kans toi näkkärin syöminen ja saamattomuus liittyy yhteen. Tuun töistä kotiin ja alan syödä näkkäriä. Se on jotenki niin helppoo. Sit vaan istun keittiön pöydän ääressä ja dataan. Enkä jaksa mitään, mitä suunnittelin. Ja valvon liian myöhään, kun en jaksa mennä nukkumaan.
Tuttu tunne