Viime kesänä vielä haaveilin häistä...

Oi ku sää oot niin römänttinen 😁

Kai sinä nyt voit vielä viime kesään muistaa, että miksi silloin sinusta oli hieno ajatus järjestää häät?

Niin mulle se avioliitto on tärkeä juttu sinänsä:) ja onhan se ihanaa järjestää hyvät bileet.

Surullista että sun elämästä ja suhteesta on romantiikka kuollut. Juuri tästä syystä pitäisi mennä naimisiin ennen lapsia, että saadaan suhteelle parempi kasvualusta jotta se voi kukoistaa ja puhjeta kukkaan. Toivottavasti se kipinä vielä löytyy sullekkin.

Aloituksesta päätellen suosittelisin sinua vielä miettimään suhdettanne ja sitä, että oletteko oikeat puolisot toisillenne. Kerrot että nyt kun rakastumisen alkuhuuma alkaa olla ohi, niin häät tai muu romantiikka ei voisi vähempää kiinnostaa ja on sinusta suorastaan oksettava ajatus. Ei kuulosta onnelliselta ja kestävältä parisuhteelta.

Vierailija kirjoitti:

Surullista että sun elämästä ja suhteesta on romantiikka kuollut. Juuri tästä syystä pitäisi mennä naimisiin ennen lapsia, että saadaan suhteelle parempi kasvualusta jotta se voi kukoistaa ja puhjeta kukkaan. Toivottavasti se kipinä vielä löytyy sullekkin.

Ihanko tosissasi väität, että ne häät pelastaa parisuhteen sitten kun alkaa tulla lapsia? Miten lapselliset ihmiset sitten menevät naimisiin, kerran romantiikka on jo kuollut ja perhe-elämä tuhoontuomittu, kun ei ole ollut sitä hääpohjaa tekemässä elämästä onnellista?

Itsekin haaveilin joskus pentuna perinteisistä prinsessahäistä mutta sitten kun avioitumisen aika oikeasti koitti  28-vuotiaana ei häähössötys jaksanutkaan enää kiinnostaa. Maistraattivihkimisellä ja pienimuotoisella kahvittelulla mentiin sitten naimisiin ja ollaan edelleen onnellisesti aviossa viisi vuotta ja kaksi lasta myöhemmin. Tärkeintä on se avioliitto eikä ne häät jotka saa olla jokaisella just "oman näköiset", joten jos prinsessahäät ällöttää niin jätä rohkeasti pitämättä :)

Mulla oli kanssa toi vaihe, kun olis pitänyt saada prinsessahäät. Onneks en sortunut, mieskin olis ollut väärä. Oikean kanssa tuntui niin oikealta viettää pienet ihanat intiimit häät. Näin jälkikäteen tuntuu turhalta sekin, että sormuksen pyydystämiseen käytti niin paljon aikaa, en edes käytä niitä :D

Olen kanssasi samaa mieltä. Mua todella oksettaisi miettiä mitään hääjuhlia tai vastaavaa. Olin kihloissasin ja kyllä jurppi, kun tuli ilmi että mies oletti MUN järjestävän nämä häät! Mitä helvettiä? :D juhlat piti kuulemma saada, mutta järjestelyvastuu oli minulla, vaikka olisin ollut ihan valmis maistraattiin ja siitä ulkomaanmatkalle. Oli parempi vaan erota ja jatkossa etsin miehen, jonka kanssa ei todellakaan tarvitse moisia miettiä. Inhoan muutenkin häitä (vaikka tottakai osallistun jos kutsun saan ja en sanallakaan muiden häissä valita, osaan käyttäytyä). tuntuu niin teennäiseltä ja turhasta koko homma.

Näin lapsettomana yksineläjänä olen todella kyllästynyt pakkohäihin, joissa pariskunta haluaa sen oman prinsessapäivän ja minut on kutsuttu, koska on haluttu vähintään se 100 vierasta täyteen. En tunne juhlista muita kuin pari vanhusta, jotka istutettu eri puolelle salia, ja juhlaväki istuu vaivaantuneena hiljaa kun parista otetaan valokuvia pitkin maita ja mantuja.

Mutta jos pari oikeasti haluaa järjestää kaveripiirilleen ja sukulaisille unohtumattomat juhlat, niin häät ovat hyvä syy sille. Olen ollut todella ihanissa juhlissa niin kesällä kuin talvellakin, sellaisissa joissa kellään ei ole kiire pois ja kaikki tuovat kortensa kekoon, jotta juhlat olisivat paras mahdollinen kuva siitä ajasta ihmisineen. Sellaiset juhlat eivät tule tyhjästä, ne vaativat että pari on elänyt sellaista elämää että kaikki haluavat juhlia heidän kanssaan.

Meillä kävi niin että perinteiset hääjuhlat jäi vähän vahingossa pitämättä. Alunperin oltais haluttu just ne isot prinsessahäät, mut samaan aikaan kun olis pitänyt järjestää niitä oli meillä opiskelu-, työ- ja harrastuskiireitä niin paljon ettei vaan keretty tekemään mitään konkreettisempia järjestelyjä. Sit huomattiin liiann myöhään ettei seuraavalle kesälle kerkeä enää saamaan mitään varauksia. Päädyttiinkin sit pitämään ihan vaan simppelit maistraattihäät.

Näin jälkikäteen ajateltuna se olikin parempi ratkaisu, ei onneks ole jääny harmittamaan. Säästyipähän noin kymppitonni paremmin sijoitettavaksi eikä tarvinut stressata järjestelyjä kaiken muun kiireen keskellä!

Mä en itse koskaan halunnut häitä, ja menimmekin naimisiin kahden todistajan läsnäollessa maistraatissa, mutta ei kyllä ole mieleeni tullut haukkua ystävieni häitä ällöttäviksi hattaraprinsessajuhliksi. Pitäisikö ap:n miettiä, mistä nämä ajatukset kumpuavat?

Samaa mieltä ap. Häihin uppoavalla rahalla voi matkustella vaikka minne. Itse en tosin ymmärrä avioliittoakaan. Kai sitä voi yhdessä olla onnellisia muutenkin. Mutta jokainen tekee niin kuin haluaa, ei se oo multa pois.