Mistä lähtisit hakemaan apua nuorelle aikuiselle pojalle
Jolla on asiat sekaisin? Perhe tukee, mutta se ei riitä. Koulutusasiat ja muu elämänhallinta hakusessa ja myös mielenterveydestä huolta, kuolemanpuheita kun hermostuu. Mielenterveystoimistosta aika huonoja kokemuksia tuttujen kautta, lääkkeiden työntämistä ja diagnoosin etsimistä. Miten nämä nuorille suunnatut palvelut, etsivä työ tai ohjaamo? Saisko kokonaisvaltaisempaa apua? Läheinen voi kai ottaa yhteyttä vaikka täysi ikäisestä kysymys, kun ei itse saa aikaiseksi.
Kommentit (12)
En osaa auttaa mutta halusin vain kertoa, että ihanaa kun pojalla on läheisiä jotka välittävät! Tsemppiä!
Hmm. Voisiko apua saada ihan tavallisen lääkärin kautta, joka kirjoittaisi lähetteen aikuispsykiatrialle? Tai sitten yhteydenotto sinne etsivään nuorisotyöhön, en tiedä saako heiltä apua poikasi kaltaiseen tilanteeseen. Kyllä kai jos uhkaa tippua esim. koulutuksen ulkopuolelle ym.
Mahtavaa että olet aktiivinen ja autat.
Missä kaupungissa asutte? Onko päihdeongelmia myös?
Vierailija kirjoitti:
Eikö kenelläkään ole kokemuksia tai neuvoja asian suhteen?
Luultavasti löytyy kyllä tietoa, kunhan päivä etenee...
Kannattanee upata tätä aloitusta :-).
Nuorille on ihan omat kanavat, aika kattavatkin?
Itsellä tuolta työpajapuolelta hiukan tietoa niin, että on vain hyvää sanottavaa.
Mutta pajatoiminta tuleekin siinä prosessin loppuvaiheessa vasta - kun peruskysymyksiä on ensin saatu ratkottua eteenpäin.
Kyllä se siitä, alku on ehkä taas se pahin kynnys...
No mä en nyt tiedä, kun meidän paras apu on ehkä ollut juuri se mielenterveystoimisto, josta siis juuri se diagnoosi oli hirveän suuri apu, koska se kertoi, mistä ongelmat johtuivat ja miten niitä voisi välttää esim kommunikaatiossa jne. Tämän jälkeen oma perhe ja muu lähipiiri osasi tukea paljon paremmin ja paljon oikeammissa asioissa. Eikä ne lääkkeetkään olleet ihan turhia.
Etsivätstä työstä meillä ei ole kokemuksia, tällä paikkakunnalla se on käytännössä päihdeongelmaisia varten, muille ei näytä olevan annettavaa.
En tiedä, millalailla ne koulutusasiat ja muu elämänhallinta on hakusessa, mutta ehkä näistä voisi lähteä myös ihan konkreettisesti liikkeelle. Joku sosiaalityöntekijä tai työkkärin ammatinvalintapsykologi ja sen jälkeen koulutusasiantuntija voisi katsoa, mitä sille opiskeluasialle kannattaisi tehdä - ja tietysti oman koulun opo tai erityisopettaja, jos joku koulu vielä on. Oma perhe ja lähipiiri käy nuoren luona hänen kanssaan siivoamassa ja laittamassa ruokaa jne. Hankalia on tietty vuorokausirytmin ongelmat yms, koska ei oikein voi käydä toista peittelemässä sänkyyn ja herättämässä aamulla jollei toinen itse tajua asiaa...
Ei ole päihdeongelmia onneksi, vuorokausirytmi aika sekaisin. Eikö tuolta etsivästä työstä saa apua muut kuin päihteiden käyttäjät? Kiitos vastauksista! T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Eikö tuolta etsivästä työstä saa apua muut kuin päihteiden käyttäjät? Kiitos vastauksista! T. Ap
Kaipa se riippuu aika paljon paikkakunnasta - soita omaasi ja kysy, mikä siellä on tilanne?
Mulla on jo lähemmäs 30-vuotias veli vähän samanlaisessa tilanteessa. Apua tarjotaan hopealautasella mutta on niin laiska ettei jaksa kättä nostaa ottaakseen sitä vastaan. Kaikkeen vastaus on "emmääjaksa" ja sitten ärsyyntyminen ja kuolemapuheet. Lääkärillä käyntiin poikkeemista ehdotettaessa todetaan että en oo mikään hullu. Ei jaksa edes fyysistä terveyttään hoitaa, hampaat mätänee suuhun ja ennen niin komea nuorimies näyttää lähinnä kodittomalta, käytännössä onkin sitä ja loisii kavereiden nurkissa. Ei huvita enää edes tarjota apua kun haistattaa käytännössä paskat avuntarjoajille. Koko perhe on rikki tän laiskan paskakasan takia, varmaan olisikin kaikille oikeesti helpompaa kun kuolisi pois. Ja nyt mun on jo paha mieli kun edes kirjoitin viimeisen sivulauseen.
Sitten on se poikien talo ja miesten talo. Kannattaa googlata. Nyyti, ry. Suomen Mielenterveysseura. Se lääkäri plus lähete. Ja psykologi.niitäkin on monia eri suuntauksia.
Asutteko Helsingissä? Jos, niin etsivää nuorisotyötä minäkin ehdottaisin. Nuorisoasemia on myös, mutta sinne pitäisi itse mennä, vaikka sinä voit varata toki ajan, mutta jos nuori ei halua mennä, seinä vastassa.
Etsivän nuorisotyön työntekijät ovat yleensä nuoria/nuorehkoja itsekin ja tulevat vaikka kotiin, jos niin haluatte.
Nuorisoasemasta meillä huono kokemus, työntekijä oli noin 50-60 -vuotias nainen, jota ei olisi voinut vähempää kiinnostaa. Ärsyttävä oli jo puhelimessa, kun aikaa varasin. Nuoreni kyllä kävi siellä, mutta käynti ihan yhtä tyhjän kanssa. Yksi kerta riitti, nuori ei halunnut tuonne enää mennä.
Eikö kenelläkään ole kokemuksia tai neuvoja asian suhteen?