Uskovainen puoliso alkaa tuntua kaavoihinsa kangistuneelta
Joka lauantai-ilta olisi mentävä sinne kokoontumiseen. Mitään lepsuilua tämän suhteen ei siedä. Siis minunkin olisi mentävä, ei riitä että hän yksin menee. Pelkää kai että jos minä en mene, vaan rentoudun kotonani, niin jonakin kertana hänenkään tahdonvoimansa ei enää riitä, vaan jää kotiin. Ja sen jälkeen on vain ajan kysymys, milloin alkaa houkuttaa lähteäkin baariin uskisillan sijaan.
Kommentit (3)
Tuohan on uskonnon idea. Saada käyttäytymiskoodisto jostakin muualta (eli jumalalta), kun ei uskota ihmisen omaan kykyyn (moraaliin).
On aika perusseikka jo suhteen alussa olla samoilla aaltopituuksilla siitä, vietetäänkö lauantait jossain uskonnollisessa tilaisuudessa vai baarissa. Jos jäi tämmöiset selvittämättä, niin tehkää joku väliratkaisu ja menkää museoihin.
Mielikuvitusolentoihin uskominen on aivokemiallinen häiriö. Jos tuota ei voi lääkkeillä hoitaa etsi uusi mies!