Vellon itseinhossa, oikein tahallaan kidutan
Olen tänään miettinyt tahallaan omaa surkeuttani. Sitä, miten ryhmätilanteissa vetäydyn enkä kuulo joukkoon. Sitä, miten minulla on älyä ja taitoja, mutta heikko itsetunto estää tuomasta niitä esille ja siitä syystä tuskin koskaan tulen tekemään koulutustani vastaavaa työtä. Päädyn varmaan joksikin siivoojaksi, kun tyhmemmät porskuttavat menemään.
Olen saunatakkisillani kotona. Ruokaa ei ole kaapissa. Jotenkin haluan olla uhri, likaisen kämpän ja tyhjän kaapin.
Maanantaina olisi terapiaa. En halua mennä sinne. Terapeutti on alkanut kehua minua, enkä halua ottaa sitä vastaan. Se tuntuu turhalta suitsuttamiselta. Miksi korostaa älykkyyttäni tai kykyjäni, kun päädyn aina siihen tilanteeseen että opiskelen lisää ja opintojen loppuvaiheilla huomaan, että en omaa työelämässä vaadittavaa itsetuntoa. Turha siis maalailla itsestäni ihannekuvaa, kuka voisin olla jos olisi itsetunto.
Kommentit (36)
Musta on aika ällöttävää, miten oikein piehtaroit tuossa oletuksessa, että olet niin vallattoman älykäs ja muut ilmeisesti ovat tyhmiä.
En oo ikinä tykänny ihmisistä, jotka mantraa: "Mä oisin voinu olla vaikka huippukirurgi, jos vaan asia X ei vaikuttais".
Vierailija kirjoitti:
Musta on aika ällöttävää, miten oikein piehtaroit tuossa oletuksessa, että olet niin vallattoman älykäs ja muut ilmeisesti ovat tyhmiä.
En oo ikinä tykänny ihmisistä, jotka mantraa: "Mä oisin voinu olla vaikka huippukirurgi, jos vaan asia X ei vaikuttais".
Tiedän, että yrität loukata kuvitelmaani älykkyydestä. Ja otan sen vastaan. Minä kyseenalaistan älyni, mutta muut ovat "sinulla on niin paljon kokemusta ja tietoa", "sinulla on tärkeää sanottavaa". En siis pohjimmiltani usko älyyni oikeasti.
Eihän tuo vielä kidutusta ole.
Hanki oksennustauti ja ripuli. TUle sitten kertomaan.
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuo vielä kidutusta ole.
Hanki oksennustauti ja ripuli. TUle sitten kertomaan.
Tule käymään meillä. 5 hengen perhe sairaana.
Sellanen päivä, kyllä tulee vielä hyviäkin päiviä.
Miksi kirjoitit tänne?
Nähtävästi et halua tsemppausta tai positiivista ajattelua.
Kuulostaa, että et halua myöskään ulos kierteestäsi.
Ehkä sinun sitten tulisi vain hyväksyä se, että haaveesi eivät toteudu ja että päädyt siivoojaksi. Hyväksy osasi. Mutta mitä sen jälkeen? Aiotko olla onneton siivooja? Vai näetkö elämäsi elämisen arvoisena silti?
Hienoa.
Itse olen tehnyt tätä jo vuosikaudet.
Ennen olin urheilija, nyt hädin tuskin ihminen.
se on amerikkalaista propagandaa, että pitäisi olla itsetunto, jahdata unelmiaan
Av:n ja näiden kommenttien lukeminen varmasti lisää tuskaasi sopivan kiduttavalle tasolle.
Suurin osa on saamattomia luusereita. Elämästä ei viitsitä tehdä sen kummempaa. Silloinhan se on juuri sitä mitä ansaitsee, miksi edes yrittää muuttaa asioita? Jos jotain positiivista, niin et vie muilta töitä, älä hatkossa vie turhaan niitä koulupaikkojakaan.
Teetkö mitään parantaaksesi itsetuntoasi?
Vierailija kirjoitti:
Teetkö mitään parantaaksesi itsetuntoasi?
Olen yrittänyt hankkia itsetuntoa ulkoisista saavutuksista ja erilaisista kursseista. Olen harrastanut liikuntaa ja sain voimantuntoa paranevasta kunnosta. Mutta mikään näistä ei auta sisäiseen tyhjyyteeni.
Vierailija kirjoitti:
Teetkö mitään parantaaksesi itsetuntoasi?
ei kai sitä ydintä voi mitenkään parantaa. Ulkoista pintaa voi yrittää kiillottaa.
Ei auta juurikaan. Lisäksi olen täysi kusipää ihmissuhteissani. En saa kavereita pidettyä elämässäni.
huvinsa kullakin. minä olen siivonnut ja valmistan perheelleni parempaa ruokaa perjantain kunniaksi. Ostin kukkiakin. Onneni seppä.