Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kuolinpesän jakamisesta
25.01.2016 |
Sattuisiko jollain olemaan enemmän tietoa kuolinpesän jakamisesta perunkirjoituksen jälkeen? Tässä on tilanne, että isäni kuoli ja jätti perintöä. Huonokuntoinen äitini taas on ollut jo vuosia palvelutalossa. Lapsia on vain yksi, minä. Ei siis ole muita perijöitä. Äidillä on elinikäinen hallintaoikeus kaikkeen puolisonsa jättämään omaisuuteen, mutta hänellä on nykyisin maistraatin määräämä edunvalvoja. Isältä jäi tyhjilleen heidän yhteinen asuntonsa ja tilille jonkin verran rahaa.
Kuolinpesää ei ole tähän mennessä jaettu. Perunkirjoitus oli kesällä. Perukirjassa vain kerrotaan, paljonko isän omaisuus oli kuolinhetkellä ja perunkirjoittajan mukaan siitä puolet on minun ja puolet lesken. Lähiaikoina pitäisi kuitenkin jakaa tuota kuolinpesää. Käytännössä sen tilillä olevia varoja. Oletetaan nyt, että tilillä oli isän kuollessa 100.000 € ja lisäksi 80.000 € arvoiseksi arvioitu asunto sekä 20.000 € arvosta maata, eli isän omaisuuden arvo oli perunkirjoituksessa 200.000 €. Siitä 100.000 € olisi minun. Kuolinpesän tililtä on maksettu hautajaiset, tyhjän asunnon vastiketta ja vakuutusta sekä (ihan luvallisesti) minulta mennyt perintövero, koska omat tuloni ja tilini saldo eivät silloin todellakaan riittäneet noin kymppitonnin perintöveroon. Siellä kuolinpesän tilillä ei sen takia ole tällä hetkellä alkuperäisestä sadastatuhannesta kuin 60.000 €. Asunto on alueella jolla se ei näy menevän kaupaksi eikä vuokrallekaan. Sitä ei siis saa helpolla realisoitua, vaan voi mennä vuosia ennen kuin siitä pääsee eroon. Kuluja siitä kyllä on...
Kysymys kuuluu, että jos haluan ottaa pesästä ulos omaa osuuttani vaikka 35.000 €, niin pitääkö tässä vaiheessa jakaa samalla kertaa sama summa sekä minulle että lesken tilille? Eli pitäisi olla 70.000 €, mitä tilillä ei ole vaan kymppitonni on kiinni asunnossa/maapalassa. Vai voiko vain ottaa pesästä se 35.000 € minulle, mikä sieltä hyvin löytyisikin? Kuolinpesä on siis jakamaton. Perunkirjoituksessa vain määrättiin kummankin perijän osuus. Jos pitää jakaa kummallekin eli äidille ja minulle sama summa samalla kertaa, niin eihän se sitten onnistu.
On varmaan tyhmä kysymys, jota joku tulee moittimaan, mutta kysyn nyt kuitenkin täältä koska voihan täällä olla vaikka joku juristi tai muuten asiasta varmaa tietoa omistava.
Kommentit (33)
Et sinä voi mennä ottamaan tililtä rahoja (vaikka antaisitkin äidillesi saman summan), vaan kuolinpesä pitää jakaa virallisesti ja jaosta pitää tehdä jakokirja. Sanoit, että äidilläsi on hallintaoikeus kaikkeen puolisonsa jättämään omaisuuteen. Koskeeko tämä myös tilillä olevia rahoja vai tarkoititko vain muuta omaisuutta?
Helpoiten hoidat homman niin, että pyydät jonkun lakimiehen tai vastaavan tekevän kuolinpesän jakamisen. Esim. pankkien kautta voi saada tällaisen palvelun kohtuuhintaan. Tällaisessa tapauksessa teidän pitää päästä äitisi edunvalvojan kanssa sopimukseen siitä, miten omaisuus jaetaan. Toinen vaihtoehto on hakea käräjäoikeudelta pesänjakajaa. Tämä vaihtoehto tulee kuitenkin helposti kalliimmaksi, sillä pesänjakaja laskuttaa palveluksistaan ja työmäärä on isompi, jos pesänjakajan pitää miettiä oikeudenmukainen jako sen sijaan, että pääsisitte siitä suoraan äitisi edunvalvojan kanssa sopimukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä järki tuossa on että taloa pidetään tyhjillään? Eikö se olisi sekä sinun että äitisi etu että talossa joku asuu, vaikka sitten vuokralainen? Ota yhteys vaikka oikeusaputoimistoon.
Voiko mitään jakaa jos äidillä on hallintaoikeus??
Vierailija kirjoitti:
Mikä järki tuossa on että taloa pidetään tyhjillään? Eikö se olisi sekä sinun että äitisi etu että talossa joku asuu, vaikka sitten vuokralainen? Ota yhteys vaikka oikeusaputoimistoon.
Eihän siinä järkeä olekaan. Minkäs teet kun ei sinne perähikiälle saa vuokralaisia eikä asunnot
mene kaupaksi koko paikkakunnalla. Siellä kun ei ole työpaikkoja. Asunto on koko ajan tarjolla. Ap
Monet juristit antavat neuvoja ilmaiseksi, mutta myös perunkirjoittajan pitäisi osata vastata tuohon kysymykseen.
En vanno tätä varmaksi, mutta mielestäni voit nostaa tililtä rahaa, ilman että toinen osakas nostaa vielä perintöään, tietysti sillä ehdolla että toinen osakas (edunvalvoja) tähän suostuu - itseasiassa olet näin jo tehnytkin kun maksoit perintöverosi. Huomioi rahaa nostaessasi tuo jo nostamasi määrä, ettet nosta rahaa enemmän kuin sinulle kuuluu.
Säilytä kaikista nostoista paperit huolellisesti. Kun jaosta tehdään dokumentit, tuo sinun jo saamasi osuus huomioidaan niissä. Käsittääkseni varsinainen jakokirja on pakko tehdä vasta siinä vaiheessa kun kiinteää omaisuutta jaetaan.
Ihan mielenkiinnosta kysyisin että milloin sinulle tuli verottajan päätös verosta? Meillä ei näy eikä kuulu, puoli vuotta tuota lappua on jo odoteltu..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aviopuolison hallintaoikeus koskee asuntoa. Se tarkoittaa, että puoliso saa asua asunnossa niin kauan kuin hän itse haluaa eikä sitä voida jakaa.
Kuolinpesä joko jaetaan tai ei, osajako ei taida onnistua tuolla tavalla kuin ajattelit. Voit vaatia pesän jakamista, jolloin käteinen tulee sinulle ja asunto jää äidillesi (jos hän ei tarvitse käteistä mihinkään).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä kuolinpesä osajaettiin, tosin niin, että yksi perillinen sai oman osuutensa siitä eroon. En ymmärrä, miksi ette voi jakaa kuolinpesää, eihän se tarkoita, että pitää myydä asuntoa.
Vierailija kirjoitti:
En vanno tätä varmaksi, mutta mielestäni voit nostaa tililtä rahaa, ilman että toinen osakas nostaa vielä perintöään, tietysti sillä ehdolla että toinen osakas (edunvalvoja) tähän suostuu - itseasiassa olet näin jo tehnytkin kun maksoit perintöverosi. Huomioi rahaa nostaessasi tuo jo nostamasi määrä, ettet nosta rahaa enemmän kuin sinulle kuuluu.
Käsittääkseni rahaa saa nostaa vain kuolinpesän kuluihin (esim. kuolinpesän omistaman asunnon vastikkeisiin). Mutta vaikka olisinkin väärässä, niin joka tapauksessa on järkevämpää jakaa omaisuus virallisesti, niin kaikki on selvää myös paperilla. Jaon voi tehdä myös niin, että vain osa omaisuudesta jaetaan tässä vaiheessa (esim. suurin osa tilillä olevista rahoista - oletan nyt, että lesken hallintaoikeus ei koske näitä rahoja), ja loppu jätetään vielä kuolinpesän omaisuudeksi. Mutta jakokirja on tehtävä joka tapauksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aviopuolison hallintaoikeus koskee asuntoa. Se tarkoittaa, että puoliso saa asua asunnossa niin kauan kuin hän itse haluaa eikä sitä voida jakaa.
Ei asu eikä tule asumaan. Hän on ollut jo kauan palvelutalossa. Se nyt ei kuulu varsinaisesti tähän.
Eli jakokirja olisi siis hyvä olemassa ainakin edunvalvojan takia. Pitää kysyä pankista neuvoa. Perunkirjoitus tehtiin siellä.
Miksi ulkopuolinen edenvalvoja. Miksi sinä et ole äitisi edunvalvoja, kun ei edes ole muita lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysy nyt jostain muualta neuvoa kuin mammapalstalta, nää on toinen toistaan enemmän pielessä!
Avauksessa sanotaan että äidillä on elinikäinen hallintaoikeus kaikkeen puolisonsa jättämään omaisuuteen. Eli edunvalvoja saa päättää jaetaanko vai ei, eikö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi ulkopuolinen edenvalvoja. Miksi sinä et ole äitisi edunvalvoja, kun ei edes ole muita lapsia.
En ole ap, mutta itse asiassa tässä jutussa ulkopuolinen edunvalvoja yksinkertaistaa kuolinpesän jakamista. Jos sellaista ei olisi, niin maistraatista pitäisi hankkia edunvalvojan sijainen, koska tässä on se vaara, että ap:n ja hänen äitinsä edut menevät perinnönjaossa ristiin.
Terv. eräs, joka toimii lähiomaisensa edunvalvojana
Vierailija kirjoitti:
Monet juristit antavat neuvoja ilmaiseksi, mutta myös perunkirjoittajan pitäisi osata vastata tuohon kysymykseen.
En vanno tätä varmaksi, mutta mielestäni voit nostaa tililtä rahaa, ilman että toinen osakas nostaa vielä perintöään, tietysti sillä ehdolla että toinen osakas (edunvalvoja) tähän suostuu - itseasiassa olet näin jo tehnytkin kun maksoit perintöverosi. Huomioi rahaa nostaessasi tuo jo nostamasi määrä, ettet nosta rahaa enemmän kuin sinulle kuuluu.
Säilytä kaikista nostoista paperit huolellisesti. Kun jaosta tehdään dokumentit, tuo sinun jo saamasi osuus huomioidaan niissä. Käsittääkseni varsinainen jakokirja on pakko tehdä vasta siinä vaiheessa kun kiinteää omaisuutta jaetaan.
Ihan mielenkiinnosta kysyisin että milloin sinulle tuli verottajan päätös verosta? Meillä ei näy eikä kuulu, puoli vuotta tuota lappua on jo odoteltu..
Äidillä on hallintaoikeus! Silloin lapsi ei voi päättää että äidille jää asunto ja lapsi nostaa tilin tyhjäksi. Äidin edunvalvoja nyt laittaa ne rahat mihin haluaa ja äiti saa tuotot. Ap odottelee että äitikin potkaise tyhjää.
Leskelle ei kuulu puolta isäsi varallisuudesta, vaan hänellä on avio-oikeus heidän yhteenlaskettuun nettovarallisuuteen. Eli jos pesän netto on 120 ja lesken 100, kuuluu leskelle kuolinpesältä 10. Loppu kuolinpesän varallisuus kuuluu sinulle. Jos taas lesken netto on suurempi kuin pesän, leski ei saa pesästä mitään, mutta ei myöskään joudu maksamaan pesälle tasinkoa.
On siis tehtävä ositus ja jako, vaatii maistraatin luvan, ellei pesänjakajaa määräätä. Käyttöoikeus kohdistuu vain asuntoon, paitsi siinä tapauksessa, että puolisoilla oli hallintaoikeustestamentti. Siinä tapauksessa leskellä on oikeus saada omaisuuden tuotto, kuten korot, osingot ja vuokratulo. Asunnonvuokratulon saa, vaikka ei oliso testamenttiakaan.
Ja tätä on tee-se-itse juristien turha alapeukuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ulkopuolinen edenvalvoja. Miksi sinä et ole äitisi edunvalvoja, kun ei edes ole muita lapsia.
Jos äiti ei ole tehnyt edunvalvontavatuutusta ajoissa, niin minkäs teet.
Äidillä on hallintaoikeustestamentin mukaan oikeus hallita omaisuutta. Sinun pitää odottaa äitisi kuolemaa. Edunvalvojan tulisi kyllä toimia aktiivisesti asunnon myymiseksi, koska se syö varoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ulkopuolinen edenvalvoja. Miksi sinä et ole äitisi edunvalvoja, kun ei edes ole muita lapsia.
Jos äiti ei ole tehnyt edunvalvontavatuutusta ajoissa, niin minkäs teet.
Se, että äiti ei ole tehnyt edunvalvontavaltuutusta, ei mitenkään estä määräämästä tytärtä (tai poikaa) äitinsä edunvalvojaksi, jos tytär / poika on siihen halukas ja maistraatin mielestä kykenevä. Minäkin olen lähiomaiseni edunvalvoja, vaikka päämieheni (= tämä lähiomaiseni) ei ole tehnyt minkäänlaista edunvalvontavaltuutusta.
Ja tällä en suinkaan tarkoita sitä, etteikö ap:llä voisi olla hyviä syitä olla ryhtymättä äitinsä edunvalvojaksi. Syyksi käy jo ihan se, että ei ehdi omilta perhe- ja työkiireiltään hoitaa tehtäviä kunnolla tai ei ole mielestään tarpeeksi taitava raha-asioiden kanssa.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä tuon voi jakaa vaikka niin, että käteinen sinulle ja asunto ja maapalsta äidillesi. En usko että äitisi edunvalvojalla olisi mitään sitä vastaan.