Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kuolinpesän jakamisesta
25.01.2016 |
Sattuisiko jollain olemaan enemmän tietoa kuolinpesän jakamisesta perunkirjoituksen jälkeen? Tässä on tilanne, että isäni kuoli ja jätti perintöä. Huonokuntoinen äitini taas on ollut jo vuosia palvelutalossa. Lapsia on vain yksi, minä. Ei siis ole muita perijöitä. Äidillä on elinikäinen hallintaoikeus kaikkeen puolisonsa jättämään omaisuuteen, mutta hänellä on nykyisin maistraatin määräämä edunvalvoja. Isältä jäi tyhjilleen heidän yhteinen asuntonsa ja tilille jonkin verran rahaa.
Kuolinpesää ei ole tähän mennessä jaettu. Perunkirjoitus oli kesällä. Perukirjassa vain kerrotaan, paljonko isän omaisuus oli kuolinhetkellä ja perunkirjoittajan mukaan siitä puolet on minun ja puolet lesken. Lähiaikoina pitäisi kuitenkin jakaa tuota kuolinpesää. Käytännössä sen tilillä olevia varoja. Oletetaan nyt, että tilillä oli isän kuollessa 100.000 € ja lisäksi 80.000 € arvoiseksi arvioitu asunto sekä 20.000 € arvosta maata, eli isän omaisuuden arvo oli perunkirjoituksessa 200.000 €. Siitä 100.000 € olisi minun. Kuolinpesän tililtä on maksettu hautajaiset, tyhjän asunnon vastiketta ja vakuutusta sekä (ihan luvallisesti) minulta mennyt perintövero, koska omat tuloni ja tilini saldo eivät silloin todellakaan riittäneet noin kymppitonnin perintöveroon. Siellä kuolinpesän tilillä ei sen takia ole tällä hetkellä alkuperäisestä sadastatuhannesta kuin 60.000 €. Asunto on alueella jolla se ei näy menevän kaupaksi eikä vuokrallekaan. Sitä ei siis saa helpolla realisoitua, vaan voi mennä vuosia ennen kuin siitä pääsee eroon. Kuluja siitä kyllä on...
Kysymys kuuluu, että jos haluan ottaa pesästä ulos omaa osuuttani vaikka 35.000 €, niin pitääkö tässä vaiheessa jakaa samalla kertaa sama summa sekä minulle että lesken tilille? Eli pitäisi olla 70.000 €, mitä tilillä ei ole vaan kymppitonni on kiinni asunnossa/maapalassa. Vai voiko vain ottaa pesästä se 35.000 € minulle, mikä sieltä hyvin löytyisikin? Kuolinpesä on siis jakamaton. Perunkirjoituksessa vain määrättiin kummankin perijän osuus. Jos pitää jakaa kummallekin eli äidille ja minulle sama summa samalla kertaa, niin eihän se sitten onnistu.
On varmaan tyhmä kysymys, jota joku tulee moittimaan, mutta kysyn nyt kuitenkin täältä koska voihan täällä olla vaikka joku juristi tai muuten asiasta varmaa tietoa omistava.
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Mikä järki tuossa on että taloa pidetään tyhjillään? Eikö se olisi sekä sinun että äitisi etu että talossa joku asuu, vaikka sitten vuokralainen? Ota yhteys vaikka oikeusaputoimistoon.
Viitsisitkö opetella lukemaan ja sitten vielä ymmärtämään tekstin.
Tekstissä annettiin vastaus kysymykseesi, eipä muuta kuin tavaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko vuokra-asunto mahdollisesti ylihinnoiteltu? Voisiko asunnon vuokraa laskea, niin että saisitte ainakin vastikkeen, verot ja vakuutuksen katettua vuokratulolla. Tehkää vuokrasoppari määräaikaisena, niin voitte päivittää tilannetta tulevien markkinoiden mukaan. Pääsisitte akuutisti eroon rahasyöpöstä.
Vierailija kirjoitti:
Onko vuokra-asunto mahdollisesti ylihinnoiteltu? Voisiko asunnon vuokraa laskea, niin että saisitte ainakin vastikkeen, verot ja vakuutuksen katettua vuokratulolla. Tehkää vuokrasoppari määräaikaisena, niin voitte päivittää tilannetta tulevien markkinoiden mukaan. Pääsisitte akuutisti eroon rahasyöpöstä.
Siis jos tyhjillään olevaan asuntoa vuokattaisiin, niin järkevämpää ottaa edes kulut pois, kun vaihtoehtoisesti heittää rahaa pois.
Jos testamentissa lukee, että leskellä on hallintaoikeus kaikkeen kuolinpesän omaisuuteen, niin se tarkoittaa sitä, että vaikka paperilla AP omistaa puolet, hän ei saa sitä omakseen lesken elinaikana.
Siksi en ymmärrä, miten on mahdollista, että AP:n perintövero on voitu maksaa pesän varoista.
Toi perintöveron maksaminen on outo juttu. Siis koska on hallintaoikeus, eikä äiti ole oikueustoimikelpoinen.
Eri asia, jos testamenttia ei olisi ollut. Kun perin isäni, niin perintöverot tuli myöhemmin. Silloin pesä oli jo osin jaettu, eli jaimme sijoitukset ja käteisen, kiinteä omaisuus jäi pesään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos testamentissa lukee, että leskellä on hallintaoikeus kaikkeen kuolinpesän omaisuuteen, niin se tarkoittaa sitä, että vaikka paperilla AP omistaa puolet, hän ei saa sitä omakseen lesken elinaikana.
Siksi en ymmärrä, miten on mahdollista, että AP:n perintövero on voitu maksaa pesän varoista.
AP voi kuitenkin halutessaan vaatia ja saada lakiosansa ( = neljäsosa kuolinpesän ja lesken yhteisestä omaisuudesta, jos lesken oma omaisuus ei ole tätä isompi). Tämä voi kuitenkin johtaa siihen, että ap:n pitää maksaa lisää perintöveroa, sillä perintöveroa määrätessä lesken hallintaoikeus on pienentänyt veron määrää. Tämä siis sillä oletuksella, että leskellä on hallintaoikeus myös tilillä oleviin rahoihin. Jos hallintaoikeus koskee vain maaomaisuutta ja asuntoa, voidaan tilillä olevat rahat jakaa ilman uusia veroseuraamuksia.
On ihan yleistä, että perintöverot maksetaan kuolinpesän varoista siinä tapauksessa, että pesää ei ole tarkoitus jakaa vähään aikaan (vaikka laki ei tätä määrääkään). Tässä tapauksessa lesken edunvalvoja on varmastikin katsonut kohtuulliseksi, että perintöverot maksetaan kuolinpesästä, kun kerran ap:llä ei tässä vaiheessa ole oikeasti mahdollisuutta käyttää perintöään.
"neljäsosa kuolinpesän ja lesken yhteisestä omaisuudesta" piti olla "neljäsosa kuolinpesän ja lesken yhteenlasketusta omaisuudesta".
27
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perintöveron maksaminen kuolinpesästä = kirjattu osittaiseki perinnönjaoksi kuolinpesästä.
Vierailija kirjoitti:
Leskelle ei kuulu puolta isäsi varallisuudesta, vaan hänellä on avio-oikeus heidän yhteenlaskettuun nettovarallisuuteen. Eli jos pesän netto on 120 ja lesken 100, kuuluu leskelle kuolinpesältä 10. Loppu kuolinpesän varallisuus kuuluu sinulle. Jos taas lesken netto on suurempi kuin pesän, leski ei saa pesästä mitään, mutta ei myöskään joudu maksamaan pesälle tasinkoa.
On siis tehtävä ositus ja jako, vaatii maistraatin luvan, ellei pesänjakajaa määräätä. Käyttöoikeus kohdistuu vain asuntoon, paitsi siinä tapauksessa, että puolisoilla oli hallintaoikeustestamentti. Siinä tapauksessa leskellä on oikeus saada omaisuuden tuotto, kuten korot, osingot ja vuokratulo. Asunnonvuokratulon saa, vaikka ei oliso testamenttiakaan.
Ja tätä on tee-se-itse juristien turha alapeukuttaa.
Alapeukuttakaa vapaasti ihan jo siitäkin syystä, että ap:n kysymys oli jäänyt lukematta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leskelle ei kuulu puolta isäsi varallisuudesta, vaan hänellä on avio-oikeus heidän yhteenlaskettuun nettovarallisuuteen. Eli jos pesän netto on 120 ja lesken 100, kuuluu leskelle kuolinpesältä 10. Loppu kuolinpesän varallisuus kuuluu sinulle. Jos taas lesken netto on suurempi kuin pesän, leski ei saa pesästä mitään, mutta ei myöskään joudu maksamaan pesälle tasinkoa.
On siis tehtävä ositus ja jako, vaatii maistraatin luvan, ellei pesänjakajaa määräätä. Käyttöoikeus kohdistuu vain asuntoon, paitsi siinä tapauksessa, että puolisoilla oli hallintaoikeustestamentti. Siinä tapauksessa leskellä on oikeus saada omaisuuden tuotto, kuten korot, osingot ja vuokratulo. Asunnonvuokratulon saa, vaikka ei oliso testamenttiakaan.
Ja tätä on tee-se-itse juristien turha alapeukuttaa.
Alapeukuttakaa vapaasti ihan jo siitäkin syystä, että ap:n kysymys oli jäänyt lukematta.
Viittaat siis tähän:
http://www.perunkirjoitus.fi/lesken-oikeudet/
Ja hallintaoikeus voi katketa, kun:
Jos vainaja oli kuollessaan naimisissa, leski hallitsee vainajan omaisuutta ja saa sen tuoton. Lesken hallintaoikeus päättyy, jos joku rintaperillisistä tai yleistestamentisaajista vaatii pesän jakamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leskelle ei kuulu puolta isäsi varallisuudesta, vaan hänellä on avio-oikeus heidän yhteenlaskettuun nettovarallisuuteen. Eli jos pesän netto on 120 ja lesken 100, kuuluu leskelle kuolinpesältä 10. Loppu kuolinpesän varallisuus kuuluu sinulle. Jos taas lesken netto on suurempi kuin pesän, leski ei saa pesästä mitään, mutta ei myöskään joudu maksamaan pesälle tasinkoa.
On siis tehtävä ositus ja jako, vaatii maistraatin luvan, ellei pesänjakajaa määräätä. Käyttöoikeus kohdistuu vain asuntoon, paitsi siinä tapauksessa, että puolisoilla oli hallintaoikeustestamentti. Siinä tapauksessa leskellä on oikeus saada omaisuuden tuotto, kuten korot, osingot ja vuokratulo. Asunnonvuokratulon saa, vaikka ei oliso testamenttiakaan.
Ja tätä on tee-se-itse juristien turha alapeukuttaa.
Alapeukuttakaa vapaasti ihan jo siitäkin syystä, että ap:n kysymys oli jäänyt lukematta.
Kysymys kuului, voiko hän ottaa osuutensa 35.000 €. Vastauksessa on selvitetty, että ensinnäkään hänen osuutensa ei ole tuo puolet kuolinpesän varoista, ja se, että on tehtävä ositus ja jako maistraatin luvalla. Mihin siis jäi vastaamatta??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jollain villapipo kutistunut pesussa?
Alue: Aihe vapaa
Itseäni ainakin kiinnostaa nämä perintö- ja lakiaiheet. Niitä on mielenkiintoista täällä pohdiskella, selvitellä ja jakaa kokemuksia. En ole kiinnostunut pohtimaan, mitä söisi tänään tai voiko hameen kanssa käyttää nilkkureita. Kaikille jotain.