Lue keskustelun säännöt.
Oletko ollut ns. laastarisuhteessa koskaan?
15.01.2016 |
Eli sellaisessa suhteessa, jossa toinen osapuoli (sinä tai se toinen) ei ole vielä päässyt yli eksästään, vaan yrittää uuden suhteen avulla saada lohdutusta ja päästä yli?
Harkitsen tällaisia epätoivoisia ratkaisuja itse, erosta on aikaa mutta sydän on särkynyt edelleen enkä saa eksää mielestäni... Onko kellään kokemuksia tuosta, että auttaako oikeasti vai tuleeko vain pahempi olo??
Niin ja tietenkään toista en haluaisi satuttaa, joten alusta asti pitäisi olla selvää molemmille, että kyseessä ei ole nyt mikään vakava tai vakavaan johtavakaan juttu, vaan ihan vaan läheisyyden tarpeen tyydyttäminen puolin ja toisin.
Kommentit (16)
Vierailija kirjoitti:
Itselle kyllä sopisi laastarina olo, onhan se paljon enemmän, mitä olen tähän mennessä naisilta saanut.
Ikisinkkumies
Kerrankin tältä nimimerkiltä ihan hauska viesti :D
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tavallaan on kokemusta. :( En todellakaan suosittelisi sinulle mitään suhdetta vielä. Viisainta olisi nyt kärsiä niitä eron kipuja ja siten käydä tunteita läpi.
Olen, varmaan molemmin puolin.
Mutta toisaalta en ole muutenkaan ollut järin sitoutuvaa tyyppiä, joten en oikeastaan tiedä mikä ero siinä on että laastaroi itseään seksillä tai viihdyttää itseään jossain seurassa ilman aikomusta viettää loppuelämäänsä saman tyypin kanssa. Yleensä olen jo suhteen alussa tiennyt, ettei se tule kestämään.
Mulle sopii kahden aikuisen yhdessä viettämä aika. Mutta sitä en kestä, että tullaan syliin itkemään tai tilitetään eksän ihanuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan on kokemusta. :( En todellakaan suosittelisi sinulle mitään suhdetta vielä. Viisainta olisi nyt kärsiä niitä eron kipuja ja siten käydä tunteita läpi.
Millainen kokemuksesi sitten oli, voisitko kertoa siitä vähän enemmän?
Minusta jotenkin tuntuu että olen jämähtänyt vatvomaan näitä kipuja ja tunteita ihan liikaa, on taipumusta tälläiseen muutenkin elämässä.
-ap
Eron jälkeen lukemattomia yhden illan juttuja, osa helpotti läheisyyden tarvetta. Kaikenkaikkiaan olin vain enemmän rikki, koska huolimatta siitä että deittailin vain lasten ollessa isällään, koin lopulta olevani surkea äiti. Sitten tapasin nykyisen mieheni, alku oli laastaria mutta sitten suhde syveni ja olemme olleet uskollisesti yhdessä lähes 20 vuotta. Minulla kävi hyvä onni.
Laastarisuhteena toimii vain vakipano, jossa kumpikaan ei rakastu toisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselle kyllä sopisi laastarina olo, onhan se paljon enemmän, mitä olen tähän mennessä naisilta saanut.
IkisinkkumiesKerrankin tältä nimimerkiltä ihan hauska viesti :D
-ap
Olin ihan tosissani, eikä tuo ollut mikään vitsi. Onhan se kiva, että edes jollakin on hauskaa.
Ikisinkkumies
Vierailija kirjoitti:
Olen, varmaan molemmin puolin.
Mutta toisaalta en ole muutenkaan ollut järin sitoutuvaa tyyppiä, joten en oikeastaan tiedä mikä ero siinä on että laastaroi itseään seksillä tai viihdyttää itseään jossain seurassa ilman aikomusta viettää loppuelämäänsä saman tyypin kanssa. Yleensä olen jo suhteen alussa tiennyt, ettei se tule kestämään.
Mulle sopii kahden aikuisen yhdessä viettämä aika. Mutta sitä en kestä, että tullaan syliin itkemään tai tilitetään eksän ihanuudesta.
Itse olen sitoutuvaa tyyppiä ja haluaisin löytää sellaisen ihmisen, jonka kanssa olla loppuelämä. Luulinkin että eksä olisi ollut sellainen, mutta toisin kävi... Siksi vähän mietinkin että mitenhän minulla tuollainen suhde toimisi jossa ei edes potentiaalia olisi pidempiaikaiseksi, mutta ehkä jos toinen olisi vahvemmin sitä tyyppiä joka ei kaipaakaan pitkää suhdetta niin voisi toimia.
En kehtaisi sentään tilittää uudelle "kumppanille" eksästä, se olisi jo vähän liikaa! Tilittää voi ystäville onneksi.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jep, mies piti minua pelkänä laastarina. Tosin ei ollut rehellinen tästä asiasta, ei ehkä ollut täysin tiedostettua. Itse taas olin ollut kauan sinkkuna ja pöytäni oli puhdas joten otin tosi paljon takkiin tässä suhteessa. Nyt itken ja kärsin ja soimaan itseäni, että miksi olin sinisilmäinen hölmö, vaikka mies oli tullut jätetyksi vain muutama kuukausi aiemmin.
Vierailija kirjoitti:
Eron jälkeen lukemattomia yhden illan juttuja, osa helpotti läheisyyden tarvetta. Kaikenkaikkiaan olin vain enemmän rikki, koska huolimatta siitä että deittailin vain lasten ollessa isällään, koin lopulta olevani surkea äiti. Sitten tapasin nykyisen mieheni, alku oli laastaria mutta sitten suhde syveni ja olemme olleet uskollisesti yhdessä lähes 20 vuotta. Minulla kävi hyvä onni.
Laastarisuhteena toimii vain vakipano, jossa kumpikaan ei rakastu toisen.
Tuollainen varmaan olisikin se paras vaihtoehto, koska en haluaisi mitään suuria tunteita puolin tai toisin. Ehkä yhden illan jututkin voisivat toimia edes vähän...
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jep, mies piti minua pelkänä laastarina. Tosin ei ollut rehellinen tästä asiasta, ei ehkä ollut täysin tiedostettua. Itse taas olin ollut kauan sinkkuna ja pöytäni oli puhdas joten otin tosi paljon takkiin tässä suhteessa. Nyt itken ja kärsin ja soimaan itseäni, että miksi olin sinisilmäinen hölmö, vaikka mies oli tullut jätetyksi vain muutama kuukausi aiemmin.
Todella ikävää :( Noita tunteita en missään nimessä haluaisi aiheuttaa kellekään, joten jos itse tästä hyppään johonkin "suhteeseen" niin en aio millään tapaa antaa ymmärtää että olisin valmis tai haluaisin mitään vakavaa.
-ap
Ensirakkauteni oli lyhyt suhde, jossa en itse valitettavasti heti tajunnut, ettei mies ole toipunut edellisen suhteensa päättymisestä. Itse ehdin rakastua täysillä ennen kuin selvisi, että miehen tunteet ja odotukset suhteeltamme olivat huomattavasti varovaisemmat. Luulen, että hän säikähti myös minun tunteitani. Hän itse oli omien sanojensa mukaan tunnekylmä, mikä tuntui minusta todella tuskalliselta, koska tiesin ettei se ollut hänen perusluonteensa, päin vastoin. Sydämeni särkyi siinä pahasti, enkä ole sen takia itse halunnut ns. laittaa vahinkoa kiertämään ottamalla ketään laastariksi, vaikka tarjokkaita olisi ollutkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan on kokemusta. :( En todellakaan suosittelisi sinulle mitään suhdetta vielä. Viisainta olisi nyt kärsiä niitä eron kipuja ja siten käydä tunteita läpi.
Millainen kokemuksesi sitten oli, voisitko kertoa siitä vähän enemmän?
Minusta jotenkin tuntuu että olen jämähtänyt vatvomaan näitä kipuja ja tunteita ihan liikaa, on taipumusta tälläiseen muutenkin elämässä.
-ap
En valitettavasti voi/ pysty avaamaan tätä tämän enempää.
Miksi te naiset haluatte heti avata haaranne uudelle miehelle, kun olette potkineet sieltä entisen pois? Ettekö osaa olla ollenkaan yksin?
M35
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi te naiset haluatte heti avata haaranne uudelle miehelle, kun olette potkineet sieltä entisen pois? Ettekö osaa olla ollenkaan yksin?
M35
Mitäs jos se olikin mies joka potki pois?
Itselle kyllä sopisi laastarina olo, onhan se paljon enemmän, mitä olen tähän mennessä naisilta saanut.
Ikisinkkumies