Lue keskustelun säännöt.
APUA! Ammattikorkeakoulussa kvalitatiivisen opinnäytteen tehnyt (tai muu kvalia käyttänyt)
13.01.2016 |
Oppari on vaiheessa, oon haastatellu 30 % haastateltavista. Aloitin jo litteroinnin, kun siinä taitaa olla melkoisesti urakkaa. Jäin vaan miettimään, että lopulliseen työhönhän laitan vain lyhyitä harkittuja sitaatteja haastateltavien kommenteista, muutoin vedän yhteen vastauksia "omin sanoin" (eli en suoraan lainaten). Oletteko litteroineet haastattelut pilkun tarkasti, vai voisinko vähän oikoa tässä, ja kirjoittaa haastatteluista litteroidessa ylös pääasiat, ja laittaa merkit tekstiin missä kohti on joku hyvä sitaattiehdokas? Näin saisin tehtyä vähän helpommalla tulos osuuden, kun voisin jälkikäteen kuunnella tärkeäksi merkkaamani kohdat. Haastattelutunteja on yhteensä ehkä 8.
Kommentit (28)
Aika iso riski siinä on, että jää jotain huomaamatta, jos kuvittelee yhdellä kuuntelulla tietävänsä mikä aineistossa oli olennaista. Mut ei kai siellä AMK:ssa ole tieteellisesti pätevää jälkeä tarkoitus tehdäkään. Joka tapauksessa sun on sit raportoitava että miten olet tehnyt.
Kysy opettajalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En yhdellä kuuntelulla kuvitellut pääseväni. mutta olen tässä litteroinut 40 minuutin haastattelun ensimmäistä 10 minuuttia jo toista tuntia, aina jää jotain sanoja mitä pitää kirjoittaa toisella tapaa etc.
Analyysitapani on teema-analyysi. Joo pitää raportoida, että miten oon tehnyt, mutta kukas sitä mistään tietää? Jos kirjoitan, että analysoin sanatarkasti ja oikeesti oon kirjottanu ehkä 80 % haastattelusta, mutta tarkat sitaatit tarkistaisin useempaan kertaan.
Ja sitten amk:laiset aina rääkyy kuinka amk:n oppari vastaa ainakin kandintutkielmaa. Höhö.
Sinuna kysyisin työn ohjaajalta, hänenhän kuuluu nimenomaan ohjata ja vastailla kysymyksiisi. Parempi vielä, jos kysyt lisäksi parilta muulta kokeneelta opelta/tutkijalta. Jos ohjaaja kehottaa tekemään tavalla x, tiedät ainakin, että toimit luvallisesti ja voit rehellisesti selostaa tekstissä, miten tutkimuksen teit. Tsemppiä!
Käytännössähän laitat sitaateissa muutamat "mehukkaat" lainaukset per aihe. Kukaan ei tarkista, mitä oikeasti olet tehnyt.
Tietenkin litterointi on tärkeää, jos käytät Atlasta, mutta jos "analysoit käsin" sillä ei ole mitään väliä
Jos haluat hoitaa homman pikakelauksella, valitse analyysimenetelmäksi sisällön analyysi ja siihen sitten joko haastatteluteemojen mukainen tai aineistolähtöinen teemoittelu...
Sitten kuvailet, miten litteroit koko aineiston...kerrot, että sivuja tuli niin ja niin paljon ym. ja siten kerrot, miten olet pelkistänyt eli klusteroinut aineistoa ja etsinyt siitä yhtäläisyyksiä ja ristiriitoja jne...sekä mahdollisista aineiston rajauksista yms.
Sitten kerrot, miten lopulliset teemat muodostui, eli oliko ne aineistolähtöisiä vai mitä...
Jos et tiedä miten otsikoit, niin vaikka jotain tällaista:
1 Teoria
2 Tutkimusprosessi ja tutkimusasetelma
2.1 Aineiston hankinta
(jossa kerrot miten haastateltavat löysit...haastattelutavasta.. ym..)
2.2 Aineiston käsittely ja analyysi
3 Tutkimustulokset
teemat vaan peräkkäin ja lopuksi kappale "johtopäätökset"
4 Pohdinta
Jotain tällaista
itse ottaisin pari muuta työtä malliksi noiden otsikoiden suhteen ja käyttäisin paljon sitä "Johdatus laadulliseen tutkimukseen"-kirjaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käytännössähän laitat sitaateissa muutamat "mehukkaat" lainaukset per aihe. Kukaan ei tarkista, mitä oikeasti olet tehnyt.
Tietenkin litterointi on tärkeää, jos käytät Atlasta, mutta jos "analysoit käsin" sillä ei ole mitään väliä
Jos haluat hoitaa homman pikakelauksella, valitse analyysimenetelmäksi sisällön analyysi ja siihen sitten joko haastatteluteemojen mukainen tai aineistolähtöinen teemoittelu...
Sitten kuvailet, miten litteroit koko aineiston...kerrot, että sivuja tuli niin ja niin paljon ym. ja siten kerrot, miten olet pelkistänyt eli klusteroinut aineistoa ja etsinyt siitä yhtäläisyyksiä ja ristiriitoja jne...sekä mahdollisista aineiston rajauksista yms.
Sitten kerrot, miten lopulliset teemat muodostui, eli oliko ne aineistolähtöisiä vai mitä...
Kiitti! En ole ap, mutta ryhtymässä pian samaan urakkaan ja koska ei ole ennestään kokemusta, on jokainen tiedonmuru tarpeen. :)
Jos se haastateltava on horissut niitä näitä ja olette välillä jutelleet vaikkapa säästä, eikä se ole ollut tutkimuksesi aihe tai haastattelun teema, niin ihan turha sellaisia litteroida. Jos jutustelu on ollut jollain tavalla tärkeää, riittänee että kuvailet keskustelutilannetta ja sen merkitystä. Kuuntele nauhat ja pistä merkille teeman kannalta oleelliset asiat ja litteroi ensi ne. Sitten voit katsoa että onko tarvetta lisäaineistolle ja miettiä miksi olet jättänyt aineistoa litteroimatta. Ihan turhaa työtä jos naputtelee jokaisen sanan ja äänenpainon, jos niillä ei ole merkitystä tutkimuksesi kannalta. Eli: jos tarkoituksenasi on tutkia miten yksinhuoltaja kuvaa arkeaan, niin silloin voi olla tarpeen miettiä esim. äänenpainoja ja -sävyä. Jos taas haluat tietää mitä yksinhuoltaja ostaa kaupasta, niin riittää että litteroit aineiston kauppareissusta (ja vain oleellisin osin) ja jätät pois äänenpainot ja bussimatkakokemukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Analyysimenetelmällä on tosiaan väliä, sekä sillä, että aiotko analysoida paitsi sitä että MITÄ on sanottu, myös sitä että MITEN on sanottu. Järjestykselläkin on väliä, ts. palataanko johonkin aina uudelleen = tärkeää.
Kahden gradun kokemuksella voin sanoa, että litterointi on tosi työläs ja aikaavievä osa, mutta se kannattaa EHDOTTOMASTI tehdä kunnolla! Tulkinnan aika on myöhemmin, nyt sinun pitää vain jaksaa kirjoittaa mahdollisimman tarkasti ylös koko haastattelumateriaali. Tutkijat teettävät joskus litteroinnin ulkopuolisella avustajalla (varsinkin jos materiaalia on satoja tunteja), sillä kuka vaan voi kirjoittaa nauhalta kuulemansa ylös. Toki sinun kannattaa tehdä se itse, sillä näin tutustut aineistoosi mahdollisimman hyvin.
Asiaan liittymättömät juttelut jne. voi jättää kirjaamatta (tai kirjata vaikka "keskustelua säästä"), mutta kaikki muu kuuluu kirjoittaa ylös.
Eikä lopullisessa työssä sitten fuskata ja valehdella, varsinkin jos olet haastatellut "oikeita" ihmisiä. Sinua sitoo tutkijan vastuu toimia eettisesti. Tsemppiä!
Kyllä teema-analyysia varten litteroisin edes summittaisella asiatarkkuudella, teet sitten atlas.ti:lla tai ihan manuaalisesti.
Litterointiinkin harjaantuu. Kiitä onneasi ettet ole mitään keskustelunanalyysia tekemässä. :) Litteroi tosiaan mahdollisimman tarkasti mutta nopeasti ja palaa sitten tarkistamaan tarkkoja muotoiluja myöhemmin.
Ihan on tutkimuseettinenkin asia tämä. AInahan sitä opparin vääntää vähän sinnepäin, mutta niin... eihän se oikeastaan tutkimusta sitten ole jos ei oikeasti koko relevanttia aineistoa analysoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän sitä litterointia voi tehdä eri tasoisesti riippuen menetelmästä ja tutkimuksen tavoitteesta. Kuitenkaan ihan "omin sanoin" en lähtisi referoimaan, mutta sitten taas äänenpainot tai muuten tosi yksityiskohtaiset jutut voi olla turhia. Ennemmin kuitenkin liian tarkasti kuin liian epätarkasti.
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten amk:laiset aina rääkyy kuinka amk:n oppari vastaa ainakin kandintutkielmaa. Höhö.
No kyllä minun 60-sivuinen oppari, jossa haastattelin 14 ihmistä, vastasi jo ihan gradua esim. valtsikassa, jossa opiskelen nyt. Esim. luokanopettajat tekevät 40 sivuisia graduja, joissa 5 haastateltavaa (surkeaa).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja ap, tiedän mitä tarkoitat -aivan hyvin voi esim. täytesanoissa oikoa, epäselviä lauseita poistaa.
Itse litteroin graduun liittyvät haastattelut niin tarkasti kuin mahdollista. Litterointi on itsessään oppimistilanne ja se kannattaa käyttää hyödyksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en gradua tehdessä jaksanut edes litteroida läheskään kaikkea. Parhaat "sitaatiktkin" keksin itse ;-D
Laudatur tuli :-)
Vierailija kirjoitti:
Mä en gradua tehdessä jaksanut edes litteroida läheskään kaikkea. Parhaat "sitaatiktkin" keksin itse ;-D
Laudatur tuli :-)
Mä en saanut kuin eximian, kun proffa sanoi, ettei kellekään anneta laudaturia. On kuitenkin hyvä mieli ja puhdas omatunto siitä, että arvosana tuli ilman vippaskonsteja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten amk:laiset aina rääkyy kuinka amk:n oppari vastaa ainakin kandintutkielmaa. Höhö.
No kyllä minun 60-sivuinen oppari, jossa haastattelin 14 ihmistä, vastasi jo ihan gradua esim. valtsikassa, jossa opiskelen nyt. Esim. luokanopettajat tekevät 40 sivuisia graduja, joissa 5 haastateltavaa (surkeaa).
Höpöhöpö. Jostain käsittämättömästä syystä te amkilaiset kuvittelette, että määrä korvaa laadun. Newsflash: ei korvaa. Ihan tasan tarkkaan ei sinun amk-räpellyksesi ole ollut gradun vastine koska gradussa vaaditaan tiedeteoriaa ja metodologiaa jota ei amk:ssa edes opeteta. (Ja en nyt tarkoita metodologialla sitä säälittävää pintaraapaisua jota amkissa harrastetaan vaan ihan oikeaa metodologian opetusta ja ymmärrystä).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten amk:laiset aina rääkyy kuinka amk:n oppari vastaa ainakin kandintutkielmaa. Höhö.
No kyllä minun 60-sivuinen oppari, jossa haastattelin 14 ihmistä, vastasi jo ihan gradua esim. valtsikassa, jossa opiskelen nyt. Esim. luokanopettajat tekevät 40 sivuisia graduja, joissa 5 haastateltavaa (surkeaa).
Höpöhöpö. Jostain käsittämättömästä syystä te amkilaiset kuvittelette, että määrä korvaa laadun. Newsflash: ei korvaa. Ihan tasan tarkkaan ei sinun amk-räpellyksesi ole ollut gradun vastine koska gradussa vaaditaan tiedeteoriaa ja metodologiaa jota ei amk:ssa edes opeteta. (Ja en nyt tarkoita metodologialla sitä säälittävää pintaraapaisua jota amkissa harrastetaan vaan ihan oikeaa metodologian opetusta ja ymmärrystä).
Minulla on kaksi akateemista tutkintoa sen amk-tutkinnon lisäksi, ja tasan tiedän, että se ei ole sen kummallisempaa yliopistossa kuin monessa amk:ssakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten amk:laiset aina rääkyy kuinka amk:n oppari vastaa ainakin kandintutkielmaa. Höhö.
No kyllä minun 60-sivuinen oppari, jossa haastattelin 14 ihmistä, vastasi jo ihan gradua esim. valtsikassa, jossa opiskelen nyt. Esim. luokanopettajat tekevät 40 sivuisia graduja, joissa 5 haastateltavaa (surkeaa).
Höpöhöpö. Jostain käsittämättömästä syystä te amkilaiset kuvittelette, että määrä korvaa laadun. Newsflash: ei korvaa. Ihan tasan tarkkaan ei sinun amk-räpellyksesi ole ollut gradun vastine koska gradussa vaaditaan tiedeteoriaa ja metodologiaa jota ei amk:ssa edes opeteta. (Ja en nyt tarkoita metodologialla sitä säälittävää pintaraapaisua jota amkissa harrastetaan vaan ihan oikeaa metodologian opetusta ja ymmärrystä).
Minulla on kaksi akateemista tutkintoa sen amk-tutkinnon lisäksi, ja tasan tiedän, että se ei ole sen kummallisempaa yliopistossa kuin monessa amk:ssakaan.
Ja lisään vielä, että eivät gradut kovin ihmeellisiä nykyään ole. Sivumäärällä nimenomaan on myös merkitystä, koska se kertoo aiheeseen perehtyneisyydestä. Valitettavasti maisteritason opiskelija ei saa 5 sivuun ängettyä samaa laaja-alaista ymmärrystä asiasta kuin 20 sivuun, vaikka muuta haluaisit ymmärtää. Luonnollisesti missään ei pelkkä sivumäärä riitä, vaan se mitä sivuilla on.
Meillä helsingin yliopistossa kandi on ihan naurettava kirjoituskokoelma, sellainen 12-20 sivua. Sen tekee yhdessä viikonlopussa, koska se on vain kirjallisuuskatsaus. Oikeasta laadullisesta gradusta ei voi edes puhua, jos haastateltavia on noin 5 kuten opettajilla olen nähnyt -siitä ei voi edes ilmiötän ilmiönä pyrkiä ymmärtämään noin pienellä määrällä. Jos muuta luulee, on niin idiootti, että ei kykene kriittiseen tarkasteluun oman gradunsa suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten amk:laiset aina rääkyy kuinka amk:n oppari vastaa ainakin kandintutkielmaa. Höhö.
No kyllä minun 60-sivuinen oppari, jossa haastattelin 14 ihmistä, vastasi jo ihan gradua esim. valtsikassa, jossa opiskelen nyt. Esim. luokanopettajat tekevät 40 sivuisia graduja, joissa 5 haastateltavaa (surkeaa).
Höpöhöpö. Jostain käsittämättömästä syystä te amkilaiset kuvittelette, että määrä korvaa laadun. Newsflash: ei korvaa. Ihan tasan tarkkaan ei sinun amk-räpellyksesi ole ollut gradun vastine koska gradussa vaaditaan tiedeteoriaa ja metodologiaa jota ei amk:ssa edes opeteta. (Ja en nyt tarkoita metodologialla sitä säälittävää pintaraapaisua jota amkissa harrastetaan vaan ihan oikeaa metodologian opetusta ja ymmärrystä).
Minulla on kaksi akateemista tutkintoa sen amk-tutkinnon lisäksi, ja tasan tiedän, että se ei ole sen kummallisempaa yliopistossa kuin monessa amk:ssakaan.
Seli seli. Jos olisit päivääkään opiskellut yo:ssa, ymmärtäisit kyllä amk-lopputöiden eron kandiin ja graduun.
No en osaa AMK:sta sanoa, mutta jos yliopistolla tehdään haastattelututkimusta, niin litterointitarkkuus määrittyy ihan sen käytettävän analyysimenetelmän mukaan. Eli miten se on tarkoitus analysoida?