Miksi joillekin on niin tärkeää vaatteiden ja asusteiden merkit?

Mielelläni maksan hyvästä laadusta. Ulkomailta ostan halvemmalla ja saan sovittaa + se kappale minkä ostan ei ole se ainokainen mikä roikkuu henkarissa ja jota muut ovat sovitelleet/ ollut jossakin lehtien kuvauksissa.

Onhan siitä tietenkin laatukysymys, mutta merkit ovat myös tapa viestiä. Niillä kerrotaan kanssaihmisille omista arvoista.

Merkeistä on usein helpommin saatavilla tietoa. Mistään Tokmannin kympin paidoista ei tiedä, että kuka kiinalaislapsi on ne valmistanut, tiedonsaanti on todella vaivalloista. Isoista brändeistä ja merkeistä on runsaasti tietoa. Ja ne merkit joita itse käytän, eivät käytä halpatyövoimaa.

Ekana tulee mieleen eettisyys ja laatu. Jos on huomannut tietyn merkin laadukkaaksi ja heidän tuotteiden alkuperän asialliseksi niin miksei sitten luottaisi jatkossakin siihen merkkiin

Samassa hikipajassa tehty molemmat. Tästä oli dokkari muutama aika sitten. Jos joku haluaa merkistä maksaa, siitä vain.

On merkkitietoisuutta ja merkkitietoisuutta. Toisaalta on sellainen ihan järkevä ja arkinen merkkitietoisuus, että tietää vaikka että tietyn merkin tyyli ja/tai mitoitus sopii mainiosti itselle ja ostaa siksi mielellään sitä merkkiä. Esim. itse rakastan Raffaello Rossin housuja ja niitä ostelen, ja Basler, Esprit ja pari muuta merkkiä on sellaisia joista usein löytyy mallistoista mieleisiäni. Sitä voi myös tykätä jonkun merkin imagosta tai esim. ympäristöystävällisyydestä.

Sitten on nämä luksusmerkkijutut. Toki silläkin valinnalla ilmaisee elämänarvojaan, samalla tapaa kuin ilmaisee kulkemalla "ekohippikamoissa". Kuitenkin ainakin Suomessa useimmille aikuisille erityisen kalliiden merkkien näyttävä käyttäminen antaa lähinnä negatiivisen mielikuvan, sellaisen että kuka tyhmä maksaa noin tavanomaisesta tuotteesta sellaisen ylihinnan, joten itse en ainakaan haluaisi moisia käyttää. Oma valintani on usein keskihintaiset vaatteet: niissä on enemmän laatua ja parempia leikkauksia kuin H&M, KappAhl tms vaatteissa, mutta ei joudu maksamaan älyttömiä. Minusta luksustuotteissa vaan yleensä on hinta-laatusuhde huono, sillä vaikka laatu on yleensä hyvä niin hintaa vaan on ihan liikaa siihen ihan ok laatuunkin nähden. Yhtä laadukkaan voi saada keskihintaisista.

Nostaa kantajansa statusta. Kokeile, niin huomaat eron!

Kyllä se on laatu, kestävyys, eettisyys joka merkitsee sen silmän mielyttämisen lisäksi.

Merkkituotteet ovat ihmisille, joilla ei ole omaa makua.

Vierailija kirjoitti:

Merkkituotteet ovat ihmisille, joilla ei ole omaa makua.

Mistä te tiedostavat, omien polkujen kulkijat sitten ostatte vaatteet, jos ne eivät ole mitään merkkiä? Torimyyjiltä?

Mietin usein samaa. Itse en valitettavasti edes tunnista kalliita merkkejä, joten jos liikkuu mun kanssa, on ihan turha leveillä merkeillä, en kuitenkaan ole semmoisesta merkistä ikinä kuullutkaan :D

Up

Vierailija kirjoitti:

Mietin usein samaa. Itse en valitettavasti edes tunnista kalliita merkkejä, joten jos liikkuu mun kanssa, on ihan turha leveillä merkeillä, en kuitenkaan ole semmoisesta merkistä ikinä kuullutkaan :D

Samoin. Mutta ehkä johtuu kotikasvatuksestani. Olen pula-ajan vanhempien tyttö, joka oppi, että sillä on markka markan päällä, kellä on paikka paikan päällä. Toisaalta, en ole koskaan jaksanut edes kiinnostua mistään merkeistä, enkä sisustuksesta. Kun lapset oli pieniä, olin ihan pihalla näistä merkkivaunuista ja vaatteista. Sitten tuli merkkikännykät ja muut.

Minusta tavara ja vaate on ok, kun se ajaa asiansa. 

Mutta korneinta on, että sain tyttären, kenelle on kaikki merkit ja muoti aivan äärettömän tärkeää. Olen miettinyt joskus, että mistä minua rangaistaan :)

Hinta tai merkki ei takaa laadukkuutta.

Sekä merkkituotteet, että piraattituotteet tehdään monesti samalla tehtaalla. Eri linjasto vaan ja merkkituotteiden ompelut ehkä päätellään paremmin. 

Miksi merkit sallivat tämän? Koska he eivät ole tarjoamassa tuotteitaan kaikille, ainoastaan niille joilla on kalliimpiin merkkeihin varaa. Hintojen alentaminen tekisi brändistä halvan ja laskisi arvokkuutta, statusta, mitä asiakkaat ostavat. (Vaikka ostajat lisääntyisivät.)

Toinen syy on se, että kun katukuvassa näkyy tuotteita, jotka muistuttavat heidän tuotteitaan, olkoonkin kopioita, se on heille ilmaista mainosta. 

Esimerkiksi Tommy Hilfiger ei itse valmista mitään, vaan ostaa valmiit tuotteet, joihin lykätään logo ja saadaan hintaa ylös.

Kallis hinta ei myöskään takaa eettisyyttä. Esimerkiksi Louis Vuittonin laukkuja ovat olleet tekemässä laittomat siirtolaiset. Sen vuoksi, että heille voi maksaa riistopalkkaa, pitää niin pitkään töissä kun haluaa ja uhkailla virkavallalla, mikäli vaativat jotain.

Tietysti laadussa on eroja, mikäli vertaa tokmannia ja vaikka tonnin nahkatakkia. Mutta ei tonnin ja kahden tonnin nahkatakilla ole oikeasti laadullista eroa. Kuten ei kahdensadan tai neljänsadan untuvatakillakaan.

Vai luuletteko oikeasti, että se kangas tai nahka on tuhat kertaa kestävämpää kuin joku toinen? Että jos Vuittonin laukkuun tökkää puukolla, hinta estää sitä vahingoittumasta? Ne lehmät ja possut on ihan samoja kuin täällä Suomessakin, eivät tuhat kertaa parempia, kuin mitä hinta antaisi ymmärtää.

Saat yhtä laadukkaan tuotteen, jos kävelet teettämään sen nahasta ammattilaiselle. Tai puvun räätälille. Tai sormuksen kultasepälle.

Mikäli haluaisi olla perillä jonkun tekstiilituotteen eettisyydestä, pitäisi itse ensin kutoa kankaat ja antaa ne ompelijalle tehtäväksi.

Ala ei edelleenkään ole läpinäkyvä.

Aiheesta enemmän löytyy kirjasta: No Logo - Naomi Klein.

Sinne on luetteloitu useita teidänkin tuntemia vaatemerkkejä, kuten Calvin Klein, Esprit, Guess, Gap, jotka teettävät hikipajoissa vaatteet. Ei väliä työntekijöillä, heitä voi hakata, ei väliä ympäristöllä, kaikki myrkyt vaan läheisiin jokiin, joista ihmiset ottavat juomavetensä.

Siitä voi ainakin olla varma, että jos ostaa halpoja vaatteita, niin siinä kyykytetään ihmisiä koko tuotantoketjun mitalta. Jopa siinä suomalaisessa vähittäiskaupassa.

Pienenä bonuksena voisin lisätä sen, että kaverini tutkii työkseen mikroskoopilla Aasiasta tulevia vaatteita. Niistä löytyy jos jonkinlaista trooppista ötökkää, joita ei Suomessa tavata. Siellä tekomaassa nyt vaan on kaikenlaista mönkijää, tehtaissa ikkunat auki eikä hygieniasta juurikaan tietoa, niin kankaat täynnä elämää. Suosittelisin pesua ainakin.

Vierailija kirjoitti:

Onhan siitä tietenkin laatukysymys, mutta merkit ovat myös tapa viestiä. Niillä kerrotaan kanssaihmisille omista arvoista.

:) ... ai oikein arvoista. No joo tavallaan se kyllä viestii jotain arvoista. Ehkä enemmän kuitenkin älykkyydestä. 

Riippuu kyllä täysin merkistä...ulkomaalaisia en mielellään osta vaan kotimaista laatua aina kun vain mahdollista, enkä puhu nyt marimekosta ja iittalasta, vaan suomessa valmistetuista tuotteista...luxusmerkit on trendipelleille ja lampaille...

Usein jos joku kysyy, niin väitän kiven kovaan, että en piittää merkeistä tuon taivaallista. Saatan jopa alkaa muistelemaan kuinka herttaista se oli kultaisella 80-luvullla, jolloin tärkeää oli, että merkit näkyivät kaikille...  Merkki oli osoitus tyylistä. Kyllä minäkin uskoin niin omassa naiviudessani.  

Mutta jos  olen rehellinen niin kyllä tänäpäivänä merkit auttavat asioiden löytämisessä. Jos haen vaikkaa netistä tai miksei kaupastakin, jotain itselleni sopivaa, niin merkki on valitettavan helppo tapa rajata hakua, kun on oppinut tunnistamaan, että jonkun merkin esimerkiksi vaatteet yleensä sopivat. Toisaalta minulla on myös muutama "luotto kauppa" joiden sisäänostajien ammattitaitoon luotan ja josta olen saanut palvelua yli merkkirajojen.

Kun taas esimerkiksi ennen niin laadukas ja tasokas (Helsingin) Stockmann on vajonnut niin alas, että siieltä saa enää valitettavan huonoa palvelua. Ei tietenkään kaikilta myyjiltä. - En tiedä onko osa, jotain rikkureita ja oikeasti sellaisia, jotka oikeasti nauttivat palvellessaan ja auttaessaan minua(kin) löytämään "sen" oikean ja minulle sopivam.  Siis oikeita "vanhan liiton myyjiä"

Mutta liian usein huomaan olevani Stockan entisellä miesten vaateosaston asemasta keskellä useiden ns. shop - shop liikkeiden sekamelskaa, jossa yhden shopin myyjällä ei ole pienintäkään halua kertoa, että mitä muissa shopeissa on tarjolla. Ehkä hän ei sitä edes tiedä. Mutta minusta maksavana asiakkaana on vain kovin tylsää käydä jokainen "shoppi" läpi.

Sen sijaan, että voisi kertoa myyjälle, että haen -sanotaanko nyt vaikka housuja" niin myyjä etsisi niitä sinun kanssasi koko miesten vaateosastolta vaan hän "etsii" niitä vain siitä shopista, joka nyt sattuu olemaan hänen asemapaikkansa... 

Mulla on tietyt suosikkimerkit joiden tuotteet olen havainnut laadukkaiksi ja siksi ostan niitä. Merkillä sinänsä ei ole väliä että haluaisin sen näkyvän muille ihmisille, vaan päinvastoin, ostan kyseisiltä merkeiltä ne vaatteet joissa ei ole mitään isoa logoa näkyvillä.

Kertokaa minulle, mitkä ovat niitä laadukkaita merkkejä, jos otetaan vaikka esimerkiksi pitkähihainen trikoopaita (olen viluinen ja käytän niitä aina paitapuseroiden alla). Gudrun-Sjödenin ja Jackpotin trikoopaidat nukkaantuvat parissa pesussa. Espritin pitävät kohtuullisesti pintansa. Nanson yksivärisissä paidoissa on aivan loistava laatu, mutta tykkään kirkkaista väreistä ja niitä Nansolta löytyy harvoin. Minä ostaisin oikein mielelläni esim. Hilfigerin paitoja triplahintaan, jos ne olisivat kivan värisiä, eivätkä nukkaantuisi, mutta epäilen mahtavatko olla hintansa väärtejä. Eikö noissa kalliissa merkeissä harrasteta monesti "purjehdusvärejä" eli esim. trikoopaidat on tumman sinisiä, kirkkaan punaisia tai valkoisia?

Ulkotakeissa vaatteen laatu näkyy minusta eniten ja kalliilla merkeillä on joskus tosi kauniita leikkauksia. Upeita takkeja koitan metsästää alennusmyynneistä sesongin loppuessa.

Se kyllä helpottaa kovasti vaatteiden ostamista, jos tietää jostain tietystä merkistä omat kokonsa. Minä selailen aina välillä Espritin verkkokaupan valikoiman läpi ja tilaan sieltä paitapuseroita ja housuja kun se vaan on niin kätevää. Jos menen vaikka Zalandon sivuille, minulla ei ole hajuakaan minkä kokoista kannattaisi tilata miltäkin merkiltä ja missä on edes kohtuullinen laatu. Kaupoissa en viitsisi millään juosta, en saa siitä mitään iloa.