Lue keskustelun säännöt.
Sofi Oksasen Norma, oletko lukenut?
Kommentit (24)
Olen loppusuoralla. Vähän outo, mutta mä tykkään. Kunhan pääsee stooriin sisään, se imaisee hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on myös tosi lyhyt stoori. Siitä on keinotekoisesti tehty kirjan kokoinen väljällä rivivälillä, isolla fontilla ja kappaleita jakavilla koristesivuilla.
Käytännössä käsittääkseni se on tekstimäärältään pitkä novelli mieluummin kuin romaani? Se kuitenkin myydään romaanina.
Vierailija kirjoitti:
En lue tuollaista roskaa.
Todella järkevä mielipide. Yksi arvostetuimpia nykykirjailijoita tyrmätty edes lukematta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli pettymys Oksasen muiden kirjojen jälkeen, aika kevyttä, ei kyllä oikeastaan mikään rikosromaani. Mutta ei se sinänsä huono ollut, vaan niin eri tyyppinen. Totta tuokin, että oikeastaan lyhyt; taitolla saatu teennäisestä pituutta.
Huono huono huono! Pinnallinen, outo, teemat jäivät ohuiksi...
Voihan tekohius!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen lukenut ja olen hyvin hämmentynyt.
Tosi hyvä aihe, mutta huono toteutus. Siitä olisi saanut paljon enemmän irti. Oksanen ei saanut minua välittämään yhdestäkään hahmosta.
Minua inhottaa sanoa tämä tosiasia: kirja on yksinkertaisesti huonosti kirjoitettu.
Vierailija kirjoitti:
Se on myös tosi lyhyt stoori. Siitä on keinotekoisesti tehty kirjan kokoinen väljällä rivivälillä, isolla fontilla ja kappaleita jakavilla koristesivuilla.
Käytännössä käsittääkseni se on tekstimäärältään pitkä novelli mieluummin kuin romaani? Se kuitenkin myydään romaanina.
Tämä on ihan totta. Dan Brownkin olisi kateellinen noin lyhyistä kappaleista ja paksuista marginaaleista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi se päähenkilö ei käyttänyt selvänäkökykyään hyväksi?
Mä myös luin, olen lukenut kaikki Oksasen aikaisemmat. Olihan se aika erilainen aiempaan tuotantoon nähden, ja tyylilajina maaginen realismi ei oikein ole sitä mulle ominta. Helposti luettava ja tarina veti ihan hyvin ja oli kirjan teemoissakin jotakin kiinnostavaa (esim. vauvatehtailu) mutta niissä ei menty kovin syvälle. Samaa mieltä jonkun aiemman kirjoittajan kanssa siitä, että yksikään kirjan henkilöistä ei oikein koskettanut, ja loppu oli vähän liiankin to be continued -tyylinen. Ei todellakaan mikään mestariteos, mutta menihän tuo, välipalana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle jäi ihan epäselväksi moni henkilö. Olis pitänyt piirtää joku sukupuu.
Alkoi hyvin, mutta sitten muuttui saippuakuplaksi. Ei hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Outo kirja. Olin sen jälkeen vähän aikaa että hä? - mitä en nyt tajua? Jäi kovin latteaksi mielestäni. En saanut mitään otetta hahmoihin ja koko perustarina oli omituinen. Saattaa johtua vain minun tyhmyydestä, en tiedä.
Mulle tuli ihan sama wtf-olo. Just toi "häh! Mitä mä just luin?"
Ei mitään ongelmaa lukea erikoisista aiheista, mutta silloin minun lukijana pitää tuntea olevansa turvallisissa käsissä. Vain aivan parhaat kirjailijat pystyvät tähän, eikä Oksanen ole siinä luokassa.
Huhujen mukaan Sofi Oksanen ei ole kirjoittanut Puhdistusta. Sofi Oksanen nauttii valtamedian suosiota sillä Venäjä vastaisuudellaan mikä on nyt muodissa. Suomi pitää saada Natoon hintaan mihin hyvänsä, ja kaikki konstit siihen on nyt käytössä.
” Kauheinta on että Sofi Oksanen uskoo jo itsekkin kirjoittaaneena “Puhdistuksen” yksin. Oksanen ei mainitse missään, eikä koskaan Imbi Pajun osuutta kirjaan. Alkuun he olivat yhdessä tekemässä aiheesta kuunnelmaa.
Sen jälkeen Mika Myllyahoa teki materiaalia dramatisoiden siitä näytelmän. Mutta Imbikö ei tehnyt mitään, vaikka kaikki kirjassa olevat vanhemman ajan muistelmat ovat Imbin materiaalia. Kustantajastakin oli seksikkäämpää, että Gootti ja myös bi-seksuaalisuuttaan maineensa kantimiksi tarjonnut nuori nainen oli yksin kirjan tekijä. Imbi sai lohdutukseksi julkaista kirjan “Kaiken takana on pelko”.
Niin onkin Oksasen kohdalla. Kuvottavaa kuuneltavaa kirjamessuilla Oksasen leveä-ääninen puhe siitä että ei niitä aiheita missään ole. Keksiä ne pitää. Oksanen keksi ottaa kirjaansa ison osan materiaalia toisen ihmisen kokemuksista, jotka tämän piti julkaistakin ominaan tai yhdessä Oksasen kanssa. Kuulehan Sofi; myös kustannustoimittajat tietävät asiasta liian paljon sinun kannaltasi.
Ja sopiihan tähän lisätä sekin tosiasia, että “Stalinin lehmät” ja “Baby Jane” ovat jokseenkin paskaa kirjallisuutta, mutta ihan sinun omaa tekemääsi. “Puhdistus” ei ole.”
Kirja oli sekava, ja juoni oli teennäinen. Kukaan henkilöistä ei koskettanut minua millään tavalla. Vielä puolivälissä kirjaa henkilögalleria tuntui sekavalta. Oli vaikea hahmottaa, kuka oli kukin. En tykännyt. Sain kirjan lahjaksi rakkaalta ihmiseltä, minkä takia luin sen loppuun saakka. Muussa tapauksessa olisin jättänyt lukematta.
Minä luin juurikin äskettäin ja pidin kyllä paljon.
Kansaa aivopestään kirjoitti:
Huhujen mukaan Sofi Oksanen ei ole kirjoittanut Puhdistusta. Sofi Oksanen nauttii valtamedian suosiota sillä Venäjä vastaisuudellaan mikä on nyt muodissa. Suomi pitää saada Natoon hintaan mihin hyvänsä, ja kaikki konstit siihen on nyt käytössä.
” Kauheinta on että Sofi Oksanen uskoo jo itsekkin kirjoittaaneena “Puhdistuksen” yksin. Oksanen ei mainitse missään, eikä koskaan Imbi Pajun osuutta kirjaan. Alkuun he olivat yhdessä tekemässä aiheesta kuunnelmaa.
Sen jälkeen Mika Myllyahoa teki materiaalia dramatisoiden siitä näytelmän. Mutta Imbikö ei tehnyt mitään, vaikka kaikki kirjassa olevat vanhemman ajan muistelmat ovat Imbin materiaalia. Kustantajastakin oli seksikkäämpää, että Gootti ja myös bi-seksuaalisuuttaan maineensa kantimiksi tarjonnut nuori nainen oli yksin kirjan tekijä. Imbi sai lohdutukseksi julkaista kirjan “Kaiken takana on pelko”.
Niin onkin Oksasen kohdalla. Kuvottavaa kuuneltavaa kirjamessuilla Oksasen leveä-ääninen puhe siitä että ei niitä aiheita missään ole. Keksiä ne pitää. Oksanen keksi ottaa kirjaansa ison osan materiaalia toisen ihmisen kokemuksista, jotka tämän piti julkaistakin ominaan tai yhdessä Oksasen kanssa. Kuulehan Sofi; myös kustannustoimittajat tietävät asiasta liian paljon sinun kannaltasi.
Ja sopiihan tähän lisätä sekin tosiasia, että “Stalinin lehmät” ja “Baby Jane” ovat jokseenkin paskaa kirjallisuutta, mutta ihan sinun omaa tekemääsi. “Puhdistus” ei ole.”
Siis onko tää totta?? Kaikkeahan sitä täällä anonyymisti heitellään, mutta jos on edes osaksi totuuden jyvää niin, auts. Puhdistus on kyllä muuhun tuotantoon verrattuna erilainen.
Kiusallisen huono, sanoi tuttu. Sen saattaa aavistaa jo siitä, kuinka hämillisen hiljaa media oli koko teoksesta. Se vähän niin kuin lakaistiin maton alle.
Kun kirjailijalla on sellainen asema kuin Oksasella, hänen uutuuttaan ei tohdita lytätä suoraan, jokainen kriitikko pelkää seurauksia omalle maineelleen. Tällaisissa tapauksissa kirjasta vain vaietaan ja toivotaan, että se jää yksittäiseksi erehdykseksi ja kirjailijan seuraava kirja on taas Kansankunnan kaapin päällä -tasoa.
Ei välttämättä. Tässä teoksessa Oksanen on taantuntu käsittelemään niitä aiheita, joita käsitteli ennen Puhdistusta (naisen naiseus, ulkonäköpaineet jne. tyttökama).