Lue keskustelun säännöt.
Anoppi syyllistää miesystävääni (mistä johtuu?)
11.01.2016 |
Olen ollut miesystäväni kanssa yhdessä noin 6vuotta. Suhteen muutamana ensimmäisenä vuonna en tullut yhtään toimeen hänen äitinsä kanssa. Äidillä oli tarve puuttua joka asiaan ja olka ikävä minua kohtaan, ilmeisesti oli niin mustasukksinen (aikuisesta) pojastaan. Nykyään tulemme toimeen ja voimme jutella normaalisti ja kyläillä anopilla, mutta emme ole ylimpiä ystäviä kuitenkaan.
Ongelmana on kuitenkin anopin alituinen tarve syyllistää ja painostaa (en keksinyt parempaakaan nimitystä) poikaansa eri asioista, eli miesystävääni. Esimerkkejä on monenlaisia.
- Anopilla on pakkomielle syyllistää poikaansa erilaisista asioista. Kerran mies voitti lotossa pari tonnia ja mies päätti että lähdemme rahalla pitkäksi viikonlopuksi Lontooseen. Anoppi jälkeenpäin marisi että rahat olisi ollut fiksumpi pistää säästötilille ja miehen isävainaakin kääntyisi haudassaan jos tietäisi miten tuhlaava pojasta tullut.
- Miehellä on miespuolinen 25v serkku jonka kutsuimme pari vuotta sitten kotiimme uudenvuodenjuhliin. Juhlat päättyivät ikävästi kun miehen serkku alkoi loppuillasta lähennellä minua ja tilanne meni niinkin pitkälle että hän kouri minua. Seuraavana aamuna miesystäväni sanoi serkulleen että tämän pitäisi lähteä kodistamme että se olisi kaikille paras vaihtoehto. Serkku lähti. Anoppi kuuli tapauksesta (serkkumies oli hänen veljensä poika) ja syyllisti miestäni asiasta; Miten oli rumaa häätää oma serkkunsa ulos talosta koska sehän on sun serkkusi - eikä anoppi välittänyt yhtään siittä MIKSI tämä serkkupoloinen pyydettiin poistumaan kotoamme. Vielä 2v jälkeen jaksaa joskus muistuttaa kuinka julmaa oli serkku häätää ulos.
Miehelläni on vanhempi veli, jonka tytär on 19vuotias. Mieheni ei ole juuri tekemisissä veljensä kanssa (toki soittelevat kuulumisia kerran tai kaksi kuussa) eikä myöskään juuri pidä yhteyttä veljentyttöönsä. Anoppi jaksaa syyllistää asiasta mieskaveriani ja ruikuttaa miten miehen pitäisi pitää yhteyttä veljeensä koska "se on sun ainoa veli sentään" ja etenkin ruikuttaa yhteydenpidosta veljentyttöön "sä olet sen ainoa eno, kyllä oman ainoan enon pitää soitella). Mainittakoot että miesystäväni muutoinkin pitää sen vähän yhteyden veljeensä päin itse.
Kun veljentyttö pääsi aikanaan ripille saimme kutsun juhliin. Jouduimme perumaan juhliinmenon koska koiramme sairastui vakavasti (ja myös menehtyikin sitten) ja halusimme hoitaa koiraa ja olla sen kanssa viimeiset päivät. Miehen veli suuttui asiasta miehelleni, ettei tämä tullut rippijuhliin. Mutta miehen äiti se syyllistämisensä aloittikin miten enon olisi pitänyt tulla ja oli iso asia ettei miessystäväni mennyt ja miten veljentyttö tuskin koskaan unohtaa ettei oma ainoa eno tullut rippijuhliinsa. Anoppi valehtekematta muistutti asiasta vielä jopa muutama kk sitten vaikka tapauksesta on vuosia!!!
Juttuja riittäisi vaikka ja kuinka. Mieheni tottakai sanoo äidilleen useimmiten takaisin mutta eipä se suta mitään. Olisi mielenkiintoista kuulla ulkopuolisilta, mistä tuollainen syyllistäminen voi johtua?
Kommentit (32)
Enpä tiedä sanoa, miksi noin käyttäytyy, varmaankin siksi, että syyllistäminen uppoaa. Ei kannata syyllistyä asioista, joille ei enää mitään voi ja joille on jo aikoinaan ollut ihan pätevät syyt tehdä kuten on tehnyt. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Antaa äitimuorin puhua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi ne rippijuhlat voinut käydä..olithan sinä sen koiran kanssa.
Ihmiset ensin elukat vasta sitten.
Vierailija kirjoitti:
Enpä tiedä sanoa, miksi noin käyttäytyy, varmaankin siksi, että syyllistäminen uppoaa. Ei kannata syyllistyä asioista, joille ei enää mitään voi ja joille on jo aikoinaan ollut ihan pätevät syyt tehdä kuten on tehnyt. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Antaa äitimuorin puhua.
Emme ole koskaan kokeneet olevamme syyllisiä anopin syyllustämisestä huolimatta. Mutta on kieltämättä raivostuttavaa että hän moittii esimerkiksi meitä/miestäni siittä että pyydämme miehen serkkua pois kodistamme sen jälkeen kun serkku seksuaalisesti minuun käynyt käsiksi. Tai miten mieheni teki kamalan teon kun ei mennyt veljenlikkansa rippijuhliin kun oma koira kuoli kotona miltei käsivarsulle ja vielä muistuttelee asiasta vuosia jälkeenpäin.
Raivostuttaa mistä tuo iänikuinen syyllistäminen asioista johtuu. Onko se jotain kostos että 6v sitten poikansa lähti minun matkasn eikä jäänytkään asumaan äitinsä kanssa kuin vanhapoika konsanaan.
Anoppi ei harjoita syyllistämistä muihin ihmisiin tai esim miehen veljeen tai siihen veljentyttöön. Voisihan niitäkin syyllistää pitämään yhteyttä miesystävääni
Anopin pitäisi ensi töikseen opiskella sukulaisuussuhteiden nimitykset uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
Olisi ne rippijuhlat voinut käydä..olithan sinä sen koiran kanssa.
Ihmiset ensin elukat vasta sitten.
Et taida omistaa lemmikkiä? Kyllä monella voisi tehdä tiukkaa jättää oma rakas lemmikki joka kuolemassa.
Mutta tosiaan sellainen oleellinen fakta että miehen veli asuu toisellapuolen Suomea ja rippijuhlat olisivat velvoittaneet myös yöpymään siellä. Se ei olisi ollut mikään parin tunnin kyläilyreissu edes.
Kai miehen serkkuparankin olisi pitänyt antaa jäädä meille vaikka kähmi minua eikä lopettanut vastustelustani huolimatta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kieltämättä minäkin olisin suutahtanut jos rippijuhliin ei tulla koiran takia. Ei ne juhlat yleensä kovin kauan kestä, joten olis se miesystäväsi voinut edes piipahtaa siellä. Sentään ainoan veljen tytär kyseessä. Sä olisit ihan hyvin voinut olla sen aikaa koiran kanssa. Se nyt kuitenkin on vaan koira. Ihmiset tuntuu vaan seonneen totaalisesti noihin lemmikkeihinsä, niitä pidetään lapsen asemassa ja lähimmät ihmiset unohdetaan. Sitten ollaan äimän käkenä, että miten ne nyt noin suuttui.
Eihän tämä asia vaivaisi ollenkaan, ellei syyllistyisi. Ja etenkin nyt tapahtuu, että syyllistyjä on sivullinen, eli ap. Sivullinen siinä mielessä, että syyllistäminen kohdistuu toiseen henkilöön kuin häneen itseensä. Jos ei harmittaisi, jos ei asiaa miettisi, silloin ei syyllistäminen osuisi maaliin. Nyt osuu ja sivuunkin vielä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi sellainen sattui hiljattain että mies joutui lainaamaan äidiltään 200euroa. Äitinsä suostui mutta syyllistämis-kommentin kera: "Muista maksaa takaisin tai sitten pitää mun kuoltua hoitaa niin että veljesi saa 200e enemmän perintöä rahoistani kuin sinä jollet maksa velkaa takaisin" .... ihan ihme kommentteja
Sunko mielestä lainaa ei tarvi maksaa takaisin? Minusta ihan asiallista mainita että laina tosiaan maksetaan takaisin. Aika monet lapset kuvittelevat ettei vanhemmilta otettu laina olekaan laina. Vaikka itsekin puhuvat nimenomaan lainasta. Jättävät maksamatta ja luulevat että se on ihan ok. Onhan se epäreilua, että toinen veljeksistä saa extrarahaa ja toinen ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä tiedä sanoa, miksi noin käyttäytyy, varmaankin siksi, että syyllistäminen uppoaa. Ei kannata syyllistyä asioista, joille ei enää mitään voi ja joille on jo aikoinaan ollut ihan pätevät syyt tehdä kuten on tehnyt. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Antaa äitimuorin puhua.
Emme ole koskaan kokeneet olevamme syyllisiä anopin syyllustämisestä huolimatta. Mutta on kieltämättä raivostuttavaa että hän moittii esimerkiksi meitä/miestäni siittä että pyydämme miehen serkkua pois kodistamme sen jälkeen kun serkku seksuaalisesti minuun käynyt käsiksi. Tai miten mieheni teki kamalan teon kun ei mennyt veljenlikkansa rippijuhliin kun oma koira kuoli kotona miltei käsivarsulle ja vielä muistuttelee asiasta vuosia jälkeenpäin.
Raivostuttaa mistä tuo iänikuinen syyllistäminen asioista johtuu. Onko se jotain kostos että 6v sitten poikansa lähti minun matkasn eikä jäänytkään asumaan äitinsä kanssa kuin vanhapoika konsanaan.Anoppi ei harjoita syyllistämistä muihin ihmisiin tai esim miehen veljeen tai siihen veljentyttöön. Voisihan niitäkin syyllistää pitämään yhteyttä miesystävääni
Mistä sä tämän tiedät, ettehän te juurikaan ole heisän kanssaan tekemisissä? Ihan yhtä hyvin se anoppi voi heitäkin syyllistää. Eivät vaan kerro teille, liki tuntemattomille ihmisille. Ettehän te edes tule juhliin vaikka kutsutaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tsemppiä. Meillä on samanlaista.
Me asumme liian kaukana anopista. Kaikkien muiden lapset asuvat samalla paikkakunnalla kuin vanhenevan äitinsä kanssa. Ja käyvät äitiä katsomassa. Tähän ei vaikuta se kuinka usein me näemme anoppia. Ei se että meillä on työt ja koti toisella paikkakunnalla, ollut jo 15 vuotta. Ei se että vertailukohtana olevat lapset saattavat olla kakskymppisiä ja perheettömiä, me taas nelikymppisiä ja meillä on lapsi. "Voi, voi kun minä en ole pitkään aikaan nähnyt lasta". "Tunteekohan lapsi minua enää?"
Me käymme liian vähän mökillä. Pitäisi olla koko kesäloma. Me käymme katsomassa myös minun vanhempiani ja teemme omankin lomamatkan. Se oma lomamatka on paha. Kaikki muut jättävät vuoden vanhan lapsen isoäidille hoitoon viikoksi. Lapsia ei voi viedä lomamatkoille.
On paha jos vietämme joulun ilman isoäitiä. On paha jos menemme pääsiäisenä minun vanhemmilleni. Kun isoäiti on kylässä, hän pahastuu jopa siitä että lapsi haetaan ulos leikkimään eikä isoäiti ole sitä hetkeä kaikken tärkein.
Me hoidamme lasta väärin. Annoimme veden sijasta rintamaitoa parikuukautiselle, niin ja lapsen olisi parempi juoda pullosta kuin rinnasta, eihän rinnasta edes mitään tule, laitamme lapsen päiväunille, kiellämme lyömästä isoäitiä tai koiraa. Esimerkkejä on. Kaikesta tästä isoäiti on hyvin surullinen. Mutta "Onhan se hyvä kun näemme niin harvoin, jos lapsi käyttäytyy näin minun seurassani".
Luulenpa vain, että tämä vanhempi nainen on sellainen valittaja, aina pitää jostain marista. Hänen on tottunut marisemaan pojalleen/pojastaan. Ettehän te tiedä kenestä/mistä kaikesta hän marisee, kun ette ole kuulemassa. Ei sellaiselle mitään yksittäistä syytä ole, kunhan on sen luonteinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anopin pitäisi ensi töikseen opiskella sukulaisuussuhteiden nimitykset uudelleen.
Miten voi olla anoppi, jos ei ole pojalla vaimoa? tyttöystävä ei ole miniä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi sellainen sattui hiljattain että mies joutui lainaamaan äidiltään 200euroa. Äitinsä suostui mutta syyllistämis-kommentin kera: "Muista maksaa takaisin tai sitten pitää mun kuoltua hoitaa niin että veljesi saa 200e enemmän perintöä rahoistani kuin sinä jollet maksa velkaa takaisin" .... ihan ihme kommentteja
Sunko mielestä lainaa ei tarvi maksaa takaisin? Minusta ihan asiallista mainita että laina tosiaan maksetaan takaisin. Aika monet lapset kuvittelevat ettei vanhemmilta otettu laina olekaan laina. Vaikka itsekin puhuvat nimenomaan lainasta. Jättävät maksamatta ja luulevat että se on ihan ok. Onhan se epäreilua, että toinen veljeksistä saa extrarahaa ja toinen ei.
Hetkinen haloo :D sanoinko ettei velkas tarvi maksaa? Maksoimme heti kuten sovimme. Mutta ihmettelin lähinnä miksi anoppi veti miehen veljen ja perintöasiat esiin ja niillä alkoi "perustella" asiaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi sellainen sattui hiljattain että mies joutui lainaamaan äidiltään 200euroa. Äitinsä suostui mutta syyllistämis-kommentin kera: "Muista maksaa takaisin tai sitten pitää mun kuoltua hoitaa niin että veljesi saa 200e enemmän perintöä rahoistani kuin sinä jollet maksa velkaa takaisin" .... ihan ihme kommentteja
Sunko mielestä lainaa ei tarvi maksaa takaisin? Minusta ihan asiallista mainita että laina tosiaan maksetaan takaisin. Aika monet lapset kuvittelevat ettei vanhemmilta otettu laina olekaan laina. Vaikka itsekin puhuvat nimenomaan lainasta. Jättävät maksamatta ja luulevat että se on ihan ok. Onhan se epäreilua, että toinen veljeksistä saa extrarahaa ja toinen ei.
Hetkinen haloo :D sanoinko ettei velkas tarvi maksaa? Maksoimme heti kuten sovimme. Mutta ihmettelin lähinnä miksi anoppi veti miehen veljen ja perintöasiat esiin ja niillä alkoi "perustella" asiaa
Ihan tosi, mitä väliä? Antaa muorin länkyttää. Ei se siitä muuksi muutu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä tiedä sanoa, miksi noin käyttäytyy, varmaankin siksi, että syyllistäminen uppoaa. Ei kannata syyllistyä asioista, joille ei enää mitään voi ja joille on jo aikoinaan ollut ihan pätevät syyt tehdä kuten on tehnyt. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Antaa äitimuorin puhua.
Emme ole koskaan kokeneet olevamme syyllisiä anopin syyllustämisestä huolimatta. Mutta on kieltämättä raivostuttavaa että hän moittii esimerkiksi meitä/miestäni siittä että pyydämme miehen serkkua pois kodistamme sen jälkeen kun serkku seksuaalisesti minuun käynyt käsiksi. Tai miten mieheni teki kamalan teon kun ei mennyt veljenlikkansa rippijuhliin kun oma koira kuoli kotona miltei käsivarsulle ja vielä muistuttelee asiasta vuosia jälkeenpäin.
Raivostuttaa mistä tuo iänikuinen syyllistäminen asioista johtuu. Onko se jotain kostos että 6v sitten poikansa lähti minun matkasn eikä jäänytkään asumaan äitinsä kanssa kuin vanhapoika konsanaan.Anoppi ei harjoita syyllistämistä muihin ihmisiin tai esim miehen veljeen tai siihen veljentyttöön. Voisihan niitäkin syyllistää pitämään yhteyttä miesystävääni
Mistä sä tämän tiedät, ettehän te juurikaan ole heisän kanssaan tekemisissä? Ihan yhtä hyvin se anoppi voi heitäkin syyllistää. Eivät vaan kerro teille, liki tuntemattomille ihmisille. Ettehän te edes tule juhliin vaikka kutsutaan.
Olemme ennen noita rippijuhlia kutsuneet miehen veljen tyttärineen meille usein kylään muuten vain tai synttäreille jne. Eivät ole ikinä tulleet. Ennen tai jälkeen rippikuhla-episodin. Ainoan veljensä/enonsa sentään.
Näköjään provoja liikkeellä muutamat apn viestiin vastanneet : D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi sellainen sattui hiljattain että mies joutui lainaamaan äidiltään 200euroa. Äitinsä suostui mutta syyllistämis-kommentin kera: "Muista maksaa takaisin tai sitten pitää mun kuoltua hoitaa niin että veljesi saa 200e enemmän perintöä rahoistani kuin sinä jollet maksa velkaa takaisin" .... ihan ihme kommentteja
Sunko mielestä lainaa ei tarvi maksaa takaisin? Minusta ihan asiallista mainita että laina tosiaan maksetaan takaisin. Aika monet lapset kuvittelevat ettei vanhemmilta otettu laina olekaan laina. Vaikka itsekin puhuvat nimenomaan lainasta. Jättävät maksamatta ja luulevat että se on ihan ok. Onhan se epäreilua, että toinen veljeksistä saa extrarahaa ja toinen ei.
Hetkinen haloo :D sanoinko ettei velkas tarvi maksaa? Maksoimme heti kuten sovimme. Mutta ihmettelin lähinnä miksi anoppi veti miehen veljen ja perintöasiat esiin ja niillä alkoi "perustella" asiaa
Ehkä miehesi on aiemmin tehnyt äidilleen oharit? Jo ennen sinun kuvioihin tuloa. Ja siksi anoppi nyt muistutti että takaisin on maksettava.
En minäkään menisi itselle liki yhdentekevän ihmisen juhliin jos koirani tekisi kuolemaa. Monet varmasti samoilla linjoilla. Ei olisi vaikeutta edes valita.
Ap, pieni ohje seuraavaa provoasi varten. Tsekkaa ennalta sukulaisuussuhteiden nimitykset. Mies ei voi olla veljensä lapselle eno.
Lisäksi sellainen sattui hiljattain että mies joutui lainaamaan äidiltään 200euroa. Äitinsä suostui mutta syyllistämis-kommentin kera: "Muista maksaa takaisin tai sitten pitää mun kuoltua hoitaa niin että veljesi saa 200e enemmän perintöä rahoistani kuin sinä jollet maksa velkaa takaisin" .... ihan ihme kommentteja