Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vauvalle edesmenneen sisaruksen nimi??
10.01.2016 |
Tuttavaperheessä sattui muutama vuosi sitten murheellinen tapahtuma, kun melko pieni lapsi kuoli. Oli syntynyt keskosena ja vietti koko lyhyen elämänsä on-off sairaalassa. Lapsi oli todella odotettu, ja oli vanhemmille suurin mahdollinen isku menettää hänet.
Nyt kuitenkin kuulin toiselta kaverilta, että he odottavat jälleen ja LA alkukeväästä. Hieno juttu! Se mikä hämmästytti, oli, että he ovat tosissaan antamassa tälle seuraavalle lapselle saman nimen, kuin mikä oli esikoisen kutsumanimi. Tämä on nyt muutettu, mutta jos ensimmäisen ristimänimi olisi ollut Oskari ja häntä oltaisiin kutsuttu aina Ossiksi, niin tämän uuden vauvan nimeksi on päätetty antaa Ossi.
Minun mielestäni tämä on todella outoa, mutta en toisaalta olekaan menettänyt lasta. Ehkä se jotenkin lohduttaa, että voidaan taas olla "Ossin" vanhempia. Mitä mieltä muut ovat: creepyä vai ei?
Kommentit (13)
no todellakin creepyä! Sairasta vanhemmilta, lapsiraukka tulee luultavasti aina olemaan kuolleen lapsen korvike...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mitä se haittaa? Aatelkaa on hirveän creepiä antaa lapselle edesmenneen isovanhemman nimi. Aivan kuin lapsi oisi mummon tai papan korvike.
Piti kommentoida ykkösen tapaan, että ennen vanhaan tuo oli tosi yleistä, mutta silloin myös kuolemaan ja nimiin suhtauduttiin toisella tavalla.
Se ei ole vanhemmille creepyä, joten sen pitäisi piisata. Voi tuoda lohtua surun keskelle. Ja on nro1 aina messissä. Mietitään me vaan omien lapsosten nimet, jookos? :)
En minäkään itse antaisi, ja hiljaa mielessäni vähän ihmettelisin, mutten koskaan sanoisi ääneen tai edes kirjoittaisi nettiin noin tökerösti. Häpeä ap. Asia ei edes kuulu sinulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No mitä se haittaa? Aatelkaa on hirveän creepiä antaa lapselle edesmenneen isovanhemman nimi. Aivan kuin lapsi oisi mummon tai papan korvike.
Tuo ei nyt ole ollenkaan sama asia. Ei myöskään se, että vanhemmat antavat pojalleen esim. isänsä nimen, jolloin tämä on sitten X juniori koko elämänsä ajan.
Kuollut sisarus on paitsi samaa perhettä MYÖS samaa sukupolvea, joten tuntuu silloin paljon enemmän "korvaajalta". Ei hyvän maun mukaista mielestäni.
Mitä se haittaa. Paljon onnea heille, toivottavasti nyt menee paremmin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En minäkään itse antaisi, ja hiljaa mielessäni vähän ihmettelisin, mutten koskaan sanoisi ääneen tai edes kirjoittaisi nettiin noin tökerösti. Häpeä ap. Asia ei edes kuulu sinulle.
Muutin tässä sen verran yksityiskohtia, etten ole ketään julkisesti loukkaamassa. Enkä todellakaan aio sanoa tästä vanhemmille mitään. Nimen valinta on heidän oma asiansa ja kuten sanoin, ehkä se osaltaan helpottaa menetyksen käsittelyä. Omasta mielestäni valinta on kuitenkin kummallinen, joten päätin kysellä, mitä mieltä muut ovat, vai olenko ihmettelyineni yksin.
Ap
Heidän ajatuksensa voi olla yksinkertaisesti vainajan kunnioitus. Useinhan lapsia nimetään "esikuvien" mukaan tai tärkeiden ihmisten muistoksi, vaikka edesmennyt tässä onkin lapsi ja sisarus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen suvussa pari sukupolvea sitten kuoli "Saimi" alta kymmenvuotisena. Kohta syntynyt uusi tyttövauva nimettiin sitten myös "Saimiksi" . Hän eli vain parivuotiaaksi, perheen muut lapset elivät hyvin iäkkäiksi.
Jotenkin makaaberia.
Jos kasvotusten kuulisin tämän tarinan saattaisi olla vaikea pitää ihmetyksen huudahduksen hallussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhoja sukupuita tutkiessani huomasin, että ennen todellakin oli yleistä antaa nuorena menehtyneen lapsen nimi seuraavalle samaa sukupuolta olevalle lapselle. Tosin silloin lapsiluvut olivat suuria ja lapsikuolleisuus myös, eli tämä saattoi vaikuttaa asenteisiin.
Ymmärrän miksi tällainen nimeäminen voi jostakusta tuntua omituiselta, mutta toisaalta se voi olla vanhemmille myös lohdullista. Tärkeintä on, että lasta rakastetaan omana itsenään.
Alue: Aihe vapaa
Ennen vanhaan tuo oli yleistä. Siis silloin kun lapsikuolleisuus oli suurta.
Mutta onhan se creepyä. Niin kuin se toinen lapsi olisi korvike, joku esine rikkoontuneen tilalle.