Kuinka monta lasta tai lastenlasta pystyy vielä erottamaan toisistaan

Ap pystyisi ehkä maksimissaan kaksi.

Olin sanomassa, että työkseni pystyn muistamaan n. 45 lasta sillä tavalla, että tiedän nimien lisäksi jotain lapsen tavoista, taustasta ja kiinnostuksen kohteista, mutta tässä ei taidettu tarkoittaa sitä, vai? 

Vierailija kirjoitti:

Olin sanomassa, että työkseni pystyn muistamaan n. 45 lasta sillä tavalla, että tiedän nimien lisäksi jotain lapsen tavoista, taustasta ja kiinnostuksen kohteista, mutta tässä ei taidettu tarkoittaa sitä, vai? 

Oletko näiden lasten kanssa tekemisissä joka päivä? Joskus isovanhemmat näkevät lapsenlapsiaan ehkä kerran kuukaudessa...

Meitä on n. 30 serkuista ja isovanhemmilla meni kyllä sujuvasti kaikki sekaisin lukuunottamatta muutamaa ihan naapurissa asuvaa. Aika harvoin mua on kutsuttu omalla nimellä ja sain esim. lukion abivuonna onnittelut hyvin suoritetusta peruskoulusta. Kaiken huippu oli ehkä kun mummini ei tunnistanut veljeäni ja luuli häntä poikaystäväkseni.. Toisaalta ei ihan hirveästi koskaan oltu tekemisissä, nähtiin ehkä neljästi vuodessa.

Miettikääs lessuperhettä, esim. 12 lasta, joilla jokaisella 12 lasta ja ensimmäiset seuraavaakin sukupolvea jo tulossa. Ei toivoakaan muistaa edes kaikkien nimiä.

Anopillani on 4 lasta, 18 lastenlasta ja 10 lastenlastenlasta. Hyvin vielä pysyy hanskassa tämä määrä, niin nimet kuin syntyärit ja naamat.

Vanhemmillani on 11 lasta. Isa hyva kun nimet muistaa ja tietaa, mita kukin tekee tyokseen. Ei todellakaan muista syntymapaivia tai mitaan muutakaan. Aiti muistaa kaikkea tyyliin, kuinka painava kukin oli 1-vuotisneuvolassa, mika oli peruskoulun paattotodistuksen keskiarvo, millaset vaatteet paalla joissakin juhlissa 20 vuotta sitten ja sita rataa.

Ihminen tunnistaa ja erottaa toisistaan helposti useita satoja, pari tuhattakin ihmistä. Ihmisaivot ovat kehittyneet nimenomaan ihmisten tunnistamiseen.

Keskivertoihmisen "lähipiiriin" kuuluu tutkimusten mukaan noin 200 ihmistä, mikä on juuri sama kuin muinaisen kivikautisen heimon keskimääräinen jäsenmäärä.

Nämä koostuvat perheestä ja suvusta, ystävistä, tuttavista, naapureista, koulu-, opiskelu- ja työkavereista, harrastuskavereista, asiakkaista, vuosien varrelta kerääntyneistä tutuista.

Hyvin monilla tämä piiri on paljon isompi kuin 200. Useilla on pelkästään facebook-kavereita useita satoja. Nimet ja kasvot ovat muistissa eivätkä mene sekaisin keskenään.

Tämän lisäksi nykyihminen "tuntee" helposti useita satoja julkisuuden henkilöitä, vaikka ei näitä henkilökohtaisesti tuntisikaan, ja muistaa hyvin näidenkin nimet.

Eipä siis keskivertolestadiolaisella ole mitään vaikeuksia muistaa 12 lapsensa ja vaikka sadan lapsenlapsensa nimiä. Vanhuusiän dementikot ovat toki asia erikseen.

Minusta 1 on maksimi. Sen jälkeen unohtaa aika ripeästi, mikä oli ensimmäinen sana, ehdoton lempiruoka (se muuten vaihtelee iän mukaan, en todellakaan enää osaa sanoa, oliko esikoisen lemppari 3v iässä maksalaatikko vai ranskalaiset).

Toi lessujuttu on muuten ihan faktaa ja kuultu isovanhemmilta itseltään. Muistakaa tosiaan, että aikuistuneet lapset asuvat jo omillaan, ja imeväisikäiset ja taaperot muuttuvat tosi nopeasti.

Vierailija kirjoitti:

Toi lessujuttu on muuten ihan faktaa ja kuultu isovanhemmilta itseltään. Muistakaa tosiaan, että aikuistuneet lapset asuvat jo omillaan, ja imeväisikäiset ja taaperot muuttuvat tosi nopeasti.

Ja aivoja rasittaa myös ne kasin mainitsemat puolitutut. Muistettavaa siis piisaa.

Isoäidilläni oli (eli liki satavuotiaaksi) 26 lapsenlapsenlasta. Oli kaksi lapsenlapsenlapsenlastakin. 

Koska olen hänen kuopuksensa viimeinen lapsenlapsi, oli oma kolmas lapseni hänelle tämä viimeinen. 

Sanoi ihan suoraan, kun kävimme vierailemassa, että ei kyllä enää lukua näistä oikein pysty pitämään... Ja sen hänelle soimme. 

Ihana ihminen oli!

Mulla muistaakeni 4 lasta..ootas,yy kaa,koo..joo..enkä meinaa muistaa niitäkään..

Kyllä ihminen muistaa..tunteminen on eri asia,jos ei ole tekemisissä..

Muistan kymmenen sisarukseni nimet ja syntymäpäivät. Muistan kahdenkymmenen sisarusten lapsien nimet ja iät (en tarkkaa syntymäpäivää), muistan viidentoista serkkuni nimet ja iät, näiden serkkujen lasten nimiä en enää kaikkia muista. Ne muistan joiden kanssa olen ollut tekemisissa. Muistan kummilasteni nimet ja iät. Muistan nykyisten oppilaideni nimet ja aika ison osan myös entisistä oppilaista. Lisäksi muistan myös kavereiden, työkavereiden, setien, tätien, tuttujen ja puolituttujen nimet, sekä julkisuuden henkilöiden nimiä myös. Muistan heistä kaikista myös erilaisia kuhunkin henkilöön liittyviä asioita.

kyllä nyt varmaan omien lasten jutut pystyy pitämään mielessä vaikka niitä olisi 15. Lastenlapset on jo vähän eri, koska ei ole päivittäistä kontaktia, mutta suurinpiirtein varmasti pystyy pitämään vaikka 30 lapsenlapsen jututkin mielessä.

Itsellä noin 100 facekaveria, ja kyllä mä nyt ihan hyvin kaikki muistan, muistan heidän elämäntilanteet, isot tapahtumat, heidän lapsiluvut ja puolisot yms. enkä nyt erityisesti pinnistele muistaakseni, koska sinänsä melko yhdentekevää muistanko vai en.

Mutta ongelmani on enemmänkin päinvastainen, muistan ihan liikaakin kaikkea menneisyydestä, muistan ala-asteen luokkakaverit yli 20 vuoden takaa jokaisen nimeltä,harrastuskaverit, opettajat eri luokka-asteilta, ex-poikaystävät, kavereiden exät, vanhoja työkavereita vuosien takaa, asiakkaita töistä, mitä olen jonkun asiakkaan kanssa jutellut tyyliin vuonna 2003. Muistan helposti myös lasten luokkakaverit ja heidän vanhempansa, toki en heistä kaikista tiedä yksityiskohtia, mutta monista kyllä harrastukset, luonteet, missä asuu jne...

minusta on todella merkillinen ajatus, ettei voisi rakastaa tai muistaa lapsia erikseen, jos niitä siunaantuu vaikka 10. Itse en muista syistä halua niin suurta perhettä, mutta en hetkeäkään epäile, ettenkö pystyisi tuntemaan omia lapsiani yksilöinä, koska pystyn erottelemaan satoja muitakin ihmisiä yksilöinä.  

Appivanhemmillani on 25 lasten lasta ja muistavat nämä kaikki ihan täysin ja aina oikeilta nimiltään eivät siis sekoita edes nimiä!

Kuten sanottu,tunteminen ja muistaminen on eri asioita...

Meillä mummu tuntee lapsenlapsensa..ja me tietysti itse tunnetaan katraamme..

Kaikki jotka vähä enemmän tekemisisssä muistaa nimet,mut ei tunne lapsiamme..jotkut ei muista edes nimiä..

Vierailija kirjoitti:

Appivanhemmillani on 25 lasten lasta ja muistavat nämä kaikki ihan täysin ja aina oikeilta nimiltään eivät siis sekoita edes nimiä!

25 on vielä pikkusen vähemmän kuin 250 lastenlasta ja sitä nuorempia (ihan mahdollinen tilanne lessuperheessä).

Vierailija kirjoitti:

Ihminen tunnistaa ja erottaa toisistaan helposti useita satoja, pari tuhattakin ihmistä. Ihmisaivot ovat kehittyneet nimenomaan ihmisten tunnistamiseen.

Keskivertoihmisen "lähipiiriin" kuuluu tutkimusten mukaan noin 200 ihmistä, mikä on juuri sama kuin muinaisen kivikautisen heimon keskimääräinen jäsenmäärä.

Nämä koostuvat perheestä ja suvusta, ystävistä, tuttavista, naapureista, koulu-, opiskelu- ja työkavereista, harrastuskavereista, asiakkaista, vuosien varrelta kerääntyneistä tutuista.

Hyvin monilla tämä piiri on paljon isompi kuin 200. Useilla on pelkästään facebook-kavereita useita satoja. Nimet ja kasvot ovat muistissa eivätkä mene sekaisin keskenään.

Tämän lisäksi nykyihminen "tuntee" helposti useita satoja julkisuuden henkilöitä, vaikka ei näitä henkilökohtaisesti tuntisikaan, ja muistaa hyvin näidenkin nimet.

Eipä siis keskivertolestadiolaisella ole mitään vaikeuksia muistaa 12 lapsensa ja vaikka sadan lapsenlapsensa nimiä. Vanhuusiän dementikot ovat toki asia erikseen.

 

Aikuiset onkin helpompi muistaa. Lapset on todella samannäköisiä, edes sukupuolta ei monista tunnista. Ja luonnekin kasvaa tunnistettavaksi vasta alakoulun loppupuolella, niin mistä ne erottaisi ja muistaisi...

Muisti kehittyy sitä paremmaksi mitä enemmän sitä käyttää. Itse esim. muistan salasanoja ja käyttäjätunnuksia nykyään ihan helposti, kun olen vuosien mittaan vain opetellut ne ulkoa ja painanut mieleen uudet tunnukset kun niitä on tullut.