Kuka teillä hoitaa sukuhautaa?

Mitä välii? Seurankunta hoitaa soppari mukaan vielä 10v. sen jälkeen saa jäädä. Ei ole tarpeellista.

Vierailija kirjoitti:

Mitä välii? Seurankunta hoitaa soppari mukaan vielä 10v. sen jälkeen saa jäädä. Ei ole tarpeellista.

Just ehkä tuota asennetta tarkoitan. Maailma muuttuu ja nykysukupolvea ei enää kiinnosta haudoilla käydä. Muistan miten lapsena kävimme säännöllisesti papan haudalla, veimme kukkia ja kynttilöitä. Mutta nyt tuntuu, ettei kukaan alta 50v. jaksa huolehtia suvun haudoista. ap

Vierailen lomilla, asun toisella puolen Suomea, kuin on vanhemman ja isovanhempiwn haudat. Seurakunnan kanssa tehty haudanhoitosopimus. Sisarukseni käyvät myös omilla lomillaan. Viemme kynttilöitä talvella. Kesällä seurakunta vie kukat.

Isovanhempien haudat ovat hyvin kaukana. Yksi on sankarihauta, ja seurakunta hoitaa. Yksi on sukuhaudassa, mutta käyn vain ehkä kymmenen vuoden välein, kun on kaukana, eikä eläviä lähisukulaisia ole seudulla. Kaksi on useamman sadan kilometrin päässä, mutta omien vanhempien paikkakunnalla, joten tulee käytyä joskus. Elävien isovanhempien luona kävin säännöllisesti, hautakiven katsominen ei minulle tuo läheistä mummoa takaisin.

Meidän suvussa hautoja hoiitavat kaikki. Ja sitten riitelevät siitä, kun toisten kukat ja havut ja kynttilät ei kelpaa, ovat outoja tai rumia tai epäsiistejä.

Tämän takia pysyn itse kaukana.

Oman sukuni hautoja hoitaa äitini ja veljeni. En käy kuin pari kertaa vuodessa siellä.

Miehen suvun hautojen virallinen vastuuhenkilö on mieheni, ja minä pidän niitä siistinä ja vien havuja. Seurakunta hoitaa kesän kukat. Äiti opetti tavaksi tuon, että haudat hoidetaan. Ja kun huomasin, että miehen suku ei oikein hoida, niin aloin vain tehdä sitä hommaa. Nykyiset haudanhoitosopimukset kun kattaa tosi vähän.

Vierailija kirjoitti:

Meidän suvussa hautoja hoiitavat kaikki. Ja sitten riitelevät siitä, kun toisten kukat ja havut ja kynttilät ei kelpaa, ovat outoja tai rumia tai epäsiistejä.

Tämän takia pysyn itse kaukana.

Täällä sama. Osa porukasta riitelee siitäkin ketkä yhä elossaolevista kelpaa ja ketkä ei sukuhautaan. Tällä hetkellä suurin riidan kohde on, kelpaako 40 vuotta yhdessä olleen avoparin toinen puolisko sukuhautaan..... Tosiaan meillä kans toiset haukkuu toisten tuomia kukkia ja kynttilöitä ja kantaa niitä roskiin ja sama seuraavalla viikolla sitten näiden taholta, kenen tuomat kukat ja kynttilät oli viety edellisellä viikolla roskiin. Ei tuommoista kukaan viitsi katsoa. Onneksi asun 450 kilsan päässä tuosta suvun "tukikohdasta" eikä oo pienintäkään aietta antaa oman maallisen tomumajani kuskaamista sinne.

En ole varmaan 20 vuoteen käynyt kenenkään haudalla. Kolme isovanhemmista kuollut jo ennen syntymääni ja neljäskin isovanhempi oli lähes tuntematon minulle. Tuntuisi omituiselta käydä käytännössä tuntemattomien ihmisten haudoilla.

Isovanhempieni ja äitini haudat ovat n. 20 km päässä. Minä hoidan hautoja yksin. Vien keväällä orvokit ja juhannukseksi vaihdan toiset kesäkukat. Kesäisin käyn kastelemassa kukkia n. joka neljäs tai viides päivä. Syksyllä vien haudoille callunat. Kynttilöitä vien pyhäinpäiväksi, jouluksi, uutena vuotena ja muutenkin, kun tulee sellainen olo, että tekee mieli käydä haudoilla. 

Hoidan myös iso-isovanhempieni hautaa, mutta sinne vien kukat kesällä pari kertaa ja käyn muutaman kerran. Syksyllä vien callunan ja jouluksi kynttilän haudalle.