te joiden lapsi harrastaa säännöllisesti jotakin urheilua, miten saatte ne lähtemään aina treeneihin kun niitä saattaa olla useampi päivä viikossa
Kommentit (18)
Joskus oli kyllä niin poikki, että annoin jäädä kotiin. Mutta harvoin jäi, sillä ei pelaamaan ei päässyt, ellei ollut paikalla treeneissä.
Meillä tilanne, että lapsella 11 -v, on monta harrastusta. Joka päivälle osuu joku.
Lahjonta auttaa. Tosin harrastukset ovat kivoja pojan mielestä, mutta jos joskus jäisi jumiin tabletilleen, lahjonta toimii parhaiten.
Poika harrastaa taiteita ja liikuntaa. Soittoharrastusta en anna lopettaa vaan koska joku typerä peli on kesken.
Jos lahjonta menettää merkityksensä, aloitan uhkailun ja kiristyksen.
Miten sen lapsen saa pidettyä poissa sieltä?
Jos on suostuteltava lähtemään pidemmän aikaa, niin lajivalinta vaan on ihan väärä.
Intohimosta ne tenavat siellä pyörivät, eivät vanhempien pakottamina.
Mulla taitoluistelija, jolla oli jo ekalla luokalla treenejä 5-6 kertaa viikossa ja silti kyseli, että koska voitaisiin mennä tekojään yleisöjäälle. Aamujäät alkoivat arkena klo 07 ja aina oli tikkana sinne menossa ja on edelleen 13-vuotiaana. Koskaan ei ole tarvinnut keskustella siitä, onko järkeä lähteä pian klo 06 jälkeen jäähallille ja sieltä suoraan kouluun.
Lapsi on itse valinnut lajinsa ja häntä on vaikea pitää pois treeneistä edes sairaana.
Vierailija kirjoitti:
Miten sen lapsen saa pidettyä poissa sieltä?
Jos on suostuteltava lähtemään pidemmän aikaa, niin lajivalinta vaan on ihan väärä.
Intohimosta ne tenavat siellä pyörivät, eivät vanhempien pakottamina.
Mulla taitoluistelija, jolla oli jo ekalla luokalla treenejä 5-6 kertaa viikossa ja silti kyseli, että koska voitaisiin mennä tekojään yleisöjäälle. Aamujäät alkoivat arkena klo 07 ja aina oli tikkana sinne menossa ja on edelleen 13-vuotiaana. Koskaan ei ole tarvinnut keskustella siitä, onko järkeä lähteä pian klo 06 jälkeen jäähallille ja sieltä suoraan kouluun.
Oisko tälläisissä tapauksissa myös kyse siitä että lapsi on huomannut vanhempiensa ilahtuvan treenausinnosta ja haluaa mielyttää vanhempiaan. Treeneihin vienti ja vanhempien huomio siellä tai yhteinen yleisöluisteluhetki voi olla myös lapsen kaipaamaa yhteistä aikaa vanhempien kanssa jotka muuten ovat somessa yms. Jos olisit kysynyt 7-vuotiaalta haluatko että äiti vie treeneihin vai että äiti leikkii kanssasi barbeilla sen ajan luulen että vastaus olisi ollut leikki.
Mulla on 13v poika joka nauttii harrastuksestaan mutta vihaa sinne kulkemista. Kyydin saadessaan lähtee mielellään, muulloin joutuu suostuttelemaan ja muistuttelemaan et kivaa siellä perillä on.
Minä pakotan, että on yksi (mikä vaan) liikuntaharrastus. Aina joutuu patistamaan. Taideharrastuksessa on niin mukava porukka, että vaatii päästä, vaikken koeviikolla tykkääkään, että menisi.
11v poika käy neljä kertaa viikossa urheiluharrastuksessa ja kerran viikossa partiossa. Ovat lähellä molemmat ja menee sinne tosi innoissaan.
Juniori pelaa futista seurajoukkueessa ja ns aluetähdistöjoukkueessa, 3-5x viikossa tapahtumaa - samana päivänä voi olla kummankin pelit esim. Päälle kamppailulajia, 2-3x viikossa tapahtumaa eli käytännössä joka päivä mennään ja jos nyt 1/20 menon kohdalla sanoo ettei jaksaisi välttämättä. Partiosta sitten karsitaan, jos jostain pitää jättää väliin mutta pyrkii sielläkin käymään niin usein kuin pystyy.
Partiota lukuunottamatta on itse valinnut nuo kaksi muuta harrastusta, siihen on ajautunut mukaan koska tykkää kuitenkin erätouhuista ja rouva kun on laumanvetäjä niin siinä sivussa sitten pääsee mukaan ajoittain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sen lapsen saa pidettyä poissa sieltä?
Jos on suostuteltava lähtemään pidemmän aikaa, niin lajivalinta vaan on ihan väärä.
Intohimosta ne tenavat siellä pyörivät, eivät vanhempien pakottamina.
Mulla taitoluistelija, jolla oli jo ekalla luokalla treenejä 5-6 kertaa viikossa ja silti kyseli, että koska voitaisiin mennä tekojään yleisöjäälle. Aamujäät alkoivat arkena klo 07 ja aina oli tikkana sinne menossa ja on edelleen 13-vuotiaana. Koskaan ei ole tarvinnut keskustella siitä, onko järkeä lähteä pian klo 06 jälkeen jäähallille ja sieltä suoraan kouluun.
Oisko tälläisissä tapauksissa myös kyse siitä että lapsi on huomannut vanhempiensa ilahtuvan treenausinnosta ja haluaa mielyttää vanhempiaan. Treeneihin vienti ja vanhempien huomio siellä tai yhteinen yleisöluisteluhetki voi olla myös lapsen kaipaamaa yhteistä aikaa vanhempien kanssa jotka muuten ovat somessa yms. Jos olisit kysynyt 7-vuotiaalta haluatko että äiti vie treeneihin vai että äiti leikkii kanssasi barbeilla sen ajan luulen että vastaus olisi ollut leikki.
Ehkä joissakin tapauksissa on noin, mutta silloin vanhemmilla on päätös valita barbit. Meillä ainakin laji on lapsen intohimo, välillä vähän liikaakin. En ole tuon luistelijan äiti.
Mun tyttöä ei saa pysymään poissa... pitää toppuutella jos on kipeenä, ettei silloin voi mennä. Harrastaa uintia, ja harkkoja on 8 viikossa (3 aamulla, ja 5 iltaharkat).
Esikoinen 15v ja kakkonen 13v, molemmat joukkuevoimistelijoita. Koskaan, koskaan ei oo tarvinnut motivoida lähtemään treeneihin. Treenimotivaatio kummallakin kova ja myös kulttuuri treenaamisessa molempien joukkueissa on kovalla tasolla. Ovat treenanneet eskarilaisista asti ja nyt treeniä on isommalla 18h /vko ja nuoremmallakin 10h /vko. Pienempinä ohjattua treeniä oli vähemmän, mut sit viel touhusivat omia kuvioita kotona kaikki illat. Piti tiukastikin sanoa, et levätäkin pitää. Nykyään tekevät kotitreeninsä tunnollisesti. Koskaan ei tarvii muistuttaa. Koulu sujuu molemmilla myös hyvin. Olen heistä kyllä ylpeä!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sen lapsen saa pidettyä poissa sieltä?
Jos on suostuteltava lähtemään pidemmän aikaa, niin lajivalinta vaan on ihan väärä.
Intohimosta ne tenavat siellä pyörivät, eivät vanhempien pakottamina.
Mulla taitoluistelija, jolla oli jo ekalla luokalla treenejä 5-6 kertaa viikossa ja silti kyseli, että koska voitaisiin mennä tekojään yleisöjäälle. Aamujäät alkoivat arkena klo 07 ja aina oli tikkana sinne menossa ja on edelleen 13-vuotiaana. Koskaan ei ole tarvinnut keskustella siitä, onko järkeä lähteä pian klo 06 jälkeen jäähallille ja sieltä suoraan kouluun.
Oisko tälläisissä tapauksissa myös kyse siitä että lapsi on huomannut vanhempiensa ilahtuvan treenausinnosta ja haluaa mielyttää vanhempiaan. Treeneihin vienti ja vanhempien huomio siellä tai yhteinen yleisöluisteluhetki voi olla myös lapsen kaipaamaa yhteistä aikaa vanhempien kanssa jotka muuten ovat somessa yms. Jos olisit kysynyt 7-vuotiaalta haluatko että äiti vie treeneihin vai että äiti leikkii kanssasi barbeilla sen ajan luulen että vastaus olisi ollut leikki.
No luulenpa ettei. Mutta tätä eivät toki ollenkaan tajua ne vanhemmat, joiden lapset eivät ole tällaisia. On helpompi ajatella, että lapsen kuuluu haluta leikkiä barbeilla aamusta iltaan kuin haluta luistella aamusta iltaan tajuamatta, että sille lapselle se urheilu, tässä tapauksessa luistelu, on se leikki. Meillä on kaksi muuta lasta ja he eivät ole ollenkaan tällaisia, vaikka ovatkin liikunnallisia ja tykkäävät enemmän pelailla ja urheilla kuin vaikka leikkiä just niillä barbeilla tai legoilla.
En todellakaan tarkoita, että meidän lapsemme pelastaisi suomalaisen taitoluistelun, mutta niille todella lahjakkaille urheilijoille Suomessa ja maailmalla on tyypillistä, että he käyttäisivät kaiken sen vapaa-ajan just siihen intohimoonsa (Selänne, Granlund, Koivut, Jarkko Nieminen, Litmanen...). Kun treenit päättyvät painutaan pihalle pelaamaan. Siksi että halutaan, melkein vaikka vanhemmat rajoittaisivat.
Mutta jos ei halua, on rääkkäystä pakottaa lapsi jonnekin soittotunneille tai harkkoihin. Siis jos into lopahtaa ja se lopahdus jatkuu pidempään. Joku hetkittäinen innottomuus on tottakai aivan normaalia ja senkun jättää silloin treenit väliin. vanhempien osaamista on tajuta, milloin se kiva juttu muuttuu ehkä pakkopullaksi ja siitä voi sujuvasti vaihtaa muualle snomalla esim. että tämä kausi ollaan loppuun ja sitten jos edelleenkään ei huvita, niin keksitään jotain muuta.
Yhtään alle 10-vuotiasta urheilijaa en tiedä kuka suhtautuisi intohimoisesti harrastamaansa lajiin kenen vanhemmat eivät olisi myös a.intohimoisia ko. lajin ex-harrastajia b. muuten kunnianhimoisia lapsensa kautta unelmiaan eläviä ja sen vuoksi lasta lajiin kannustaen
Pieni lapsi harrastaa paljon (siis pieni alle 10-v. ja paljon yli 4 krt viikossa) vain ja ainoastaan vanhempiensa vuoksi/eteen tai kavereita tavatakseen, ei "intohimosta ja rakaudesta lajiin", korkeintaan opitusta intohimosta kilpailla, sekin kotoa tarjoiltu malli.
Huh, en ollut koskaan tajunnut, että jo noin nuorena harrastetaan noin paljon. Onko jollain tietoa, että onko kahdeksat uimatreenit viikossa uudehko juttu, vai onko tällaista harrastamista ollut harrastetasolla jo vaikka 20 vuotta sitten? Ymmärrän, että ammattilaisuran täytyy alkaa nuorena, mutta onko monella lapsella oikeasti niin paljon intoa, että jaksavat tuollaista?
Vierailija kirjoitti:
Yhtään alle 10-vuotiasta urheilijaa en tiedä kuka suhtautuisi intohimoisesti harrastamaansa lajiin kenen vanhemmat eivät olisi myös a.intohimoisia ko. lajin ex-harrastajia b. muuten kunnianhimoisia lapsensa kautta unelmiaan eläviä ja sen vuoksi lasta lajiin kannustaen
Pieni lapsi harrastaa paljon (siis pieni alle 10-v. ja paljon yli 4 krt viikossa) vain ja ainoastaan vanhempiensa vuoksi/eteen tai kavereita tavatakseen, ei "intohimosta ja rakaudesta lajiin", korkeintaan opitusta intohimosta kilpailla, sekin kotoa tarjoiltu malli.
Näin on. Mä en ymmärrä mitä nuo jotkut jeesustelee. Muka lapsen intohimo. Höpsis!
Ihan itse tuo lähtee, 12-vuotiaz. Joskua pitää muistuttaa kellonajasta. Onneksi harjoituspaikat on lähellä niin pääsee pyörällä tai kävellen. Yhden lajin valmentaja on itse asiassa kieltänyt autolla tuomisen.
Öö lapsi haluaa itse. Ja sitten jos lähtemisen kanssa tappelua, niin eiköhän kannata miettiä harradtuksen lopettamista.