Ihmispas*kan avautuminen
Makaan sängyssä aamusta iltaan
Syön syön ja syön
Käyn 2 krt viikossa jumpassa ja melkein joka päivä kaupassa tien toisella puolella
Siinä kaikki liikunta
En jaksa tehdä mitään
Aamuisin on virkeä olo mutta iltapäivään menessä alkaa masentaa ja v*ituttaa kaikki
Sitten syön lisää ja yritän nukkua
Mutta lopputuloksena vain roikun netissä puhelimella tai tietokoneella
Haluan että tämä kaikki loppuu
Elämä ei selvästikään ole minua varten
Kommentit (10)
Sama fiilis. Tai no, lasten ja koiran vuoksi teen väkisin enemmän. En jaksa. En. Vain. Jaksa. Illallavaatteiden riisuminen tuntuu liian raskaalta koska aamulla pitää pukea. Juuri nyt istun vessassa ja selaan nettiä vaikka pitäisi nousta ja ruveta siivoamaan. Ajatus siitä nostaa lamaannuttavan ahdistuksen. Itkettäisi koko asia, mutta oon niin väsy etten jaksa ees välittää tai itkeä.
Luin tuossa aiemmin av:n ketjun mt-puolen eläkeläisistä ja vaikka ei saisi antaa sen koskettaa se vain lisää väsyä; oksetan itse itseäni. Olen kuntoutustuella siis.
Nii. Hyvää uutta vuotta meille.
Meidän pitäisi kaikkien muuttaa johonkin yhteisöön keskenämme, kaikki sais vaan loikoa eikä kukaan vaatisi tekemään mitään.
Nimittäin muiden arvostelu tekee tästä pahaa
ei tässä muuten mitään vikaa ole
en näköjään jaksa edes kirjoittaa kunnollisia virkkeitä
minun tämän päivän tavoitteeni oli tehdä paperitöitä ja käydä ärrällä
no en ole saanut kumpaakaan vielä aikaiseksi
olen vain googlannut surkeita asioita
ja kuunnellut radiota
olisi tässä sopivasti tunti aikaa käydä siellä ärrällä
ennenkuin alan masentumaan lisää
Hei ap,
En tiedä taustaasi, mutta minusta kuulostat masentuneelta. Talvi ja pimeys saattaa pahentaa sitä. Osta D-vitamiineja apteekista tai kaupasta. Melatoniini voi auttaa nukahtamisvaikeuksiin.
Onko sinulla perheenjäseniä, sukulaisia, ystäviä tai ketään jonka kanssa viettää aikaa? Voisitko jutella jonkun kanssa vaikka siellä jumpassa? Omasta henkilökohtaisista asioista ei tarvitse avautua, mutta pienikin juttelu (jopa niinkin tylsästä asiasta kuin säästä) voi piristää ainakin hetkellisesti. Enhän minä tietenkään tiedä, kaipaatko varsinaisesti ihmisseuraa. Jos ei huvita puhua kenellekään, ei tietenkään ole pakko. Kuitenkin käyt ohjatussa liikunnassa pari kertaa viikossa, joten ihmisten ympäröimänä oleminen ei sinulle ainakaan ihan sietämätöntä ole, vai kuinka?
Käyt jumpassa kahdesti viikossa, mikä minusta kuulostaa hyvältä. Jatka sitä. Itse olen todella laiska liikkumaan, joten ohjattu liikunta pari kertaa viikossa kuulostaa minusta oikein hyvältä ja jopa ihailtavalta asialta.
Jos pysyt, koita vaihtaa osa netissä käyttämästäsi ajasta vaikkapa elokuvan katsomiseen tai musiikin kuunteluun. En tiedä mikä sinua kiinnostaa, mutta ehkä kirjastossa voisit käydä? Kirjojen lainaaminen ja lukeminen on ilmaista.
Kärsin itse kroonistuneesta masennuksesta ja vaikka en osaa antaa mitään kovin hyviä neuvoja, ehkä sinua lohduttaa edes hetkellisesti ajatus siitä, että meitä on muitakin... Tsemppiä.
Vierailija kirjoitti:
Hei ap,
En tiedä taustaasi, mutta minusta kuulostat masentuneelta. Talvi ja pimeys saattaa pahentaa sitä. Osta D-vitamiineja apteekista tai kaupasta. Melatoniini voi auttaa nukahtamisvaikeuksiin.
Onko sinulla perheenjäseniä, sukulaisia, ystäviä tai ketään jonka kanssa viettää aikaa? Voisitko jutella jonkun kanssa vaikka siellä jumpassa? Omasta henkilökohtaisista asioista ei tarvitse avautua, mutta pienikin juttelu (jopa niinkin tylsästä asiasta kuin säästä) voi piristää ainakin hetkellisesti. Enhän minä tietenkään tiedä, kaipaatko varsinaisesti ihmisseuraa. Jos ei huvita puhua kenellekään, ei tietenkään ole pakko. Kuitenkin käyt ohjatussa liikunnassa pari kertaa viikossa, joten ihmisten ympäröimänä oleminen ei sinulle ainakaan ihan sietämätöntä ole, vai kuinka?
Käyt jumpassa kahdesti viikossa, mikä minusta kuulostaa hyvältä. Jatka sitä. Itse olen todella laiska liikkumaan, joten ohjattu liikunta pari kertaa viikossa kuulostaa minusta oikein hyvältä ja jopa ihailtavalta asialta.
Jos pysyt, koita vaihtaa osa netissä käyttämästäsi ajasta vaikkapa elokuvan katsomiseen tai musiikin kuunteluun. En tiedä mikä sinua kiinnostaa, mutta ehkä kirjastossa voisit käydä? Kirjojen lainaaminen ja lukeminen on ilmaista.
Kärsin itse kroonistuneesta masennuksesta ja vaikka en osaa antaa mitään kovin hyviä neuvoja, ehkä sinua lohduttaa edes hetkellisesti ajatus siitä, että meitä on muitakin... Tsemppiä.
Kiitos vaan
Syön d-vitamiinia (100 ug) silloin tällöin kun muistan ja melatoniinia on. Kyllä minä öisin unta saan, uni kylläkin on todella kevyttä ns. koiranunta koska olen herkkä ihminen. Herään pieniin ääniin ja virkistyn heti herättyäni.
Minulla on kavereita ja 1 ylin ystävä, myös mies. tulen niiden kanssa hyvin juttuun ja hauskaa on aina kun näemme. miehen kanssa näemme tietenkin joka päivä mutta hänkin on sellainen lorvija että lorvitaan yhdessä sen sijaan että tehtäisiin jotain aktiivista
meinasin lopettaa jumpan koska ärsyttää siihen menevä raha (kun saman liikuntatehon saisi ihan itsekseen kotona tai lenkkipolulla jumpaten) mutta tulin siihen lopputulokseen että jos tuota jumppaa ei olisi niin ei sitä kyllä tulis kotona tehtyä yhtään mitään
joten jatkan sitä
ajattelin myös lisätä sitä jos se auttaisi pudottamaan painoa
olen ollut elämässäni masentunut, myös vakavasti
ei tämä mielestäni ole sitä. Minulle tuli masennuksesta totaalinen ruokahaluttomuus. Nyt ruoka maittaa, mikään ei vaan huvita.
Totuus vain on että elämä ei ole minua varten. Ei se ole masennusta.
sain muuten äsken käytyä siellä ärrällä. nyt on hyvä fiilis. piti tosin tulla heti takaisin makaamaan sänkyyn.
ap
meille pitäisi olla edes oma foorumi tai keskusteluketju
onko sellaista
ap
Hyhhyh laiskat loispaskat! Ottakaa itteenne niskasta kiinni ja alkakaa tekemään töitä! Sitten se arki ja vapaakin maittaa paremmalta. Vituttaa maksaa laiskan paskan löhöilyä ja mässäilyä...
Vierailija kirjoitti:
Hyhhyh laiskat loispaskat! Ottakaa itteenne niskasta kiinni ja alkakaa tekemään töitä! Sitten se arki ja vapaakin maittaa paremmalta. Vituttaa maksaa laiskan paskan löhöilyä ja mässäilyä...
minulle et ole maksanut penniäkään
olen perijätär
en elä tuilla
kerran sain kyllä sairauspäivärahaa
kiitos kun sain avautua