Välillä ihmettelen, mitä kaverini näkevät minussa

Olen huono pitämään yhteyttä, en järjestä juhlia, en osta lahjoja tai jos ostan, ne ovat huonoja. Olenko jotenkin vaan sitten luonteeltani kiva ja mun kanssa on helppo tulla toimeen? Ainakaan en ole kamalan empaattinen ja välillä jopa melko ikävä.
Ehkä olen aika sopuisa, en arvostele toisia ja mulla on mielipiteitä ja huumorintajua. Vai tekisikö musta halutun se, että en oikeastaan yleensä kaipaa kenenkään seuraa? Jos se tekee musta kiinnostavan, jotenkin käänteispsykologisesti.
Välillä olen nimittäin yrittänyt jopa etäännyttää jotain kaveria, ettei tarvitsisi nähdä niin usein. Olen yllättynyt, että välinpitämättömällä ja huonollakaan kohtelulla ne eivät kaikkoa.