Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksi tarhaikäinen tarvitsee kasvatusta/opetusta 40h/vko mut ekaluokkalainen vain 20 h/vko?

Vierailija
21.12.2015 |

Ihan mielenkiinnosta. Ekaluokkalainen oppii monenlaisia taitoja huimaa vauhtia puolella siitä tuntimäärästä, minkä tarhaikäinen joidenkin mielestä näyttää tarvitsevan siihen, että pysyy ikätasollaan kehityksessä. Eli miksi lapsi vaurioituu, jos pääsee nauttimaan päiväkodin laadukkaasta varhaiskasvatuksesta vain saman verran kuin ekaluokkalainenkin pääsee nauttimaan koulunkäynnistä? Miksi 20 h/vko päiväkodissa on niin kamala asia (eli ihan liian vähän päiväkotia) että siitä pitää nostaa tällainen mekkala mitä nykyiset uudistukset ovat nostaneet?

Kommentit (25)

Vierailija
1/25 |
21.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mua ei ainakaan haittaa.. niin kauan kun oon työtön niin vietän mielelläni lasteni kanssa päivät :)

Vierailija
2/25 |
21.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eskariakin on tuo 4h/pvä. Ihan hyvä linjaus tämä on. Samalla myös ainoa hyvä😊

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/25 |
21.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei kyse ole tuosta vaan siitä että yhteiskunnan on otettava vastuu!

On yhteiskunnan vastuulla kasvattaa, kouluttaa, ruokkia, lääkitä, kuljettaa, asuttaa, lämmittää ja vaatettaa lapset, nuoret, aikuiset, vanhukset, suomalaiset, ulkomaalaiset, naiset, miehet, eläimet ja erityisesti MINUT!

Koska itte ei vaan jaksa, ku elämä on nii raskast. Ku ongelmii ja sillai.

Vierailija
4/25 |
21.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Varmaan johtuu siitä että opettajilla on nämä kaikki työsuhde edut jääneet saavutettetuina etuina siltä ajalta kun kaikki naiset olivat kotona lasten kanssa. Jos nainen meni töihin lähinnä harva ammatti naiselle sopi, mutta opettajatar oli juuri sellainen.

Useat työhön menneet naiset eivät perustaneet koskaan perhettä.

Vierailija
5/25 |
21.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lastentarha, koulukoti tai muu vastaava on ainoa vaihtoehto naisten vapautumisen kannalta! Koko raskaus ja lastenhankinta on patriarkaatin, miesten, sairas keksintö alistaa nainen synnytyskoneeksi.

Todellisuudessa tälle ei ole mitään tarvetta tai biologista pohjaa vaan miehet voisivat yhtä hyvin synnyttää, sillä sukupuoli on pelkkä sosiaalinen konstruktio.

Vierailija
6/25 |
21.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pienen lapsen tarhapäivästä valtaosa kuluu perushoitoon:

- 8-8.45 aamupala

- 8.45-9.15 ohjattu toiminta

- 9.15-9.45 wc ja pukeminen

- 9.45-10.45 ulkoilu

- 10.45-11 riisuminen ja käsipesu

- 11-11.45 lounas

- 11.45-14 wc ja päiväunet

- 14-14.45 wc, käsipesu ja välipala

- 14.45-15.30 leikki tai ohjattu toiminta

- 15.30-16 wc ja pukeminen

- 16 ulkoilu ja kotiin

Päivässä on vain pari mahdollista hetkeä muulle kuin perustoimintoihin liittyvälle kasvatukselle. Toki pukiessakin voi laulaa yms.

Itselleni oli yllätys, miten vähän esim. pienten ryhmässä ehditään leikkiä ja kuinka kauan kaikkien pukemisessa kestää.

Aikataulua on lasten perustarpeiden tyydyttymisen kannalta hankala säätää niin, että pedagogisen toiminnan saisi puserrettua tiiviiksi. Tai että aamu- ja iltapäiväryhmälle voisi tarjota identtistä toimintaa mm. unien kärsimättä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/25 |
21.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koululaiset on esim. syöneet aamupalan tullessaan kouluun. Eivät tarvitse aikuista laittamaan vaatteita päälleen, käyttämään vessassa jne. mihin työntekijöitä päiväkodissa tarvitaan. Koulussa ajan voi käyttää oppimiseen.

Vierailija
8/25 |
21.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

6:lle tiedoksi: Pienelle lapselle ne perusarjen toiminnot ovat nimenomaan se keskeisin opeteltava asia. Samoin kun 3 vuotias opettelee pukemaan vaatteet itse, opettelee 7 vuotias aakkosia. Älä siis väheksy näiden perushoitotilanteiden merkitystä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/25 |
21.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Koululaiset on esim. syöneet aamupalan tullessaan kouluun. Eivät tarvitse aikuista laittamaan vaatteita päälleen, käyttämään vessassa jne. mihin työntekijöitä päiväkodissa tarvitaan. Koulussa ajan voi käyttää oppimiseen.

Jep, pk:ssa lapsi on kasvatettu omatoimisuuteen ja oppimaan juuri noita itsestä huolehtimisen taitoja. Vetämään vetskaa ja pesemään käsiä sekä odottamaan vuoroa, jakamaan, toimimaan ryhmässä. Koulussa on sit sujuvampaa kun pkssa tahkottu oman toiminnan ohjausta. Se vaatii aikaa ja lapsen kypsymistä! Tärkein pointti et koulu- ja pk-opetus on sisällöllisesti, tavoitteellisesti ja siksi myös metodillisesti erilaista.

Vierailija
10/25 |
21.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Työssäkäyvät äidit surevat, kuinka pitkiä lasten hoitopäivät ovat. Hinnalla millä hyvänsä yritetään lyhentää päiviä ja hakea lapsi hoidosta mahdollisimman aikaisin.

Samaan aikaan 40 tunnin viikko on kotiäidin ja työttömän lapsen oikeus, ja ilman tätä kasvatusta hän ei mitenkäänselviä tasapainoiseen aikuisuuteen.

Ristiriitaa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/25 |
21.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Väitän, että vain harva ekaluokkalainen jaksaisi tavoitteellista opetusta pidempään kuin 20h/vk.

Ip:ssä meno onkin jo ihan hullua.

Vierailija
12/25 |
21.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten te luulette, että tavallinen, kasvatusalan ammattitaidoton osaa opettaa itse lapselleen vetoketjun kiinnipanemisen ja kenkien solmimisen ja käsien pesemisen ja talvivaatteiden pukemisen.

Tähän tarvitaan veroeuroilla maksettua päiväkotia ja 10 tunnin hoitopäiviä, koska jos olet ammatiltasi vaikka laborantti ja työtön, niin miten osaat lapsellesi opettaa esimerkiksi villahousujen jalkaan vetämisen talvipakkasella. Siihen tarvitaan yliopiston käynyt lastentarhanopettaja

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/25 |
21.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

6:lle tiedoksi: Pienelle lapselle ne perusarjen toiminnot ovat nimenomaan se keskeisin opeteltava asia. Samoin kun 3 vuotias opettelee pukemaan vaatteet itse, opettelee 7 vuotias aakkosia. Älä siis väheksy näiden perushoitotilanteiden merkitystä.

Huomasitko, että kirjoitin " muulle kuin perustoimintoihin liittyvälle kasvatukselle". En suinkaan väheksy vaan erottelen ne; esim. ruokapöydässä kuluu niin kauan aikaa että ko. tilanteiden on oltava harkittuja ja mietittyjä, ei vain jotain mikä tapatuu merkityksellisen kasvatuksen sivutoimena. T. 6; lto ja itsekin pienten lasten äiti (omani vein päiväkotiin 3-vuotiaina)

Vierailija
14/25 |
21.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

6:lle tiedoksi: Pienelle lapselle ne perusarjen toiminnot ovat nimenomaan se keskeisin opeteltava asia. Samoin kun 3 vuotias opettelee pukemaan vaatteet itse, opettelee 7 vuotias aakkosia. Älä siis väheksy näiden perushoitotilanteiden merkitystä.

 

Näin juuri. Mielestäni tässäkin on jo riittävästi alle esikouluikäiselle varhaiskasvatusta:

- 8-8.45 aamupala

- 8.45-9.15 ohjattu toiminta

- 9.15-9.45 wc ja pukeminen

- 9.45-10.45 ulkoilu

- 10.45-11 riisuminen ja käsipesu

- 11-11.45 lounas

 

Tuosta siis tulee jotakuinkin se 4 t / päivä. Mitä isompi lapsi, sitä enemmän aikaa on käytettävissä ohjattuun toimintaan ja ulkoiluun (koska pukeminen jne. menee isommilla sujuvammin kuin pienillä), jotka mielestäni riittävät alle kouluikäiselle virikkeeksi.

 

Ja tuossahan on mahdollista sekin (jos päiväkodin puolesta onnistuu), että lapsi olisi hoidossa klo 9-13, jolloin söisi aamupalan kotona, lounaan jälkeen kävisi nukkarissa kuuntelemassa sadun ja sen jälkeen pääsisi leikkimään hiljaisia leikkejä kun kokopäiväiset käyvät päiväunille. Näin esim. oman lapseni päiväkodissa tehtiin päiväunia nukkumattomien kanssa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/25 |
21.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsi ei tarvitse mihinkään 40 tuntia viikoittain päiväkotia vaan vanhemmat tarvitsevat vapaata lapsistaan.

Vierailija
16/25 |
21.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kerrotteko vielä miten kolmen työntekijän voimin pyöritetään päivät niin, että avataan klo 6, aamupäiväläiset saavat samanlaista varhaiskasvatusta kuin iltapäiväläiset, lokero- ja päiväunipaikat riittävät, henkilökunta saa pidettyä taukonsa ja pedagogiset ym. palaverinsa, päivässä ehditään käydä vasu-keskusteluja ja mahd. kotikäynti uuden lapsen luona ja lto poistuu ryhmän ulkopuoliselle suunnitteluajalle (väh 8% työajasta), suljetaan klo 17 ellei joku tarvitse hoitoa 18 asti. Henkilöstön viikkotyöaika 38h15min. Ap- ja ip-ryhmissä on lapsia kokopv-ryhmään nähden enemmän. Miten siis kuvio kasataan niin, että aikuisia on joka hetki tarpeeksi läsnä? Ei onnistu, ei.

Vierailija
17/25 |
21.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Järkyttävä ajatus että lapset täytyisi vielä itse hoitaa kun on ne hankkinut! Oi aikoja oi tapoja!

Vierailija
18/25 |
21.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Järkyttävä ajatus että lapset täytyisi vielä itse hoitaa kun on ne hankkinut! Oi aikoja oi tapoja!

 

Älä muuta sano!

Vierailija
19/25 |
21.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Työssäkäyvät äidit surevat, kuinka pitkiä lasten hoitopäivät ovat. Hinnalla millä hyvänsä yritetään lyhentää päiviä ja hakea lapsi hoidosta mahdollisimman aikaisin.

Samaan aikaan 40 tunnin viikko on kotiäidin ja työttömän lapsen oikeus, ja ilman tätä kasvatusta hän ei mitenkäänselviä tasapainoiseen aikuisuuteen.

Ristiriitaa?

Tämä minuakin ihmetyttää. Meillä sumplitaan työvuorot ja vapaapäivät niin, että lapsilla on mahdollisimman vähän hoitopäiviä ja mahdollisimman lyhyet päivät. Isovanhemmat ja lähisuku on mobilisoitu auttamaan silloin kun näyttää että ei omin voimin saada lapsille riittävästi vapaapäiviä. Ja he tekevät sen mielellään, koska kaikkien mielestä on tärkeää että lapsien ei tarvitse olla jatkuvasti hoidossa.

Ja samaan aikaan mulla on kavereita joiden pieni taapero on päiväkodissa joka ikinen päivä. Ja äiti on siis kotona vauvan kanssa. En vaan voi ymmärtää.

Vierailija
20/25 |
21.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kummallista että me kotihoidetut, eskaria käymättömät lapset ollaan pärjätty elämässä mitenkään! :O

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kolme yksi