Väkivaltainen äiti, miten auttaa häntä?
Ystäväni avautui minulle muutama päivä sitten. Hänen avunhuutonsa oli valtava... ja en ole saanut nukutuksi lähipäivinä kun olen miettinyt heidän tilannettaan.
Ystäväni on ihana äiti, lapsirakas, kekseliäs, huomaavainen ja hellä, mutta myös ERITTÄIN temperamenttinen ja muutenkin räiskähtelevä luonne, hyvässä ja pahassa.
Heidän lapsensakin ovat samaa sorttia ja epäilemättä arki on toisinaan aika rankkaa kovapäisen perheen kesken.
Nyt ystäväni ongelmana onkin että hän on alkanut käyttämään väkivaltaa ongelmatilanteissa kahden uhmaikäisen kanssa ja saattaa ihan kunnolla lyödä lapsia.
Hän on aina vastustanut väkivaltaa, ja nyt hän itse toimii sitä käyttäen.
Itkimme yhdessä ja koitimme korjata asiaa.
Tilanteet ovat olleet esimerkiksi semmoisia, että lapsi, 3v, herää öisin ja huutaa täysillä tuntemattomasta syystä ja ystäväni sanoi että ensimmäisenä hän ajattelee naapureita seinän takana ja alkaa pikku hiljaa hermostumaan enemmän ja enemmän, pian hän karjuu lapselle ja kun huuto vaan jatkuu hän on läpsässyt poskelle tai työntänyt lapsen pois luotaan.
Aamulla hän itkee ja juttelee lapsen kanssa, pyytää anteeksi ja toivoo että lapsi voisi vielä rakastaa häntä, Tämmöisiä tilanteita on ollut 5-10. Miten ihmeessä voisin auttaa häntä, miten ihmeessä hän saisi kontrolloitua itseään, pidettyä itsensä kurissa ja kestettyä lapsen huudon? Itkua hän sietää hyvin, mutta kauheaa huutoa ei yhtään.
Tiedän että ystäväni on toisinaan väsynyt, kuten varmasti kaikki äidit, mutta mitään masennusta hänellä ei tiettävästi ole ja omaa aikaakin ihan kivasti. Hän sanookin, että nauttii äitiydestä muuten kovasti ja rakastaa lapsiaan enemmän kuin mitään muuta, ja toivoisi enemmän kuin mitään muuta pidempää pinnaa huudon suhteen.
Osaisiko joku auttaa tässä solmussa tai onko kenelläkään omakohtaisia kokemuksia?
Kiitos jo etukäteen.
Kommentit (3)
Lapsen lyöminen on rikos! Ilmoita oitis viranomaisille! Jos pk:ssa tms huomaavat jotain, heillä on jo velvollisuuskin ilmoittaa. Älä jätä lasta pulaan. Ethän halua kuulla jonain päivänä, että ystäväsi löikin kerran liian lujaa...
" Ilmoitusvelvollisuus
Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt sekä muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä."
Nuo yöllä esiintyvät paniikkikohtaukset lapsella, ovat sisänsä " tavallisia" ja niitä esiintyy tietyllä prosentilla lapsilla. Lasta ne eivät vahingoita, eikä lapsi yleensä niitä aamulla muista. Vanhemmille ne voivat olla tuskallisia sillä lasta ei tunnu saavan " hereille" , lapsi voi huutaa sängyssä silmät auki mutta puhe tai kosketus ei rauhoita. Näistä löytyy paljon nettisivuilta tietoa.
Äiti voisi naapureille jutella asiasta jotta naapurit tietävät missä mennään ja äitin ei yöllä tarvitsisi naapureiden takia hermostua lapselle joka ei tilannetta mitenkään auta.
Hienoa, että ystäväsi on uskaltanut avautua sinulle. Se vaatii rohkeutta ja kuten kirjoitit on varmasti hätähuuto lasten ja itsensä puolesta. Ensimmäinen kirjoittaja jo neuvoi psykologista. Neuvolan kautta tai ihan varaamalla ajan paikkakunnan mielenterveystoimistoon päästäisiin jo hyvin alkuun. Itse olen sitä mieltä, että voit olla ystäväsi kuuntelija ja auttaa tietyssä rajoissa arjen jaksamisessa mutta älä jää itse psykologiksi vaan ystäväsi tarvitsee ammatti-ihmisen tukea ja neuvoja. Hienoa, että olet auttanut ystävääsi jo noin paljon. Voimia kaikille!
Hanki lapsille hoitaja siksi aikaa ja sanot, että tulet vastaanotolle mukaan jos ystäväsi haluaa, odotat ulkopuolella tai menet vain kyyditsijäksi. Ensimmäinenkin käynti voi muuttaa tilanteen jo niin, että hän selviää itsekseen eteenpäin!