Lue keskustelun säännöt.
Opiskelijat ovat todella pahassa taloudellisessa ahdingossa.
15.12.2015 |
Mistäkö tiedän? Siitä, että kun aiemmin vastasin puhelinmyyjille, etten tilaa / ei ole varaa / anoppi ostaa kaikki lehdet minulle / olen sokea, niin puhelinmyyjät jankkasivat ja jankkasivat ja yrittivät edelleen myydä lehtiä. Mutta nyt, kun olen sanonut olevani opiskelija ja siksi rahat vähissä, puhelinmyyjät lopettavat puhelun anteeksipyydellen, hyvää syksyn jatkoa tai joulua toivottaen, toivottavat tsemppiä.
Todellisuudessa opiskelen kirjatenttejä suorittamalla ja olen ihan tavallinen keskituloinen palkansaaja. Rahaa olisi, mutten vain halua.
Taidan käyttää opiskelijastatustani jatkossa kaikille muillekin rahan kerjääjille. Ties vaikka antaisivat omista vähistään minulle säälistä.
Kommentit (3)
Näinhän se on. Opiskelu onnistuu päätoimisesti tietysti jos on hyvätuloiset vanhemmat ja pääset asumaan heidän sijoitusasuntoonsa. Muuten, ei. Ei millään.
Suomessahan ei eriarvoistuta yhtään, tietenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se 90-luvullakaan herkkua ollut taloudellisessa mielessä mutta pari eroa nykytilanteeseen oli.
Ensinnäkin, ihmiset (etenkään opiskelijat) eivät kokeneet itseään köyhiksi vaikka rahat olivatkin tiukassa eikä mihinkään ollut ikinä varaa. Toisekseen, niitä pahimpia lamavuosia lukuunottamatta töita yleensä sai kesäksi ja niillä tuloilla pärjäsi pitkään kun eli vaatimattomasti. Ja kolmanneksi, oli vahva usko siihen että kun valmistuu niin töitä on tarjolla ja niitä saa jos vain on halua.
Nykynuorien tulevaisuudennäkymät taitavat olla paljon huonommat ja on vaikea uskoa siihen että valmistumisenkaan jälkeen pääsee kiinni elämänsyrjään. En usko että minun ikäluokallani on selkeää käsitystä siitä kuinka vaikeaa esimerkiksi työllistyminen on nykynuorille.
Tuliko hyvä mieli ??