On niin tyhjä ja masentunut olo, että en pääse sohvalta ylös.
Kommentit (21)
Jeah. Ei ole hyvä perjantai tämä täälläkään. Flunssaa pukkaa ja hävisin just melkeen 200 000 euron kaupat. Tekis mieli mennä komeroon imemään pullo viskiä :p
Itse olen menossa kotiin kohta töistä eikä se oikein innosta.. miehen kanssa vähän nihkeää ollut pari päivää. Ei edes mistään asiasta, vissiin molempia vaan vähän väsyttää. Ja itse haluaisin että kaikki olisi kuten siinä ihanassa alkuhuumassa kun mies jaksoi vielä huomioida muakin. Masentavaa, ettei se varmaan ikinä tule enää takaisin...
Ap kerro enemmän, mikä ei ole tällä hetkellä elämässäsi hyvin? :(
Vierailija kirjoitti:
Itse olen menossa kotiin kohta töistä eikä se oikein innosta.. miehen kanssa vähän nihkeää ollut pari päivää. Ei edes mistään asiasta, vissiin molempia vaan vähän väsyttää. Ja itse haluaisin että kaikki olisi kuten siinä ihanassa alkuhuumassa kun mies jaksoi vielä huomioida muakin. Masentavaa, ettei se varmaan ikinä tule enää takaisin...
Komppaan täysillä. Just noissa fiiliksissä viikonloppu alkaa täälläkin. Yritän vaan keksiä itelleni jonkun aktiviteetin alkuiltaan, sit sauna ja aikaisin sänkyyn ettei pääse ainakaan riitaa syntymään. Jei, mikä ihana olotila näin joulun alla. Blaah...
Ap kerro ihmeessä miksi noin synkkä olo? En minä väitä, että se varsinaisesti auttaa mutta voi taittaa sen pahimman synkkyyden terän jos kertoisit täällä miksi masentaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen menossa kotiin kohta töistä eikä se oikein innosta.. miehen kanssa vähän nihkeää ollut pari päivää. Ei edes mistään asiasta, vissiin molempia vaan vähän väsyttää. Ja itse haluaisin että kaikki olisi kuten siinä ihanassa alkuhuumassa kun mies jaksoi vielä huomioida muakin. Masentavaa, ettei se varmaan ikinä tule enää takaisin...
Komppaan täysillä. Just noissa fiiliksissä viikonloppu alkaa täälläkin. Yritän vaan keksiä itelleni jonkun aktiviteetin alkuiltaan, sit sauna ja aikaisin sänkyyn ettei pääse ainakaan riitaa syntymään. Jei, mikä ihana olotila näin joulun alla. Blaah...
Meillä ei ole edes riitaa mistään, vain semmoista turhauttavaa hiljaisuutta. Kaipaisin mieheltä läheisyyttä, jutustelua ja lämpöä nyt enemmän kuin aikoihin, mutta en itsekään oikein osaa mennä edes halaamaan. Tuntuu että ollaan ihan hirmusen kaukana toisistamme pienessä asunnossamme. Mitä helvettiä tämäkin nyt on? Taidan itsekin keskittyä tänä iltana ihan vain omiin touhuihin niin ei ala masentaa tuo meidän välinen hiljaisuus. Toivottavasti tämä on ohimenevää.. Tsemppiä kohtalotoverille :)
Vierailija kirjoitti:
Ap kerro enemmän, mikä ei ole tällä hetkellä elämässäsi hyvin? :(
Tai vielä mieluummin: kerro, mikä kaikki elämässäsi tälläkin hetkellä on hyvin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kerro enemmän, mikä ei ole tällä hetkellä elämässäsi hyvin? :(
Tai vielä mieluummin: kerro, mikä kaikki elämässäsi tälläkin hetkellä on hyvin!
Totta, ihana positiivinen siellä! :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kerro enemmän, mikä ei ole tällä hetkellä elämässäsi hyvin? :(
Tai vielä mieluummin: kerro, mikä kaikki elämässäsi tälläkin hetkellä on hyvin!
Totta, ihana positiivinen siellä! :)
Ajattele, jos tuo onkin hän, jota juuri haukuit ilkeäksi ja lihavaksi..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen menossa kotiin kohta töistä eikä se oikein innosta.. miehen kanssa vähän nihkeää ollut pari päivää. Ei edes mistään asiasta, vissiin molempia vaan vähän väsyttää. Ja itse haluaisin että kaikki olisi kuten siinä ihanassa alkuhuumassa kun mies jaksoi vielä huomioida muakin. Masentavaa, ettei se varmaan ikinä tule enää takaisin...
Komppaan täysillä. Just noissa fiiliksissä viikonloppu alkaa täälläkin. Yritän vaan keksiä itelleni jonkun aktiviteetin alkuiltaan, sit sauna ja aikaisin sänkyyn ettei pääse ainakaan riitaa syntymään. Jei, mikä ihana olotila näin joulun alla. Blaah...
Meillä ei ole edes riitaa mistään, vain semmoista turhauttavaa hiljaisuutta. Kaipaisin mieheltä läheisyyttä, jutustelua ja lämpöä nyt enemmän kuin aikoihin, mutta en itsekään oikein osaa mennä edes halaamaan. Tuntuu että ollaan ihan hirmusen kaukana toisistamme pienessä asunnossamme. Mitä helvettiä tämäkin nyt on? Taidan itsekin keskittyä tänä iltana ihan vain omiin touhuihin niin ei ala masentaa tuo meidän välinen hiljaisuus. Toivottavasti tämä on ohimenevää.. Tsemppiä kohtalotoverille :)
Olen juurikin tuo kohtalotoveri. Joo, meilläkään ei varsinaisesti riitaa ole, mutta jos otan asian hiljaisuudesta/kylmyydestä puheeksi, niin ehkä sitä riitaa tulee. Niinpä meinasin etten ota puheeksi, niinkuin mitään. Ilmoitelkoon mies milloin on valmis käyttämään aikaansa minuun. Tai juttelemaan, niinkuin mistään. Helpoin kai itselle on olla aktiivinen jotenkin ja nukkua ajoissa, niin ei tarvitse miettiä ja pähkäillä tän tilanteen ahdistavuutta. Meillä kun on noita lapsiakin. Tsempit myös sinne 😀
Vierailija kirjoitti:
Ap kerro ihmeessä miksi noin synkkä olo? En minä väitä, että se varsinaisesti auttaa mutta voi taittaa sen pahimman synkkyyden terän jos kertoisit täällä miksi masentaa.
Niinkin tylsä syy kuin parisuhde ja sen mahdottomuus. Ei siis sen kummempaa.
Ap
No älkää valittako. Teillä on sentään kuitenkin jotain seuraa siellä kotona, vaikka ei hellyyttä olisikaan. Ainoat joille minä puhun tänään on kaupan kassa ja jumppaohjaajaa moikkaan. Tämmöistä joka päivä.
Minuakin masentaa ja ahdistaa. Pakotin itseni lenkille, jaksoin peräti 20min ...
Menetin läheiseni vähän aikaa sitten. Tästä suosta on vaikea nousta.
Ei oo ketään täällä. Asutaan erillään ja tulevaisuus näyttää mahdottomalta. Tajusin tämän ja siitä seurasi tämä mielen myllerrys ja sen jälkeen tyhjä olo.
Mutta tämä ei siis ole mitään kummempaa, en tosiaan ole menettänyt ketään läheistä tms.
Ap
Anna itselles aikaa toipua. Halaukset sulle.
Vierailija kirjoitti:
Minuakin masentaa ja ahdistaa. Pakotin itseni lenkille, jaksoin peräti 20min ...
Menetin läheiseni vähän aikaa sitten. Tästä suosta on vaikea nousta.
Minä jolla oli miehen kanssa hiljaista (toinen meistä) jatkan:
Töistä kotiin tullessa oli jopa ihan mukavaa, juteltiin vähäsen ihan arkipäiväisistä asioista. Olin ihan että wou, nytkö helpottaa.
No ei helpota. Lähdettiin käymään kaupungilla ja saatiin aikaan oikea myllerrys taas, minä nieleskelin kyyneleitä ja mies murotti hiljaa vastaillen kysymyksiini yhdellä tai kahdella sanalla. En tajua miksei sillä ole mun kanssa kivaa. Ollaanko me edes jumalauta sopivat toisellemme?? Olin ihan varma että ollaan nämä ekat vuodet, mutta en tiedä enää... masentaa NIIIIN paljon. Onko ketään tsempparia paikalla? :'(
No voi. Mikä masentaa?