Miten sanoa kaverille, että hän pystyisi tekemään paljon oman pariutumisensa eteen?

Pohjusta ensin siten, että kysyt kaipaako hän mielipidettäsi?

Lisäksi sinun kannattaa muistaa ettei mielipiteesi ei ole 'totuus'. Parisuhteettomuus ei ole koskaan kiinni pinnallisista seikoista (kuka tahansa saa halutessaan suhteen), vaan juurikin aktiivisuudesta ja persoonasta. 

Jos hän haluaisi parisuhteen, niin mitä luultavimmin käsittää muiden kokemuksia seuratessa että ei kaikille tipahda taivaasta syliin sitä suhdetta ilman omaa työtä.

Ensivaikutelmalla on osuutensa. Et pääse haisevana sisään suhteeseen vaikkei se haiseminen sitten 10 vuoden jälkeen ehkä tietyssä parisuhteessa merkkaakaan. "Oen oma itseni" -ihmiset ei yleensä kykene näkemään tämän asian ohitse ja ovat sitten (ihan turhaankin) rumia ja haisevia vain siksi ettei saa perusasioita kuntoon. Se kuntoonsaaminen on myös merkki siitä että saa muita asioita kuntoon, eikä ole täysin selkärangaton ja aikaansaamaton. Kaikki tämä merkitsee alkuvaiheessa.

Vierailija kirjoitti:

Voiko tuollaisista turhuuksista puhua toiselle? Ja miten? Minä olen todella huono tällaisissa asioissa. Mutta tunnen itseni petturiksi, kun en kerro miten hän voisi parantaa mahdollisuuksiaan.

Koetko ne itsekin turhuuksina?

Vierailija kirjoitti:

Ensivaikutelmalla on osuutensa. Et pääse haisevana sisään suhteeseen vaikkei se haiseminen sitten 10 vuoden jälkeen ehkä tietyssä parisuhteessa merkkaakaan. "Oen oma itseni" -ihmiset ei yleensä kykene näkemään tämän asian ohitse ja ovat sitten (ihan turhaankin) rumia ja haisevia vain siksi ettei saa perusasioita kuntoon. Se kuntoonsaaminen on myös merkki siitä että saa muita asioita kuntoon, eikä ole täysin selkärangaton ja aikaansaamaton. Kaikki tämä merkitsee alkuvaiheessa.

Ap viittasi vain vaatteiden trendikkyyteen ja ruoka-asioihin, sinä menet nyt ohi hygienian kanssasi.

Ja hygieniasta puheenollen: jopa lähipubien epäsiistit juopot löytävät seurustelukumppaneita. 

Kiitos, tuossa oli jo hyvä vinkki, että omaa mielipidettä ei tule liikaa tyrkyttää, jos ensin kysyy, että haluaako toinen sellaista. Silti tuntuu kaukaiselta, että me päädyttiin edes sellaiseen keskusteluun missä sitäkään voisi kysyä.

Minä olen tätä asiaa ottanut mielessäni (liikaakin) vastuulleen siitä syystä, että tuolla kaverilla ei ole oikein ystäviä ja muutenkin on vähänlaisesti ihmisten kanssa tekemisissä. Eikä sukulaisiinkaan ole niin luottamuksellisen välit, että hirveän syvällisiä niiden kanssa juttelisi. Mekään ei olla mitään ystäviä, mutta joskus joutessamme ollaan puhuttu näistä kipeistä kaipauksista.

Jos voisin jotenkin edistää sitä, että tuo kaveri saisi edes mahdollisuuden, niin tekisin sen.

Ap

Ap, nyt kun käy ilmi että ette ole edes läheisiä niin asia ei sinulle kuulu. Lisäksi kaverisi voi olla täysin tyytyväinen elämäänsä, kai tajuat ettei kaikille pienet piirit ole negatiivinen asia?

Minkä ikäinen kaverisi on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko tuollaisista turhuuksista puhua toiselle? Ja miten? Minä olen todella huono tällaisissa asioissa. Mutta tunnen itseni petturiksi, kun en kerro miten hän voisi parantaa mahdollisuuksiaan.

Koetko ne itsekin turhuuksina?

 

Minä en koe noita turhuuksina. Mutta hän on hyvin mukavuudenhaluinen, mihin joku tuolla jo viittasin. Mukavuudenhaluinen saa olla, mutta ne mukavammin vaatteet näyttää paremmilta, jos ne ei ole ihan 15 vuotta vanhoja eikä tyyli nuorella aikuisella sama kuin keski-ikäisillä. Toivoisin, että voisin valottaa hänelle vähän sitä toista näkökulmaa.

Ap

Ei se treffailu ja kumppanin löytäminen ole oikeasti kaikille helppoa. itse olen joissain tilanteissa niin ujo että ihmetten miten olen saanut hyvän mielähen ja perheen. Ajattelin nuorena että jään vanhapiikaksi.

Ap vaikuttaa naiivilta jos luulee vaatteiden trendikkyyden vaikuttavan mahdollisuuksiin.

Tutustu esim. suurimpien kaupunkien naissinkkuihin niin ymmärrät, että miehen saaminen ei tapahdu maagisesti vain pintaan paneutumalla :D

Ei nuo vaatekaappijutut tuossa mikään ongelma ole, eikä niiden päivittäminen auta. Ongelma on se mitä sanoit: "Mutta mitään vipinää ei sillä rintamalla ole ollut 6-7 vuoteen, eikä tää ihminen tee muuta kuin odottelee." Eli tyyppi vain odottelee, että joku tulisi kotoa hakemaan. Ei kyllä tule, ei vaikka olisi kuinka laitettu ja trendikäskään. Toisaalta, jos tämä kaveri alkaisi hakea aktiivisesti seuraa, todennäköisesti löytäisi, silti vaikka onkin vähän ehkä vanhanaikainen pukeutuminen jne.

Vierailija kirjoitti:

Toivoisin, että voisin valottaa hänelle vähän sitä toista näkökulmaa.

Ap

Mikä estää valottamasta asiaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensivaikutelmalla on osuutensa. Et pääse haisevana sisään suhteeseen vaikkei se haiseminen sitten 10 vuoden jälkeen ehkä tietyssä parisuhteessa merkkaakaan. "Oen oma itseni" -ihmiset ei yleensä kykene näkemään tämän asian ohitse ja ovat sitten (ihan turhaankin) rumia ja haisevia vain siksi ettei saa perusasioita kuntoon. Se kuntoonsaaminen on myös merkki siitä että saa muita asioita kuntoon, eikä ole täysin selkärangaton ja aikaansaamaton. Kaikki tämä merkitsee alkuvaiheessa.

Ap viittasi vain vaatteiden trendikkyyteen ja ruoka-asioihin, sinä menet nyt ohi hygienian kanssasi.

Ja hygieniasta puheenollen: jopa lähipubien epäsiistit juopot löytävät seurustelukumppaneita. 

Ne läjipubien epäsiistit juopot löytää juuri niitä sisäisesti rikki olevia naisia, jotka haluavat rakkaudella paranttaa noita juoppoja.

Minua aina vähän ärsyttää kun joillakin on tapana tulla kertomaan totuutena, että ei se kumppanin löytäminen ole vaikeaa. Ei se ehkä ole kaikille vaikeaa, mutta toisille se on yksinkertaisesti ihan mahdotonta. Minä olen esimerkiksi yksi hyvä esimerkki sellaisesta jolle se on todella vaikeaa, ehkei mahotonta mutta melko lähelle. Jos sattuu olemaan ruma miestussu niin kuvittelisi, että tyhmempikin nainen tajuaa, että ei silloin kovin vahvoilla olla sen naisen saannin suhteen.

On ihan silkka mahdottomuus, että tekisin naiselle aloitteen kasvotusten, itsetuntoni ei kestäisi niitä ivallisesti tulevia pakkeja. Netissä olen tehnyt varmaan satoja aloitteita tutustumiseen, mutta yksiäkään treffejä en ole päässyt kokemaan ja ehkä hyvä niin. Muutamien kanssa olen päässyt vähän pidempäänkin keskustelemaan netitse, mutta kun aiheet loppuu niin alan toistaa itseäni ja kumpikin lopettaa viestittelyn. Minulta puuttuu se tietty röyhkeys millä niitä naisia näkyy saavan, jätän itseni aina automaattisesti sille friendzonelle. En uskalla edes vihjailla, että olisin kiinnostunut muuten kuin kaverina, saati sitten että kyseinen nainen haluttaisi minua seksuaalisesti. Se ensimmäisten askelten ottaminen on kerrassaan mahdotonta. Toisaalta ihan sama, koska ulkoisesti en varmasti viehätä yhtäkään naista.

Terveisin Naispelko22

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensivaikutelmalla on osuutensa. Et pääse haisevana sisään suhteeseen vaikkei se haiseminen sitten 10 vuoden jälkeen ehkä tietyssä parisuhteessa merkkaakaan. "Oen oma itseni" -ihmiset ei yleensä kykene näkemään tämän asian ohitse ja ovat sitten (ihan turhaankin) rumia ja haisevia vain siksi ettei saa perusasioita kuntoon. Se kuntoonsaaminen on myös merkki siitä että saa muita asioita kuntoon, eikä ole täysin selkärangaton ja aikaansaamaton. Kaikki tämä merkitsee alkuvaiheessa.

Ap viittasi vain vaatteiden trendikkyyteen ja ruoka-asioihin, sinä menet nyt ohi hygienian kanssasi.

Ja hygieniasta puheenollen: jopa lähipubien epäsiistit juopot löytävät seurustelukumppaneita. 

 

Ne läjipubien epäsiistit juopot löytää juuri niitä sisäisesti rikki olevia naisia, jotka haluavat rakkaudella paranttaa noita juoppoja.

Pikemminkin juopot löytävät toisen juopon :)

Vierailija kirjoitti:

Minua aina vähän ärsyttää kun joillakin on tapana tulla kertomaan totuutena, että ei se kumppanin löytäminen ole vaikeaa. Ei se ehkä ole kaikille vaikeaa, mutta toisille se on yksinkertaisesti ihan mahdotonta. Minä olen esimerkiksi yksi hyvä esimerkki sellaisesta jolle se on todella vaikeaa, ehkei mahotonta mutta melko lähelle. Jos sattuu olemaan ruma miestussu niin kuvittelisi, että tyhmempikin nainen tajuaa, että ei silloin kovin vahvoilla olla sen naisen saannin suhteen.

On ihan silkka mahdottomuus, että tekisin naiselle aloitteen kasvotusten, itsetuntoni ei kestäisi niitä ivallisesti tulevia pakkeja. Netissä olen tehnyt varmaan satoja aloitteita tutustumiseen, mutta yksiäkään treffejä en ole päässyt kokemaan ja ehkä hyvä niin. Muutamien kanssa olen päässyt vähän pidempäänkin keskustelemaan netitse, mutta kun aiheet loppuu niin alan toistaa itseäni ja kumpikin lopettaa viestittelyn. Minulta puuttuu se tietty röyhkeys millä niitä naisia näkyy saavan, jätän itseni aina automaattisesti sille friendzonelle. En uskalla edes vihjailla, että olisin kiinnostunut muuten kuin kaverina, saati sitten että kyseinen nainen haluttaisi minua seksuaalisesti. Se ensimmäisten askelten ottaminen on kerrassaan mahdotonta. Toisaalta ihan sama, koska ulkoisesti en varmasti viehätä yhtäkään naista.

Terveisin Naispelko22

Sisäinen rumuus on paljon isompi ongelma kuin ulkoinen. Jostain syystä sisäisesti rumat eivät tätä koskaan tajua.

Vierailija kirjoitti:

Minua aina vähän ärsyttää kun joillakin on tapana tulla kertomaan totuutena, että ei se kumppanin löytäminen ole vaikeaa. Ei se ehkä ole kaikille vaikeaa, mutta toisille se on yksinkertaisesti ihan mahdotonta. Minä olen esimerkiksi yksi hyvä esimerkki sellaisesta jolle se on todella vaikeaa, ehkei mahotonta mutta melko lähelle. Jos sattuu olemaan ruma miestussu niin kuvittelisi, että tyhmempikin nainen tajuaa, että ei silloin kovin vahvoilla olla sen naisen saannin suhteen.

On ihan silkka mahdottomuus, että tekisin naiselle aloitteen kasvotusten, itsetuntoni ei kestäisi niitä ivallisesti tulevia pakkeja. Netissä olen tehnyt varmaan satoja aloitteita tutustumiseen, mutta yksiäkään treffejä en ole päässyt kokemaan ja ehkä hyvä niin. Muutamien kanssa olen päässyt vähän pidempäänkin keskustelemaan netitse, mutta kun aiheet loppuu niin alan toistaa itseäni ja kumpikin lopettaa viestittelyn. Minulta puuttuu se tietty röyhkeys millä niitä naisia näkyy saavan, jätän itseni aina automaattisesti sille friendzonelle. En uskalla edes vihjailla, että olisin kiinnostunut muuten kuin kaverina, saati sitten että kyseinen nainen haluttaisi minua seksuaalisesti. Se ensimmäisten askelten ottaminen on kerrassaan mahdotonta. Toisaalta ihan sama, koska ulkoisesti en varmasti viehätä yhtäkään naista.

Terveisin Naispelko22

Ei kai kukaan ole väittänyt, että kumppanin löytäminen olisi helppoa - kenellekään. Ei ole, eikä kuulukaan olla. Kaiken yllä kuvaamasi henkilökohtaisen jumituksen lisäksi oikeana ongelmana on se, että läheskään kaikki ihmiset eivät sovi toistensa kumppaneiksi ja väärän ihmisen kanssa suhde voi olla niin huono, että on parempi olla ilman.

Samalla on ktnkin niin, että se, että sinä et edes yritä, ei tarkoita sitä, että suhteen löytyminen olisi mahdotonta sinullekaan, jos yrittäisit. Sinä et kuitenkaan yritä, koska ajattelet yrittämisen ja itsesi likoonlaittamisen olevan jotain, mitä et halua tehdä. Siksi kuvaat sitä röyhkeydeksi, vaikka ihan yhtä hyvin sitä voisi ajatella nöyryytenä.

Vierailija kirjoitti:

Ap, nyt kun käy ilmi että ette ole edes läheisiä niin asia ei sinulle kuulu. Lisäksi kaverisi voi olla täysin tyytyväinen elämäänsä, kai tajuat ettei kaikille pienet piirit ole negatiivinen asia?

Kyllä hän on sen minulle aivan suoraan sanonut, ettei ole täysin tyytyväinen.

Ap

Yritteliäs palkitaan!

Ennen vanhaan kumppania etsiessä puhuttiin iskemisestä, pokaamisesta, vonkaamisesta ja niin edelleen. Tarkoitetaan siis tilannetta, jossa hankkiudutaan läheisyyteen kiinnostavan kohteen kanssa vaikkapa lavatansseissa tai baaritiskillä. Mitä kiinnostavampi kohde ja mitä enemmän vastakaikua, sitä lähempänä ollaan ”suotuisaa tilannetta”, jossa ei toki aina tarkoituksena ole saada sänkyseuraa, vaikka tämä siltä saattaisi kuulostaakin. Älä siis ajattele seksikeskeisesti kun etsit itsellesi kumppania.

Älä lannistu! Olennaista ei ole se, montako yritystä rakkautta etsiessäsi tekee, vaan se, mikä on lopputulos. Jos kullankaivaja on tehnyt 999 yritystä ilman onnea ja tuhannes kerta tuo hänelle unelmiensa rikkaudet, niin voi todeta, että ne 999 yritystä olivat tarpeellinen polku, jota pitkin löytyi lopullinen päämäärä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua aina vähän ärsyttää kun joillakin on tapana tulla kertomaan totuutena, että ei se kumppanin löytäminen ole vaikeaa. Ei se ehkä ole kaikille vaikeaa, mutta toisille se on yksinkertaisesti ihan mahdotonta. Minä olen esimerkiksi yksi hyvä esimerkki sellaisesta jolle se on todella vaikeaa, ehkei mahotonta mutta melko lähelle. Jos sattuu olemaan ruma miestussu niin kuvittelisi, että tyhmempikin nainen tajuaa, että ei silloin kovin vahvoilla olla sen naisen saannin suhteen.

On ihan silkka mahdottomuus, että tekisin naiselle aloitteen kasvotusten, itsetuntoni ei kestäisi niitä ivallisesti tulevia pakkeja. Netissä olen tehnyt varmaan satoja aloitteita tutustumiseen, mutta yksiäkään treffejä en ole päässyt kokemaan ja ehkä hyvä niin. Muutamien kanssa olen päässyt vähän pidempäänkin keskustelemaan netitse, mutta kun aiheet loppuu niin alan toistaa itseäni ja kumpikin lopettaa viestittelyn. Minulta puuttuu se tietty röyhkeys millä niitä naisia näkyy saavan, jätän itseni aina automaattisesti sille friendzonelle. En uskalla edes vihjailla, että olisin kiinnostunut muuten kuin kaverina, saati sitten että kyseinen nainen haluttaisi minua seksuaalisesti. Se ensimmäisten askelten ottaminen on kerrassaan mahdotonta. Toisaalta ihan sama, koska ulkoisesti en varmasti viehätä yhtäkään naista.

Terveisin Naispelko22

Ei kai kukaan ole väittänyt, että kumppanin löytäminen olisi helppoa - kenellekään. Ei ole, eikä kuulukaan olla. Kaiken yllä kuvaamasi henkilökohtaisen jumituksen lisäksi oikeana ongelmana on se, että läheskään kaikki ihmiset eivät sovi toistensa kumppaneiksi ja väärän ihmisen kanssa suhde voi olla niin huono, että on parempi olla ilman.

Samalla on ktnkin niin, että se, että sinä et edes yritä, ei tarkoita sitä, että suhteen löytyminen olisi mahdotonta sinullekaan, jos yrittäisit. Sinä et kuitenkaan yritä, koska ajattelet yrittämisen ja itsesi likoonlaittamisen olevan jotain, mitä et halua tehdä. Siksi kuvaat sitä röyhkeydeksi, vaikka ihan yhtä hyvin sitä voisi ajatella nöyryytenä.

En kuvaa yrittämistä röyhkeydeksi vaan sitä "haluan juuri sinut" asennetta. Kun sanotaan, että miehen pitää ottaa sen nainen niin minä en osaa ottaa. Käsittääkseni ne sadat aloitteet netissä ovat jonkinlaista yrittämistä. Livenä tämä yrittäminen on vähän vaikeampaa, koska en käy baareissa, jotka kuitenkin ovat niitä paikkoja joissa ei katsota niin kieroon jos tekee aloitteen.

Terveisin Naispelko22