Lue keskustelun säännöt.
Kuinka lähellä laskettua aikaa uskaltaisitte lähteä matkalle kauas synnytyssairaalasta?
22.11.2015 |
Niin.
Eli tuosta toisesta ketjusta tuli mieleen että onko mielestänne fiksua lähteä kuukautta ennen laskettua aikaa alueelle josta sairaalaan ei pääse nopeasti. Meidät on kutsuttu rv 35 joulunviettoon saarelle josta on noin 9 tunnin matka lauttoineen ja ajomatkoineen kotiin. Väsyttävää se tulee olemaan joka tapauksessa mutta en ajatellutkaan että onko se edes turvallista. Mitä jos vauva syntyy eutajassa?
Kommentit (21)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tollaseen paikkaan en mielellään lähtis tyyliin 30 viikon jälkeen. Niillä viikoilla vauva voi jopa selviytyä synnyttyään jos apu on lähellä.
Luin netistä että joku 1% vauvoista syntyy viikolla 35 eli ei riski ole mitenkään niin suuri että juuri niinä muutamana päivänä syntyy. Voimiensäästämisen kannalta en lähtisi.
Meidät kutsuttiin Tukholmaan viikolla 31 ja en ole menossa juuri sen takia että olisimme lähellä kotia jos vauva sattuisi syntymään etuajassa. Sellaista riskiä en ota että olen jossain Ruotsinlaivalla kun supistukset alkavat. Kamala ajatus.
En todellakaan lähtisi. En edes harkitsisi asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en pystynyt enää rv 30 jälkeen matkustamaan pitkiä matkoja koska autossa istuminen aiheutti supistelua ja siitä sitten tietysti tuli pissahätä joten kierre oli valmis. Lisäksi vauvani "kostivat" tämän yöllä potkimalla kylkiluihin ja pitämällä semmosta härdelliä ettei tarvinnut nukkua joten juu ei, pysyisin kotona.
Mää nyt jaan tällaisen todella kannustavan kokemuksen :D Itselläni käynnistyi synnytys juurikin saaressa. Mentiin kesällä miehen vanhempien mökille ja raskausviikkoja oli 34, pari päivää oli jomotellut selkää ja sitten yöllä alkoi äkisti supistelemaan. Ensin soitettiin lauttarantaan ja tilattiin lautta, ajettiin itse sinne lauttarantaan (20min) odoteltiin lauttaa (15min) lauttamatka (30min). Lauttamatkalla ollessa tilattiin ambulanssi kun supisteli jo niin kovasti ja olo oli huono. Ambulanssilla meni 30 min viedä minut sairaalaan. Pikkuinen tyttö syntyi tunteroinen sairaalaan pääsyn jälkeen.
Olin ihan paniikissa koko sen ajan ja olin tosi vihanen itelleni että suostuin sinne saareen lähtemään. Onneksi kaikki meni kumminki hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En lähtisi. Aika riski.
Menkää seuraavana jouluna.
Ei voi ola liian varovainen noin tärkeässä asiassa.
Oli tuttu, joka ei ollut sairastanut vesirokkoa...hän vältteli kaikki juhlat loppuraskaudessa. Olisi ollut sybtymättömälle lapselle iso riski äidin sairastuminen loppuraskaudessa.
Ottakaa rauhallisesti ja nauttikaa joulusta miehen ja ison mahan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Tollaseen paikkaan en mielellään lähtis tyyliin 30 viikon jälkeen. Niillä viikoilla vauva voi jopa selviytyä synnyttyään jos apu on lähellä.
Niinpä. Ja onhan se riski äidillekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Matkan varrella on varmaan synnytyssairaaloita, eihän sitä pakko ole siihen omaan päästä jos synnytys käynnistyisikin aiemmin. Saarella tuskin on sairaalaa, mutta jos lauttamatka ja matka lautalta sairaalaan olisi lyhyt, niin en näkisi sitä niin pahana. Jos huono tuuri osuisi kuitenkin kohdalle ja vauva syntyisi reissun aikana, pitää varautua siihen että vauva jää sairaalaan joksikin aikaa. Rv35 on jo hyvillä viikoilla, mutta etukäteen ei voi vauvan kuntoa koskaan tietää. Siinä pitää miettiä omaa majoitusta, vauvan matkustamista aikanaan kotiin jne jne. Helpointa olisi pysytellä kotona ellei halua riskeerata.
Minä en lähde edes mökille, josta on ensin noin puolen tunnin venematka rantaan ja siitä vielä 30 kilsaa sairaalaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olin ulkomailla vielä viikolla 32. Tosin maa oli Länsi-Euroopassa, joten hoito olisi. Suht lähellä suomalaista.
Minä oon painellu menemään ympäri Suomen ihan laskettuun aikaan asti. Mutta mun kohdalla se oli silti suht turvallista kun yleisimpiin matkaseuralaisiin kuului kaksi kätilöä (sisko + ystävä), sairaanhoitaja (äiti), ensihoitaja (mies) ja lastenlääkäri (täti). Ilman turvallista seuraa en olisi kyllä uskaltanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen fanaattinen tämän suhteen kun tunnen erään, joka menetti mitä luultavimmin lapsensa sen vuoksi ettei ollut tarpeeksi lähellä sairaalaa.
Tietyssä vaiheessa raskautta halusin pysytellä tietyn matkan päässä yliopistollisesta sairaalasta.
Minä lähdin esikoista odottaessani äitini ja siskoni kanssa Tallinaan siten, että yövyimme hotellissa, olin viikolla 36. Jaksoin ihan hyvin, tosin lepäsin hotellissa pahimman shoppailuvaiheen yli. Raskaus oli mennyt kuin unelma, ei edes harjoitussupistuksia. Reissu meni hyvin, söimme ihanaa ruokaa ja kuljeskelimme kaupungilla jaksamiseni rajoissa. Tosi kiva reissu ja hyvä fiilis.
Viisi päivää paluun jälkeen alkoivat todella kipeät supistukset keskellä yötä. Ohjeen mukaan odotin ja kellotin ja blaa. Soitin sairaalaan, jossa neuvottiin nukkumaan yön yli ja tulemaan aamulla. Lopulta reilut 1 h supistusten alusta soitin taksin, oli pakko lähteä. Juoksin, ihan oikeasti juoskin, supistusten välissä ensiapuun ja vauva syntyi siihen ensiapuun verhon taakse, n. 2 h 30 min. ensimmäisestä supistuksesta. Hoitaja/lääkäri/kätilö..en tiedä kuka vauvan otti vastaan, huusi vaan, että koita pidättää ponnistusta ihan hetki, mun pitää saada hanskat käsiin, päälaki näkyy jo.
Luonnollisesti mulle neuvottiin, että jatkossa ekasta tuntemuksesta suoraan sairaalaan. Mutta hemmetti olisi ollut kyllä karseaa synnyttää keskonen virolaisessa sairaalassa. En epäile heidän tasoaan hoidossa, vaan ainoastaan sitä ajatusta vieraassa maassa uuden vauvan kanssa.
Kun asuu noin 4 tunnin ajomatkan päässä LÄHIMMÄSTÄ synnytyssairaalasta, niin onko sillä oikeastaan väliä, mihin suuntaan siitä vielä lähtisi? Sopii toivoa, että saisi edes kätilön saattamaan ambulanssiin.
Nykyään ei todellakaan ole mitään SYNNYTYSsairaaloita matkan varrella, eikä iltaisin ja viikonloppuisin edes päivystävää terveyskeskusta.
Vierailija kirjoitti:
Kun asuu noin 4 tunnin ajomatkan päässä LÄHIMMÄSTÄ synnytyssairaalasta, niin onko sillä oikeastaan väliä, mihin suuntaan siitä vielä lähtisi? Sopii toivoa, että saisi edes kätilön saattamaan ambulanssiin.
Nykyään ei todellakaan ole mitään SYNNYTYSsairaaloita matkan varrella, eikä iltaisin ja viikonloppuisin edes päivystävää terveyskeskusta.
Neljä tuntia on kyllä jo sellainen matka, että voi todeta että valintojen maailma missä asuu. Oikeastiko kuvittelet että jossain Lapin erämaassa on fiksua pitää päivystävää sairaalaa?
entä jos lähtee reissuun 200km päähän omasta synnytyssairaalasta. onko pakko lähteä synnyttämään sinne omaan sairaalaan? Eikö voi käyttää sen hetkisen paikkakunnan sairaalaa?
Oma vauvani syntyi viikolla 34 täysin yllättäen eli mitään ennakkoriskiä ei ollut. Esikoinen syntyi normaaliviikoilla. Vauva oli keskonen sekä viikkojensa että painonsa puolesta. Hän ei jaksanut heti hengittää itse, ja selvisi siksi, että olimme isossa yliopistosairaalassa. Arvaat varmaan minun mielipiteeni: en lähtisi.
En ehkä lähtis.