Mitä mieltä olette?

Erottiin ihan hyvissä väleissä elämänmuutosten takia muutama viikko sitten tyttöystäväni toivosta. Se oli minulle tosi kova paikka, ikävöin häntä paljon ja olisin halunnut jatkaa suhdetta ja kerroin siitä hänelle. Keräsin kamani hänen asunnostaan, mutta sinne jäi muutama todella tärkeä esine, joita olen halunnut takaisin. Sovittiin, että tulen hakemaan tavarat hänen luotaan, sitten kun hänelle sopii. Jotenkin mietin että se jää meidän viimeiseksi tapaamiseksi ja se sinetöi meidän eron ja pääsen jatkamaan omaa elämääni tiedostamalla, että se oli nyt siinä. Mutta hän ei ole soitellut tai viestitellyt mitään. Ja minun aivoja kalvaa nyt se, että ajatteleekohan hän samanlailla ja epäröi vielä suhteen lopettamista, tai onko sillä vain niin kiire, että ei ehdi muutamaa sanaa vaihtaa ja antaa minulle niitä tavaroita, tai sitten ei pidä asiaa niin tärkeänä. Pitäisikö minun soittaa hänelle uudestaan ja toistaa itseäni, vai antaa hänen miettiä rauhassa. Toinen osa sanoo minulle, että minun pitäisi jankuttaa, että pääsen itse eteenpäin ja toinen osa sanoo, että minun pitäisi odottaa. Tämä on varmaan vain minun toiveajattelua, siitä että hän jotenkin pitää sitä tapaamista panttina, että voi miettiä rauhassa. Olen sekaisin, tiedän. Mutta ikävä on kova ja pääni on ihan pyörällä vieläkin.