Lue keskustelun säännöt.
Mittani on täynnä - onko kellään muulla samaa?
19.11.2015 |
Ei, tämä ei ole nyt mikään pakolaiskeskustelu tai poliitikkojenhaukkumisketju.
Minulla vain on nykyään jatkuvasti sellainen tunne, että olen kurkkuani myöten täynnä. Kaikkea. Ärtymys ja tyytymättömyys kasvaa kasvamistaan.
Outoa tässä on se, että olen ihan peruspositiivinen ihminen. Uskon nytkin, että kyllä tämä tästä vielä lutviutuu, tavalla tai toisella. Mutta silti tuntuu, että tämän vuoden aikana on "kaikki" (siis "kaikki" kattaa niin yksityiselämän kuin työelämän ja yhteiskunnalliset ja maailmanpoliittisetkin jutut yms.) on mennyt koko ajan paskemmaksi ja paskemmaksi, ja nyt alkaa olla mitta todella täynnä. Levoton olo, jotain isoa positiivista muutosta tarvitsen. Yhteiskunnallisiin asioihin en pahemmin voi vaikuttaa, mutta omassa elämässäni ainakin tarvitsen suuria muutoksia, en halua enää vain istua ja odottaa mitä tuleman pitää.
Onko kellään samanlaista tunnetta ollut viime aikoina? Mietin vain, saakohan tämä yleinen ilmapiiri tällaista aikaiseksi... vai onko se vain minun omaa levottomuuttani.
Kommentit (9)
Samaa täällä, olen kiehunut raivosta ja antanut tosi suorasanaista palautetta moneen suuntaan. Mitta kun täyttyy, niin sen saa tuntea muutkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se kieltämättä alkaa vituttamaan kun tehostetaan ja tehostetaan jatkuvasti laman nojalla, vaikka osa yrityksistä on repinyt ihan käsittämättömiä voittoja. Yritetään jatkuvasti keksiä uudenlaisia halpatyövoimakusetuksia ja haalia halpatyövoimaa.
Sama täällä. Onko tämä nyt sitä "positiivista värinää"?
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä. Onko tämä nyt sitä "positiivista värinää"?
Tää on nyt sitä pöhinää...
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä. Onko tämä nyt sitä "positiivista värinää"?
Jos tukahdutetusta raivosta tutiseva käteni otetaan lukuun, niin ilmeisesti on! Hei vau! Katsokaa, mun kädessäni on positiivista värinää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä, minäkin olen kyllästynyt kaikkeen elämässäni aina tästä maailmanpoliittisesta tilanteesta lähtien. Jotenkin tympäsee niin kovin. Ei ole mitää kivaa, mitä odottaa tai mitkään tavoitteet eivät tunnu tavoittelemisen arvoisilta tässä elämässä. Selviydyn vain päivästä toiseen - eipä tässä muutakaan voi ennen kun tulee joku muutos.
Olen harkinnut että jos tekeytyisin passittomaksi pakolaiseksi ja aloittaisin koko elämän alusta uudella henkilöllisyydellä jossain aurinkoisemmassa etelän valtiossa. Nykyisessä elämässä koulut on käyty ja työtkin on olleet ihan hyviä, mutta ei tahdo jaksaa kiinnostaa tämä oravanpyörä... Tosin pitäisi varmaan ensin värjätä kaikki mahdolliset karvat ja hankkia kestorusketus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä kun edes joskus pääsisi sinne oravanpyörään, jos kaikki työt eivät ole ulkomailla siihen mennessä, kun valmistuu. Sitten voikin jatkaa siivoojana tienaten vähemmän kuin saisi tukia nostellessa. Suosiolla tuille vaan.
Tuu perustamaan oma hippikommuuni mun kaa. Voidaan muuttaa johonkin metsään vähän etelämmäksi näin vapaan liikkuvuuden aikana.