Onko kukaan koskaan vainonnut sinua tai tuttavaasi?

Juu kolmekin miestä. Exäni joka ajoi työpaikan viereen parkkikselle kytikselle,seurasi auton kanssa perässä,jos näki minut esim. huoltsikalla niin kurvasi autonsa eteen etten päässyt lähtemään kun halusi puhua,minä en.

Toinen mies.Hän oli kouluaikoina kouluni vieressä olevalla bussipysäkillä autonsa kanssa odottamassa koska pääsen että saisi puhua kanssani ja mä en halunnut puhua hänen kanssaan mitään. Hän seurasi minua muuallakin ja muutin kotoa hetkeksi pois tuon takia kun soitteli ovikelloa.

Kolmas oli sairain. Uhkasi raiskata mut,lähetti viestejä "tiedän että tulit just suihkusta ja olet yksin kotona,tulen ja tapan sut ynmt". Olin oikeasti yksin kotona ja tulin suihkusta.  Asuin kerrostalo kolmiossa ja yhden huoneen jonka vastapäätä on kerrostalo niin verhosta näkyi hieman läpi ja olin vilahtanut varmaan kun kävellyt pyyhe päällä. Stalkkasi mua ja uhkasi tappaa. En tehnyt poliisille ilmoitusta koska sitten olisi käynyt pahemmin,läheisille.

Tuon kolmannen miehen nykytilanne ei ole hyvä. Saanut kyllä osansa muille aiheuttamasta paskasta.

Muutama poikaystävä jäi aikoinaan joksikin aikaa vainoamaan, siis kyttäilemään naapurustossa, ajelemaan autolla asuntoni ohi edestakaisin, heittelemään ikkunoihin kiviä. En tiedä, miksi eivät uskoneet sitä, että suhdetta ei enää ollut, vaikka ihan selvästi sen sanoin.

Kerran kesätöissä sain itseäni 20-30 vuotta vanhemman miehen kannoilleni. Kävin eräässä jättifirmassa muutaman kerran viikossa  pienen siivousfirman työntekijänä, ja pari kolme viikkoa tuo mies käveli perässäni joko muutaman metrin päässä tai lähimmän kulman takana ja jätti omat työnsä tekemättä. Olin liian nuori ja tietämätön ottaakseni asian esille, mutta kyttääjä teki sen virheen, että meni kieli pitkällä pyytämään pomoltani minua luokseen siivoamaan. Pomoni teki koko touhusta lopun siinä paikassa. Vieläkin harmittaa, kun en päässyt näkemään puolitoistametristä pomoani läksyttämässä kolme kertaa itseään isompaa haalarimiestä. Olen kyllä kuullut siitä.

Itse olen vainoaja. En ole uhkaava, en ota yhteyttä tai paljasta itseäni. Joskus olen ajanut talon ohi tai käynyt lenkkeilemässä pimeään aikaan lähiseudulla. En halua mitään pahaa, en vaan osaa päästää irti.

Niin... Näitä on. Kaikki eivät omasta mielestään stalkkaa, ovat vain kiinnostuneita muiden elämästä. Jokaisen aikuisen pitäisi tajuta tämä asia ja osata varoa. Julkkiksethan tuosta eniten kärsivät. Kun elää julkisuudesta,niin saa myös sen kiroukset kärsiä.

M

Vierailija kirjoitti:

Itse olen vainoaja. En ole uhkaava, en ota yhteyttä tai paljasta itseäni. Joskus olen ajanut talon ohi tai käynyt lenkkeilemässä pimeään aikaan lähiseudulla. En halua mitään pahaa, en vaan osaa päästää irti.

Mielenkiintoista. Saanko kysyä millainen suhde sinulla on siihen tyyppiin? Tunnetko häntä vai onko joku kaukoihastus? Kurkitko ikkunoiden takana? Etkö pelkää, että hän huomaa sinut vai oletko jotenkin naamioitunut? Ei tuo mitenkään kiellettyä ole, jos et toisten pihoille mene.

Nyt kiitän itseäni siitä, että olen aina sulkenut verhot, kun on alkanut hämärtää, vaikka olen maailman tylsin ihminen.

Yhtä sukulaistani ja puolisoaan vainoaa yksi toinen sukulaiseni. Ajelee heidän kotikadulla, ennen myös istui siellä autossaan kyttäämässä yömyöhällä, välillä ajelee sukulaisen puolison perässä ja "sattumalta" ilmaantuu paikkoihin missä puoliso on. On käynyt myös molempien työpaikoilla pyörimässä, sekä työpaikan pihalla että rakennuksissa sisällä. Soittelee yöllisiä häiriköintisoittoja salaisesta numerosta. Soittelee päivisin ja koittaa eri tavoin udella heidän elämästä ja tekemisistä. On valjastanut/koittanut valjastaa myös ystäviään ja sukulaisia kyttäystalkoisiin, valitettavasti jotkut pahaa-aavistamattomat törpöt on lähteneet tuohon mukaan. Vainoaja on siis erittäin taitava manipuloimaan, vääristelemään puhumaan suoranaista paskaa jolla on saanut nuo kelkkaansa. Eikä hän ole siis sanonut suoraan, että "alatko vainoamaan kanssani?" vaan muuten vaan saanut nuo ihmiset kyselemään ja utelemaan asioista ja käymään vierailuilla tuon vainouksen kohteeksi joutuneen pariskunnan luona ja raportoimaan sitten hänelle.

Kyseessä siis psyykkisesti sairas ihminen.

Opettajilla on hulluja kannoillaan. Kun oppilaita vuosien varrella kertyy, niin aina siihen joukkoon jonkun sekot vanhemmat eksyy (ja niitä sekoja oppilaita). Ihan perushommaa: pengotaan asioita, jotta jotain lokaa saisi löydettyä, parjataan muille ihmisille, lähetetään toisten nimissä heippa-lappuja, lähetetään keksittyjä syytteitä toimittajille yms. yms..

Mietinkin joskus, että varmasti hoitajilla, opettajilla, sossun työntekijöillä yms. voi olla stalkkaajia.

Irc-galleria aikoina sain aluksi muutamia ihan ystävällisiä kommentteja joltain random mieheltä silloin tällöin ja kohteliaisuudesta vastailin niitä näitä. Jossain vaiheessa tuli kuvioihin fb, josta hän oli yhteisen tuttavan kautta löytänyt minut, selvittänyt kotiosoitteeni ja puhelinnumeron, ilman mitään yhteydenottoa facebookissa. Yllättäen alkoi tulla yöllisiä soittoja, joihin erehdyin muutaman kerran vastaamaan. Minä ja poikaystävä kerroimme kyllä hyvin selvästi että nyt saa riittää, en ole hänestä mitenkään kiinnostunut.

/

Eipä aikaakaan, kun tyyppi istui autossaan kotini edustalla monena päivänä viikossa. Jos lähdin, hän seurasi. Tätä jatkui muutamia viikkoja, eikä poliisilla uhkailut auttanut mitään. Viestejä tuli kymmeniä päivässä, mies olisi halunnut tavata ja vannoi loputonta rakkauttaan.Uhkaili jopa poikaystävääni ja itsensä tappamista. Ikinä en vastannut.

Lopulta en enää kestänyt ja ilmoitin poliisille. Stalkkausta ja jatkuvia viestejä jatkui vielä jonkun aikaa, kunnes tajusi lopettaa.

Muutama vuosi sitten kuulin huhuja, että sama mies kyttää jotain toista naista...

Ei minua, mutta tuttuja.

-Yhtä naista vainoaa mies joka tuli torjutuksi. Lähettä viestejä, soittelee, uhkailee, yrittää mustamaalata työpaikalla, seuraa jne.

-Yhtä mistä vainoaa naisstalkkeri toiselta mantereelta. Tekee feikkiprofiileja somessa vainotun nimissä, yrittää myös sabotoida työkuvioita jne.

Toisen stalkkerin sain töistä. Olin asiakaspalvelu tehtävissä ja eräs minua ehkä 10 vuotta vanhempi mies kävi viikoittain ihan mitättömien asioiden takia. Hän antoi vuoronumerollaan toisen asiakkaan mennä, niin kauan, että pääsi kassalleni. Jonossa ollesaan tuijotti minua herkeämättä, irstas virne kasvoillaan. Kävi kuulemma usein myös vain ovella kääntymässä, jos en ollut töissä.

/

En tiedä miten, mutta hänkin oli selvittänyt facebookista nimeni, osoitteeni ja numeroni pidän sentään nykyään salaisina. Muutaman kerran hän lähetti minulle kukkia töihin ja ällöttävän siirappisen kortin kertomaan rakkaudestaan.

/

Hänen asioidessa kassallani jaksoin kyllä aina olla ystävällinen, mutta lopulta meni hermot, kun mies odottaa sulkemisajan jälkeen takaovella ja vaati saada viedä minut kotiin silmää iskien. Sanoin sen verran äkäisesti takaisin, että eipä kehdannut enää tuon jälkeen meillä asioida kun ihan pakon edessä. Eikä varmasti eksynyt kassalleni :D

-9

Vierailija kirjoitti:

M

Vierailija kirjoitti:

Itse olen vainoaja. En ole uhkaava, en ota yhteyttä tai paljasta itseäni. Joskus olen ajanut talon ohi tai käynyt lenkkeilemässä pimeään aikaan lähiseudulla. En halua mitään pahaa, en vaan osaa päästää irti.

Mielenkiintoista. Saanko kysyä millainen suhde sinulla on siihen tyyppiin? Tunnetko häntä vai onko joku kaukoihastus? Kurkitko ikkunoiden takana? Etkö pelkää, että hän huomaa sinut vai oletko jotenkin naamioitunut? Ei tuo mitenkään kiellettyä ole, jos et toisten pihoille mene.

Nyt kiitän itseäni siitä, että olen aina sulkenut verhot, kun on alkanut hämärtää, vaikka olen maailman tylsin ihminen.

Meillä on ollut lyhyt suhde, mutta olemme edelleen hyviä ystäviä. Olen nainen, hän on mies. En kurki ikkunoiden takana. Pukeudun mustaan ja liikun pimeään aikaan. Ei siitä varmaan maailmanloppua tulisi vaikka hän mut huomaisi, koska voisin aina selittää että olen tässä just menossa tuttavan luokse tai muutenvaan lenkillä.

Mulla on (ehkä) vainoaja työmatkoilla ja eniten mietittää olenko itse tullut hulluksi. Tai en edes tiedä onko mielikuvitukseni liian vilkas ja kuvittelen koko tyypin. Mutta aika outoa, että sama äijä päivittäin pysähtyy bussipysäkin edessä ja kääntyy takaisin, kun voisi jatkaa kaupunkiin siitä. Tekee ikään kuin kiepin pyörällä ja kyttäilee mua klo 7 aamulla lähes joka päivä, kun itse seison pysäkillä. En tiedä onko sen ikäinen, että olisi töissäkään enää, enkä tiedä vaikka olisi pidempään jo vainonnut mua. Kun en nyt kauheasti kiinnitä noin vanhoihin miehiin huomiota, varattuna ja nuorena naisena. Kauppa aukeaa 7, mutta kuka sinnekään joka aamu ajaisi samaan aikaan toisaalta.Tänäänkin aamulla se mies tuli vastaani tuttuun tapaansa ja meni siitä kolme kertaa. Nappasin tyypistä kuvan, harmi että kuvan laatu on huono.

Tajusin siis vasta nyt alkuviikosta että se saattaa stalkata, kun se sama äijä ajoi mun ohi kahdesti pyörällä sinä päivänä. Aloin katsoa, että mitä hittoa, juuri se ukko äskenkin meni ohitseni. Olen valitettavasti katsonut monesti sitä tyyppiä silmiin, kun oon katsonut vastaantulijoita eli voinut itsekin vähän väärää singnaalia antaa.  En oikein tiedä mitä kannattaisi edes tehdä tilanteessa, jutellut oon miehelleni ja ystäville ja laitoin poliisin nettivinkkiin viestiä. On neuvottu vaihtamaan reittiä, mutta joudun menemään tuolla bussilla ja vaihtopaikka menisi ehkä vain hiljaisemmalle ja syrjäisemmälle paikalle, ja se äijä voisi siellä tulla vastaan. Eipä sillain harmiksi ole ollut, on paljon ihmisiä, mutta ahdistaa mikä liä raiskaaja-ehdokas tai murhaaja se tyyppi voisi ajatuksissaan olla. Toki voi olla ettei oo vaarallinen edes. Mutta inhottavaa, jos oon oikeassa ja kun en edes tiedä olenko vai en.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on (ehkä) vainoaja työmatkoilla ja eniten mietittää olenko itse tullut hulluksi. Tai en edes tiedä onko mielikuvitukseni liian vilkas ja kuvittelen koko tyypin. Mutta aika outoa, että sama äijä päivittäin pysähtyy bussipysäkin edessä ja kääntyy takaisin, kun voisi jatkaa kaupunkiin siitä. Tekee ikään kuin kiepin pyörällä ja kyttäilee mua klo 7 aamulla lähes joka päivä, kun itse seison pysäkillä. En tiedä onko sen ikäinen, että olisi töissäkään enää, enkä tiedä vaikka olisi pidempään jo vainonnut mua. Kun en nyt kauheasti kiinnitä noin vanhoihin miehiin huomiota, varattuna ja nuorena naisena. Kauppa aukeaa 7, mutta kuka sinnekään joka aamu ajaisi samaan aikaan toisaalta.Tänäänkin aamulla se mies tuli vastaani tuttuun tapaansa ja meni siitä kolme kertaa. Nappasin tyypistä kuvan, harmi että kuvan laatu on huono.

Tajusin siis vasta nyt alkuviikosta että se saattaa stalkata, kun se sama äijä ajoi mun ohi kahdesti pyörällä sinä päivänä. Aloin katsoa, että mitä hittoa, juuri se ukko äskenkin meni ohitseni. Olen valitettavasti katsonut monesti sitä tyyppiä silmiin, kun oon katsonut vastaantulijoita eli voinut itsekin vähän väärää singnaalia antaa.  En oikein tiedä mitä kannattaisi edes tehdä tilanteessa, jutellut oon miehelleni ja ystäville ja laitoin poliisin nettivinkkiin viestiä. On neuvottu vaihtamaan reittiä, mutta joudun menemään tuolla bussilla ja vaihtopaikka menisi ehkä vain hiljaisemmalle ja syrjäisemmälle paikalle, ja se äijä voisi siellä tulla vastaan. Eipä sillain harmiksi ole ollut, on paljon ihmisiä, mutta ahdistaa mikä liä raiskaaja-ehdokas tai murhaaja se tyyppi voisi ajatuksissaan olla. Toki voi olla ettei oo vaarallinen edes. Mutta inhottavaa, jos oon oikeassa ja kun en edes tiedä olenko vai en.

Hyi, kuulostaa todella ahdistavalta. Pahinta on just se kun näistä täysin tuntemattomista ei voi tietää, millä asialla oikein ovat. Ja kun mitäänhän ei käytännössä voi tehdä, jos mitään ei ole tapahtunut.

Mullakin itse asiassa parikin äijää ilmestyy vähän liian usein paikkoihin, joissa itsekin olen ja tuijottavat epäilyttävän pitkään. Tulee jotenkin todella inhottava fiilis näistä. Olen läheisimmille ihmisille kertonut, mutta tuntuvat vähättelevän koko juttua. Pahimmillaan ei ole uskottu ja vihjattu, että kuvittelen koko asian. Itse kyllä tiedän etten kuvittele, vaan ihan oikeasti näissä ihmisissä on jotain outoa. Käytös liian silmiinpistävää. Ja mulle ei todellakaan kaikista ihmisistä tule samanlaista fiilistä. Nyt vain odotan kuin kuuta nousevaa, että pääsen muuttamaan kauas nykyisestä asuinpaikastani.

Mun yhtä miespuolista opiskelukaveria vainosi yksi nainen. Heillä oli joku yhteinen tuttu muistaakseni, olivat tavanneet jossain bileissä ja tämä nainen oli sitten alkanut kuvitella kaikenlaista heidän välilleen. En muista enää yksityiskohtia, mutta kaverini kertoi, että oli jossain vaiheessa kerännyt sähköpostit ja muun kirjallisen materiaalin talteen ja miettinyt poliisin pakeille menemistä. No, tämä nainenhan sitten haki ja pääsi jopa opiskelemaan samaan paikkaan! Vainoaminen onneksi kuivui kasaan, kun kaverini alkoi seurustella ja meni naimisiinkin, mutta kyllä me kaikenlaisia manöövereita tehtiin, että saatiin tuo vainoaja karistettua kannoilta, koska hän tietenkin pyrki mukaan, ja tätä kaveria ahdisti aivan suunnattomasti se. Hän ei halunnut edes puhua tuolle ihmiselle mitään. Vainoamista kesti useita vuosia.

Kaveria vainoaa eräs hullu. Pahinta on se ettei voi olla missään somessa omalla nimellään, tai pyytää yhteisiä tuttuja kavereiksi facebookissa tai linkedinissä.

Työnhaussa saattaa olla haittaa, jos työnantaja syynää tarkkaa linkedin työnhakijaprofiilin.

Tämä nyt on näihin täällä kerrottuihin verrattuna lievää, mutta onnistuin ärsyttämään eräällä nettifoorumilla törkeästi häiriköivää miestä vastaamalla hänen kirjoituksiinsa asiallisesti, mutta erittäin ivallisesti. Hän alkoi vihjailla tietävänsä kuka olen ja tuntui myös löytävän minut kaikista keskusteluista, vaikka en kirjoittanut tunnistettavalla nimimerkillä. Aiemmin hän oli myös väittänyt osaavansa selvittää kirjoittajien IP-osoitteet ja näiden kautta henkilöllisyydet. Sama tyyppi seurasi muitakin kirjoittajia, hänellä oli tapana aina ottaa hampaisiinsa tietty henkilö ja ilmestyä haukkumaan tätä jokaisessa keskustelussa johon tämä osallistui.

En ottanut näitä uhoamisia hirveän vakavasti, mutta kieltämättä välillä tuli mieleen, että jos tuo onkin joku päivä ovella vastassa kun tulen kotiin. Hän ei koskaan uhannut minkäänlaisella väkivallalla, mutta oli niin pakkomielteinen ja täynnä vihaa, että uskoisin hänen tarpeeksi ärsyyntyneenä sellaiseenkin pystyvän.

Ikinä ei ainakaan kannata mielipiteitään kirjoittaessa kertoa mitään sellaista tietoa itsestään, jonka perusteella henkilöllisyyden voisi saada selville, ei varsinkaan jos on nainen ja kirjoittaa naisten oikeuksista.

Kysymys vainoajille, etenkin jos vainoat vastakkaista sukupuolta ja niin, että toinen ymmärtää tilanteen. : mikä on tarkoituksenasi? Odotatko, että toinen ottaa yhteyttä?? 😁 Vai onko tarkoitus pelästyttää toinen? Mitä päässäsi liikkuu?

Vierailija kirjoitti:

Kysymys vainoajille, etenkin jos vainoat vastakkaista sukupuolta ja niin, että toinen ymmärtää tilanteen. : mikä on tarkoituksenasi? Odotatko, että toinen ottaa yhteyttä?? 😁 Vai onko tarkoitus pelästyttää toinen? Mitä päässäsi liikkuu?

Tähän olisi oikeasti todella kiva saada vastaus. Olettaisin, että ainakaan yhteydenotto ei ole tarkoituksena, jos vainoaja on täysin tuntematon, niin ettei nimeäkään tiedä. Ellei vainoaja sitten pyri niillä ilmestymisillään tekemään itseään näkyväksi kohteelle ja toivo, että tämä ihastuisi ja lähestyisi, kun itse ei uskalla. (Vainoaja antaa kyllä käytöksellään itsestään niin creepyn vaikutelman, ettei muuten varmasti tule tapahtumaan.)

Hyi miten ahdistavia juttuja, oli pakko käydä vetämässä verhot tarkemmin ikkunan eteen