Lue keskustelun säännöt.
Tunnetko, kun joku ei pidä sinusta? Miten selviät
17.11.2015 |
Miehen toinen sisko ei ilmeisesti pidä minusta. Vuosien mittaan monenlaista piikittelyä olen saanut ja muutenkin hän on epäystävällinen. Kun joudumme olemaan samassa paikassa olen melkein paniikissa. Jäädyn jo pelkästä ajatuksesta, että meidän pitää tavata. Tunnen oikein fyysisenä pahoinvointina tämän ihmisen läsnäolon, siis rinnassa on painon tunne ja mahassa kihelmöi , kun koen tämän ihmisen katseenkin jo monesti ilkeänä (esim tarkkailee vaatteitani ja koruja ja saattaa kysyä jotain ikävää), ja yleensä aina jotain inhottavaa kommenttia tulee. Miehelleni ja lapselle hän on mukava, joten välien katkaisu ei ole vaihtoehto. Miten ajattelette tällaisissa tilanteissa ?
Kommentit (14)
Ajattelen "mitä välii?"
Koska oikeasti sillä ei ole väliä mitä joku sinusta ajattelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työkaverin kanssa ei voida sietää toistemme pärstiä. Kokouksissa otetaan yhteen, muuten vältellään toisiamme parhaamme mukaan.
Dog eat dog. YouTubesta ac/dc ta pyörimään.
Yritä jättää omaan arvoonsa. Itse olen opetellut ajattelemaan, että itseni kannalta on parempi, etten ole tekemisissä ihmisten kanssa, jotka eivät pidä minusta sellaisena kuin olen. Tuo "olla tekemisissä" tarkoittaa sinun tapauksessa sitä, että voit olla kohtelias ja muutenkin asiallinen hänelle, mutta et pyri hänen kanssaan kontaktiin vaan annat hänen olla. Itse olen toteuttanut tätä nyt useammassa yhteydessä ja hämmästyttävää kyllä, nämä henkilöt ovat lähestyneet minua kunnioittavammin. Tiedä sitten mistä johtuu, liekö vaistonneet ettei minua enää ole kiinnostanut yrittää lähentyä. Mutta älä tosiaan ota itseesi jos miehen sisko on inhottava, vika ei ole sinussa!
Minulla ei ole mitään tarvetta miellyttää kaikkia. Ei hetkauttaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo tunne on minulla suunnilleen kaikkien ihmisten kanssa. Selviän sillä, että ajattelen asian siten etten menetä mitään jos joku ei minusta pidä, ei se ole minun ongelmani, yleensä.
Terveisin Naispelko22
Ei voi kaikkia miellyttää. Tuskin säkään kaikista ihmisistä pidät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu, ei kannate rautalangasta vääntää..
Teeskentelen tyhmää ja olen niinkuin en huomaisi mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietenkään en itsekään pidä kaikista. Mutta en ole teini-iän jälkeen piikitellyt tai halveksinut muita. Ajattelen niin, että kaikki ei ole "oman tyylisiä ihmisiä", mutta en edes osaisi "vittuilla" kuten miehen sisko. Kadehdin teitä jotka pystytte olemaan välittämättä piikittelystä ym ilkeästä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Tietenkään en itsekään pidä kaikista. Mutta en ole teini-iän jälkeen piikitellyt tai halveksinut muita. Ajattelen niin, että kaikki ei ole "oman tyylisiä ihmisiä", mutta en edes osaisi "vittuilla" kuten miehen sisko. Kadehdin teitä jotka pystytte olemaan välittämättä piikittelystä ym ilkeästä. Ap
En itsekään osaa olla välittämättä piikeistä, tuntuuhan ne pahalta. Mutta käyttäydyn kuitenkin vastapuolta kohtaan asiallisesti ja kohteliaasti. Piikkeihin voi vastata asiallisesti, ei kannata lähteä haastamaan. Itsekunnioitustani ei vähennä se, että joku ei selvästi pidä minusta. Ja usein taustalla on myös muuta kuin inho, ehkäpä kateus (vaikka tätä ei tietenkään saa sanoa ääneen) tai sitten toinen kokee sinut uhaksi, ja siksi käyttäytyy inhottavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan vaan olemalla välittämättä siitä
Jos joku aikuinen ihminen piikittelisi niin ajattelisin hänellä olevan huono itsetunto tai kateutta.
Selviäisin siitä, koska en itsekään kovin pitkälle arvostaisi ihmistä, joka yrittää alentaa toista toistuvasti ja syyttä.
Hyväntahtoinen piikittely ihmiseltä joka tiettävästi rakastaa sinua, on eri asia.
Mtä tahansa sä sanot tai teet, ei vähennä arvoani ihmisenä.
Siinä sulle puolustusajatus.