Mitä ihmissuhteita sinulta puuttuu kun roikut nyt täällä kirjoittelemassa?

ja kahvitauot. Kaikkea paskaa sai jutella aina päivisin. Hieman ikävä töihin =)

ja aletaan laittamaan ruokaa.



Harmi kun teillä joillain ei ole tällä hetkellä läheisiä. Koittakaa ajatella niin että kohta niitä on ja mitä kaikkea kivaa sitten teettekään yhdessä.



On mullakin joskus ollut niitä tylsiä hetkiä kun opiskelin kaukana.

Lapsi piti silti viedä hoitoon, koska ei halunnut missata naamiaisia, joten laiskottelen sitten töiden sijaan...

Koko vappu menee töissä, nyt tässä luppoaikaa kulutan.

roikkua päivät toistemme nurkissa. Vuorotellen tietenkin. Laitettaisiin ruuat ja hoidettaisiin lapset yhdessä. Kaikki näin läheiset ystävät juuri nyt työelämässä

Kun lapsemme nukkuu, on hauska turruttaa aivoja täällä tai muualla netissä surffamassa. Kotityöt ehtii tehdä silti vallan mainiosti, kun tuo pikkuinen vetelee yleensä 3-3,5 tuntia putkeen päikkäreitä :) Välillä (lue: joka päivä) juttujen taso on niin käsittämättömän surkea, että päätän vannoa itselleni, etten enää " alennu" tulemaan av:lle. Ja sitten taas hetken päästä sitä jo taas ollaan täällä ;)



Ehkä paikkaan tällä tosiaan puuttuvia aikuiskontakteja. Ennen näin työkavereita joka päivä, nyt näen vain miestäni (sekä puistossa puolituttuja arkisin pari tuntia) päivittäin...

Olen ainoa äitiyslomalainen lähellä asuvien ystävieni joukossa, ja työkavereitakin on ikävä jo! Töissä tuli sentään juteltua " aikuisten asioita" päivittäin työnteon lomassa... tai ylipäänsä juteltua!! Nytkin lapsen ollessa pitkillä päikkäreillään mulla on aika orpo olo :(

Oikeasti - täällä ei tapahdu mitään, duuni ei vois muutenkaan kiinnostaa vähempää ja täällä ei saa edes puhua työtovereilleen, joten juttelen teidän kanssanne=)

On tosi ahdistavia kaikki juhlat, pyhät ja viikonloput. Olen NIIN yksinäinen.

roikun täällä kun ei huvita tehdä töitä, mut ei voi poiskaan virallisesti vielä lähteä. ja lisään saman kuin olikohan eka vastaaja: oon niin utelias :)

ja muutenkin on töissä hiljaista

Tai kyllä mulla on muutama, mutta ne on niin kaukana.



Mutta muuten mulla on kaikkia ihania ihmisiä ympärilläni; mieheni, sisarukset, vanhempani...



Kavereita ja ystäviä ei vain oikein ole.

Lähimpiä kaverisuhteita asuinpaikkakunnalta puuttuu.

Toisaalta harvoin nähdään iltaisinkaan mutta silloin on mies kotona.

Olen vain tiedonjanoinen ja todella utelias.

mitään, olen töissä...

Mies ja lapsi ovat käymässä kaupassa, käytän aikaani hömppään sen sijaan että siivoaisin taas jotain roinia pois lattioilta (se homma ei näköjään koskaan lopu, tai ehkä sitten kun lapset lähtevät kotoa).

hyviä työkavereita kyllä ja perhettäkin löytyy.

Sisimmistä tunnoista todella vaikea puhua, täällä voi anonyymisti.

Mies katsoo matsia, yksi lapsi makaa sohvalla, kaksi leikkii, yksi on jossain, yksi pelaa...ja minä olen koneella.

Aamupäivä oltiin ulkona ja nyt on kiva olla sisällä ja hengailla av-palstalla.