Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Emme ole viettäneet kahdenkesken aikaa mieheni kanssa neljään vuoteen

Vierailija
15.11.2015 |

Olisi ihana mennä ilman lapsia vaikka leffaan tai syömään. Keneltäkään ei kehtaa kysyä, jos hoitaisivat 4- ja 2- vuotiaita lapsiamme. Isovanhemmat asuvat lähellä, mutteivät halua auttaa. Kaverit ja sisarukset kiireisiä ja omat lapset vievät varmasti kaiken ajan. Eikä niitäkään nyt pilvin pimein ole... Mitä tehdä? Itkettää.

Kommentit (16)

Vierailija
1/16 |
15.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

No niin. Ei ketään kiinnosta täälläkään. Eiku ranteita raastamaan vaan =(

Vierailija
2/16 |
15.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä on ns. turvaverkkojen kanssa sama tilanne mutta tiedätkös mitä? Me vietetään treffi-iltoja täällä kotona. Laitetaan lapset nukkumaan ja syödään sen jälkeen herkkuiltapala kynttilänvalossa. Tai katsotaan leffa kotisohvalla kainalokkain. Kesäisin pikniköidään parvekkeella. Toinen hoitaa lapset sänkyyn ja toinen tekee sillä välin esivalmistelut niin päästään heti aloittamaan kun lastenhuoneesta sammuu valot. Ei kahdenkeskinen aika sen kummempia puitteita vaadi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/16 |
15.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Palkatkaa hoitaja muutamaksi tunniksi? MLL?

Vierailija
4/16 |
15.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Noin pienten lasten kanssa se kahdenkeskinen aika on tosiaan sitä, kun ollaan kotona yhdessä lasten mentyä nukkumaan. Meillä oli tuollaista yhteistä aikaa muistaakseni ensimmäisen kerran, kun lapsi oli 6-vuotias ja oli muutaman yön mökillä isovanhempien kanssa. Myöhemmin on ollut kaiken maailman partioleirejä, luokkaretkiä ja ties sun mitä. 

Vierailija
5/16 |
15.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä on ihan sama tilanne, paitsi että mies ei edes halua kahdenkeskistä aikaa. Ei edes tuollaista arjen luksusta.

Vierailija
6/16 |
15.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eihän tuollainen edes ole mikään parisuhde. Minusta parisuhteen vähimmäismääritelmä on se, että vietetään kahdestaan yhteistä aikaa. Minulle eivät riitä etäsuhteet ja tuollainen kasvatuskumppanuus parisuhteeksi.

 

Aika kauan olet kyllä tuota minusta jaksanut. Onkohan parisuhteesta enää mitään jäljellä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/16 |
15.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tässäpä jälleen yksi erinomainen syy olla hankkimatta koskaan lapsia.

Vierailija
8/16 |
15.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lastenhoitoa saa ostamalla. Ei minullekaan kukaan ole ikinä tarjonnut hoitoapua. Itse on pitänyt pyytää tai sitten ostaa rahalla (MLL). Sisarusten kanssa voi tehdä vaihtokauppaa: otatteko meidän lapset yökylään tänä viikonloppuna niin me otetaan teidän muksut 2 viikon päästä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/16 |
15.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihme kitinää omasta kahdenkeskisestä ajasta.

Olette perustaneet perheen.

 

Kahdenkeskinen aika on kun lapset nukkuu. Silloin voi toista pitää hyvänä ja hemmotella, sekstailla - mikään ei estä.

 

Muoti-ilmiö tämä kahdenkeskinen aika. Jos ette osaa elää perheenä ei mikään viikonloppuvapaa lapsista pelasta liittoanne. Hoitakaa parisuhdetta jatkuvasti, elämäntilanteet muuttuu, lapset kasvaa ja pian yökyläilevät kavereilla.

 

Pian ihmettelette minne se aika katosi ja lapset ovat parikymppsiä ja muuttamassa kotoa.

 

Jos välttämättä haluatte olla kaksin palkkaatte hoitajan.

Vierailija
10/16 |
15.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Meillä on ns. turvaverkkojen kanssa sama tilanne mutta tiedätkös mitä? Me vietetään treffi-iltoja täällä kotona. Laitetaan lapset nukkumaan ja syödään sen jälkeen herkkuiltapala kynttilänvalossa. Tai katsotaan leffa kotisohvalla kainalokkain. Kesäisin pikniköidään parvekkeella. Toinen hoitaa lapset sänkyyn ja toinen tekee sillä välin esivalmistelut niin päästään heti aloittamaan kun lastenhuoneesta sammuu valot. Ei kahdenkeskinen aika sen kummempia puitteita vaadi.

Meillä homma pyörii samanlailla. Ja itse pienten lasten kanssa nautinkin enemmän näistä koti-illoista kuin että vietäisi lapset hoitoon ja huolehtisin sitten koko illan että mitenhän ne pärjää. Ketään niin tuttua tässä lähistöllä kun ei meilläkään ole jolle voisin rauhallisin mielin viedä lapset hoitoon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/16 |
15.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ihme kitinää omasta kahdenkeskisestä ajasta.

Olette perustaneet perheen.

 

Kahdenkeskinen aika on kun lapset nukkuu. Silloin voi toista pitää hyvänä ja hemmotella, sekstailla - mikään ei estä.

 

Muoti-ilmiö tämä kahdenkeskinen aika. Jos ette osaa elää perheenä ei mikään viikonloppuvapaa lapsista pelasta liittoanne. Hoitakaa parisuhdetta jatkuvasti, elämäntilanteet muuttuu, lapset kasvaa ja pian yökyläilevät kavereilla.

 

Pian ihmettelette minne se aika katosi ja lapset ovat parikymppsiä ja muuttamassa kotoa.

 

Jos välttämättä haluatte olla kaksin palkkaatte hoitajan.

Toivottavasti lapsettomat, perheen perustamista harkitsevat miehet lukevat tämän tekstin. Parempi tietää, mihin on ryhtymässä.

Vierailija
12/16 |
15.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ollaan oltu 15 vuotta yhdessä, lapset on rikastuttanut elämäämme 10 vuoden ajan ja nuorin on taapero. Minusta parisuhteeseen "kuuluu" mun omalla kohdalla siis (en puhu yleistäen) se että kumppania huomio ja hänestä välittää. Kahdenkeskeistä aikaa saa päivittäin kun lapset nukkuu -tosin se vanhin valvoo välillä meitä pidempään.. ;)

 

Kyllä ollaan otettu miehen kanssa yhteistä aikaa, harrastamalla yhdessä välillä ja käymällä leffassa tai syömässä kahdestaan. Ja ne hetket voittaa kyllä nuo kun ollaan kotona ja lapset nukkuu ja pitää olla valmiina hoitamaan lapsia.

 

Meillä on ollut lastenhoitajia mutta olisin valmis maksamaankin tuosta hetkestä -tässä menee vielä nuorimman lapsen kasvuun jokunen vuosi ennenkö lapsia viitsii jättää keskenään.

 

Jäi mietityttämään miksi isovanhemmat ei SUOSTU tulemaan teille joskus muutamaksi tunniksi? Tai miksi ei kysytä kummeja, tätejä yms? Jos ihmissuhteista ei välitetä ja hoideta niin miksi ihmetellä tätä tilannetta. Voisiko niitä suhteita mummoihin hoitaa kuntoon? Jotainhan tuolla on suhteiden välillä tapahtunut ja kärsinyt jos sinua ei tahdota auttaa.

 

Tai jos et voi tilanteelle mitään niin mitä muuta voi tehdä? Oletko selvittänyt varamummopalveluja? Kysellyt ystäviltäsi apua (itse olisin valmis auttamaan ystäviäni vaikka minulla on "omakin perhe" ) tai lapsesi kaveriperheet? Voisitko tutustua heihin ja tukisitte toisianne? On paljon vaihtoehtoja jos vaan aloittaa jostain, kuin kiukuttelee yksin miksi ei ole jotain --

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/16 |
15.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä ei ole ollut kahdeksaan vuoteen.. vietetään aikaa perheenä yhdessä. Kerran mietittiin kylpylään lähtöä ilman lapsia, mutta sitten alettiin miettiä kuinka hauskaa lapsilla sielä olisi ja lähdettiinkin koko perhe.

Vierailija
14/16 |
15.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Helppoahan se tuon ikäisten kanssa vielä on, mutta odotapa kun ne ovat teinejä eivätkä nukahda millään!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/16 |
15.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä, jos jakaisit ajatuksiasi ystäviesi kanssa? ehdotat vaikka, että otatte ystävien lapset teille leikkimään jonain lauantaina, ja seuraavana on sitten teidän vuoro viedä lapset sinne kaverien luokse. Sen kahdenkeskisen ajanhan ei aina tarvitse olla ilta-aikaa, päivällä lapset ovat yleensä tyytyväisempiä vieraamman hoidossa kuin nukkumaan mennessä.

 

Tai stten palkkaatte MML:N  hoitajan.

Vierailija
16/16 |
15.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi et kehtaa kysyä niiltä kavereilta? Oletko itse kieltäytynyt hoitamasta heidän lapsiaan?

 

Yh:n ilmainen vinkki: viimeistään vuoden päästä teidän nuorimmainen täyttää 3 vuotta. Viekää Lapset Ikean lapsiparkkiin, ja itse Ikean kahvilaan kahville. Näin saatte tunnin yhteistä aikaa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi kahdeksan kaksi