Lue keskustelun säännöt.
Voiko raivo / pahantuulisuus tarttua?
11.11.2015 |
Kuulin samassa kerrostalossa asuvien henkilöiden raivoisan riidan pari päivää sitten. Itse asiassa kaksi raivoamista: ensimmäisen kerran he raivosivat aamulla, toisen kerran alkuillasta. Raivoisa riita oli huutoa, kiroilua, esineiden ja ovien paiskomista.
Eilisen ja tämän päivän aikana olen itse saanut jo kaksi raivokohtausta ihan yksikseni yrittäessäni hoitaa joitain käytännön asioita, jotka eivät ole heti onnistuneet. En yleensä raivoa – edellisestä kerrasta on 4-5 vuotta. Olen luonteeltani herkkä, hiljainen ja kiltti.
Kyse ei todennäköisesti ole PMS:stäkään, koska kuukautisten alkuun on vielä n. 10 vuorokautta. Joskus nuorempana sain satunnaisesti juuri ennen kuukautisten alkua tämän tyyppisiä raivareita.
Tänään itkin, huusin, kirosin, tärisin, heitin seinään mm. keittiöjakkaran, joka sattui tielleni.
Voiko raivoaminen oikeasti tarttua?
Kommentit (4)
Ja koitko tuon toisten raivoamisen jotenkin uhkaavana ja kuvittelit, miten selviytyisit jos olisit itse kohteena? Silloinhan voisi olla kyse ikään kuin puolustusreaktiosta, eli itselleen (ja niille pelottaville) jotenkin alitajuisesti haluaa vakuuttaa, ettei kannata edes yrittää. Pääset varmasti itse jyvälle, kun assosioit vapaasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan vain kiinnostuksesta kysyn, oliko lapsuuskodissasi millaista, ja oletko / oletko ollut parisuhteessa ja millaisessa?
Kun olin ala-asteiässä, sekä äitini että isäni huusivat ja riitelivät todennäköisesti tavallista useammin, ehkä 5-10 kertaa vuodessa. Äitini raivosi useammin kuin isäni. Minua ahdisti heidän riitansa. Varsinkin, jos minulla oli kaveri käymässä kylässä, kun vanhempani raivosivat.
En ole parisuhteessa. Olen yhden kerran ollut muutaman vuoden mittaisessa parisuhteessa, jossa vietin miehen kanssa paljon aikaa samassa kämpässä, vaikkemme virallisesti olleetkaan avoliitossa. Exäni sai välillä raivareita.
Itse olen saanut vain pari pahaa raivaria elämäni aikana. Koska nämä raivarit, jotka sain tänään ja eilen, ovat käytännössä aiheettomia ja ajoittuvat naapurista kuuluneiden raivoamisten lähelle, minusta jotenkin tuntuu, että naapurini raivo sysäsi oman raivoni liikkeelle. Mutta onko se mahdollista?
Tiedän, että minussa on paljon tukahdutettuja negatiivisia emootioita, muistoja jne.
T. Aloittaja
Vierailija kirjoitti:
Ja koitko tuon toisten raivoamisen jotenkin uhkaavana ja kuvittelit, miten selviytyisit jos olisit itse kohteena? Silloinhan voisi olla kyse ikään kuin puolustusreaktiosta
Hyvä huomio. Itse asiassa tuo selitys, että omissa raivareissani oli kyse alitajuisesta "puolustusreaktiosta" naapurista kuuluvaan raivoamiseen, osuu varmaan juuri oikeaan.
Kyse oli minulla selvästi emotionaalisesta purkauksesta, joka oli odottamassa ulospääsyä. Jo raivokohtauksieni aikana näin mielessäni ikään kuin välähdyksiä siitä tilanteesta, kun kuulin naapureitteni raivoisaa riitelyä.
Kiitos tarkkanäköisestä huomiosta! Hyvä tietää, että tällainenkin ilmiö on mahdollinen – osaan varautua seuraavan kerran, kun todistan toisten raivoamista :)
Ihan vain kiinnostuksesta kysyn, oliko lapsuuskodissasi millaista, ja oletko / oletko ollut parisuhteessa ja millaisessa?