Lue keskustelun säännöt.
Amerikkaan muutto miehen mukana.
Kotiäiti
11.11.2015 |
Terve.
Mieheni sai työkomennuksen Amerikkaan.
Hän joutuu olemaan siellä puolesta vuodesta useisiin vuosiin. Mietimme, että minä ja yhteinen 2 vuotias lapsemme muuttaisimme sinne hänen kanssaan, mutta miten on? olemme AVOpuolisoita, jostain olen saannut käsityksen, että vain AVIOpuoliso voi muuttaa puolisonsa mukana Amerikkaan,jos tämä on saannut työviisumin? Osaako joku kertoa? Kiitos.
Kommentit (38)
Käykää maistraatissa avioitumassa, sitä ennen teette avioehdon. Mitään juhlia ei tarvitse järjestää eikä edes kertoa sukulaisille jos ei halua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ette saa viisumia avopuolisoina. Ette paljon minnekään muuallekaan, koska avopuolisot eivät ole perhe, ja ulkomaanviisumit myönnetään vaan perheille. Ei muutkaan tyttöystävät saa viisumeita ja eihän avopuoliso ole muutakuin tyttöystävä. Ei puoliso eikä perhe. Lapsensa toki mies voi viedä mukanaan, se on samaa perhettä hänen kanssaan.
Nopsaan vihille. Tai sitten jäätte kotiin ja vain isä lähtee.
Meidän järjestelmä on siitä hyvä, että jokainen voi itse valita, miten haluaa elämänsä järjestää.
Kiitos paljon teille. Tuli ihanan nopeasti vastauksia. Olemme suunitelleet jo aikaisemmin naimisiin menoa, onhan kihlaus lupaus avioliitosta. Täytynee miettiä eri vaihtoehtoja vielä, olemme pitkämielisiä ja vahvoja, esimerkiksi vierailuja toistemme luona mikäli toinen lähtee toinen jää.
Amerikassa tosin voit olla 3kk ilman viisumia, ja voit käydä sen 3kk vaikka niin että olet vaan pari viikkoa aina välillä Suomessa. Lentolipuille tulee toki hintaa. Mutta silloin voit käyttää matkavakuutusta sikäläisen vakuutuksen sijaan, joka on äärettömästi halvempaa. Ilman vakuutuksia pienikin sairaalakäynti voi maksaa tuhansia euroja ja isompi onnettomuus jopa kymmeniä tai satoja tuhansia, joten en suosittele.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos jäät Suomeen virallisesti voit vielä nostaa Suomesta te/yms korvauksia vaikka kävisitkin aina 11kk vuodessa amerikassa. Jos kirjaudut amerikkaan jäät suomen sos-turvan ulkopuolelle.
Vierailija kirjoitti:
Jää lapsen kanssa suomeen ja jätä isukille vähän omaa rauhaa kun kerta ulkomaillekin pääsee. Amerikassa on paljon herkkuja strippibaareja joista saa usein helposti laadukkaan hoidonkin mukaansa, olisi tylsä jos miehesi ei pääsisi teidän takia noita käyttämään!
Petetty hiukan katkerana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni on uskovainen ja kunnollinen. En usko hänen käyttävän strippibaareja, jos käyttäisi olisi se hänen taakkansa, koko arvomaailma häneltä romahtaisi ja perheensä menettäisi. Itse jatkaisin elämää eteenpäin onnellusena siitä että minulla ei olisi enää uskotonta miestä.
Lasta ajatellen olisi hyvä olla siellä missä isäkin.
Tuosta sosiaaliturvasta sen verran. Että minä muutin miehen työkomennuksen mukana Amerikkaan. Puolisoviisumin saamiseksi piti tosiaan olla naimisissa. Mutta meillä työnantaja kylläkin maksoi koko perheelle hyvän terveysvakuutuksen. En tietenkään saanut mitään työttömyys yms. tukia, kun asuin Amerikassa. Suurinpiirtein ensimmäisiä tekemiäni asioita eli paikallisen sosiaaliturvatunnuksen hakeminen, kun yksi paikka jossa halusin tehdä vapaaehtoistyötä vaati sitä.
Niin ja emme tippuneet Suomessa pois kelan piiristä. Silloin kun vierailimme Suomessa meitä kohdeltiin niin kuin asuisimme Suomessa. Esim. lääkkeiden kela-korvaukset toimivat. Mutta tätä varten piti täyttää kelaan paperi/hakemus jonka numeroa en nyt muista. Mutta kelalta saatiin myönteinen päätös, koska työsopimus oli määräaikainen. Ja vaikka komennuksen aikana sopimusta jatkettiin niin saimme kelalta taas myönteisen päätöksen, koska uusikin sopimus oli määräaikainen. Olimme yhteensä siellä yli kaksi vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jää lapsen kanssa suomeen ja jätä isukille vähän omaa rauhaa kun kerta ulkomaillekin pääsee. Amerikassa on paljon herkkuja strippibaareja joista saa usein helposti laadukkaan hoidonkin mukaansa, olisi tylsä jos miehesi ei pääsisi teidän takia noita käyttämään!
Petetty hiukan katkerana?
Tyylistä näkee, että mieshän tuon on kirjoittanut. Katkera tosin voi olla jos ei itse ole päässyt strippibaariin.
Olimme lomalla Amerikassa 2013 ja mieheni joutui loman aikana yhdeksi yöksi sairaalaan, hinnaksi tuli tuolle yli 1000 euroa. Onneksi Suomen päässä saatiin vakuutusyhtiöltä takaisin tuo summa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mieheni on uskovainen ja kunnollinen. En usko hänen käyttävän strippibaareja, jos käyttäisi olisi se hänen taakkansa, koko arvomaailma häneltä romahtaisi ja perheensä menettäisi. Itse jatkaisin elämää eteenpäin onnellusena siitä että minulla ei olisi enää uskotonta miestä.
Lasta ajatellen olisi hyvä olla siellä missä isäkin.
No ei se kyllä kovin uskovaiselta kuulosta, jos on mennyt lapsen tekemään eikä ole edes naimisiin mennyt...
Vai onko tuo lapsi sis miehen lapsi vai jonkun toisen miehen?
Omasta kokemuksesta voin kertoa, ettei kotiäidin rooli ulkomailla ole alkuihastuksen jälkeen välttämättä kovinkaan ruusuinen. Etenkin, jos miehen rahoilla pelkästään elellään. Käytännössä sinulta puuttuu oma raha, ja olet riippuvainen miehestäsi. Tämä saattaa olla ongelma, jos rakkauteen syntyy ryppyjä. Myös tietynlainen vallankäyttö parisuhteessa siirtyy yleensä sille, jolla rahaa huomattavasti enemmän. Tämä on toisilla näkyvissä parisuhteessa enemmän, toisilla vähemmän. Itse en enää mistään hinnasta lähtisi kotiäidiksi ulkomaille, miehen työn perässä. Vaikka lähdimme ja tulimme takaisin yhtenä perheenä, koen, että oma työ ja siitä saatava palkka on kuitenkin omanarvontunnon kannalta niin tärkeää, etten sitä enää riskeeraisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aihe on hyvin henkilökohtainen, miksi halusimme lapsen tehdä 2 vuotta sitten.
Vierailija kirjoitti:
Omasta kokemuksesta voin kertoa, ettei kotiäidin rooli ulkomailla ole alkuihastuksen jälkeen välttämättä kovinkaan ruusuinen. Etenkin, jos miehen rahoilla pelkästään elellään. Käytännössä sinulta puuttuu oma raha, ja olet riippuvainen miehestäsi. Tämä saattaa olla ongelma, jos rakkauteen syntyy ryppyjä. Myös tietynlainen vallankäyttö parisuhteessa siirtyy yleensä sille, jolla rahaa huomattavasti enemmän. Tämä on toisilla näkyvissä parisuhteessa enemmän, toisilla vähemmän. Itse en enää mistään hinnasta lähtisi kotiäidiksi ulkomaille, miehen työn perässä. Vaikka lähdimme ja tulimme takaisin yhtenä perheenä, koen, että oma työ ja siitä saatava palkka on kuitenkin omanarvontunnon kannalta niin tärkeää, etten sitä enää riskeeraisi.
Tämä minuakin odottaisi siellä ja se on herättänyt paljon ajatuksia.
Mieheni on hyvin vanhollinen ja se ei olisi hänelle mikään ongelma. Itse taas olen saannut kotona erinlaisen kasvatuksen ja haluan olla kovin itsenäinen. Tosin puolivuotta-3 vuotta ei ole kovin pitkä aika. Voisin sopeutua, tai sitten vaan jäädä kotoSuomeen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omasta kokemuksesta voin kertoa, ettei kotiäidin rooli ulkomailla ole alkuihastuksen jälkeen välttämättä kovinkaan ruusuinen. Etenkin, jos miehen rahoilla pelkästään elellään. Käytännössä sinulta puuttuu oma raha, ja olet riippuvainen miehestäsi. Tämä saattaa olla ongelma, jos rakkauteen syntyy ryppyjä. Myös tietynlainen vallankäyttö parisuhteessa siirtyy yleensä sille, jolla rahaa huomattavasti enemmän. Tämä on toisilla näkyvissä parisuhteessa enemmän, toisilla vähemmän. Itse en enää mistään hinnasta lähtisi kotiäidiksi ulkomaille, miehen työn perässä. Vaikka lähdimme ja tulimme takaisin yhtenä perheenä, koen, että oma työ ja siitä saatava palkka on kuitenkin omanarvontunnon kannalta niin tärkeää, etten sitä enää riskeeraisi.
Tämä minuakin odottaisi siellä ja se on herättänyt paljon ajatuksia.
Mieheni on hyvin vanhollinen ja se ei olisi hänelle mikään ongelma. Itse taas olen saannut kotona erinlaisen kasvatuksen ja haluan olla kovin itsenäinen. Tosin puolivuotta-3 vuotta ei ole kovin pitkä aika. Voisin sopeutua, tai sitten vaan jäädä kotoSuomeen
Jenkeissä tehdään todella pitkiä työpäiviä, eipä se mies olisi paljoa paikalla. Saat siis olla hyvinkin itsenäinen.
Sil on tääl Suomessaki vähintään 10 tuntisia päiviä, olen tottunut olemaan yksin lapsen kanssa.
Menkää naimisiin :). Varmasti se on paljon helpompi prosessi, piipahdus maistraatissa jos ei muuten. Itsellä tosin kokemusta vain EU:n sisällä muutosta,