Tapahtui perjantaina junassa
Istuin perjantai-iltapäivänä junassa matkalla kotiseudulle. Samassa vaunussa pari penkkiriviä edempänä istuivat kaksi naista ja noin 3-vuotias poika. Heti matkan alettua tämä poika alkoi huutaa (ei siis itkeä, vaan huutaa ihan hyvävointisena ja iloisena) ilmeisesti kaikkea mieleensä tulevaa niin lujaa kuin keuhkoista vaan lähtee. "Kissa, koira, lehmä, palapeli, juna!!!" Ja miten reagoivat mukana olleet aikuiset: naureskelivat ja kehuivat poikaa. "Joo, niin, vau!" ja taputuksia päälle. Käsittämätöntä, miten paljon voi yhdestä lapsesta lähteä ääntä. Olin kuunnellut tuota konserttia vähän vajaan tunnin ja koska toinen samanlainen rupeama olisi ollut vielä edessä, päätin huomauttaa asiasta. Sanoin, että jutella saa tietysti, mutta voisivatko vähän laskea volyymia.
Kumpikin naisista katsoi minua kuin vähintäänkin avaruudesta laskeutunutta alienia ja lopulta toinen sanoi "öööh, okei". Nyt av-raati, mitä olette mieltä? Toiminko oikein vai olenko tiukkapipo?
Kommentit (22)
Toisilla oli hyvä meininki ja sinä halusit vetää he omalle tasollesi ankeuteen.
Oikein teit. Itse vältän tuon tilanteen matkustamalla aina ykkösluokassa. Siellä ei ole lapsia, känniääliöitä eikä lätkäfaneja.
Oikein toimit. En mäkään jaksaisi kuunnella moista älämölöä, ja juu, mulla on itelläkin lapsia. Mutta erotuksena, olen opettanut heille käytöstapoja.
Olen itse huomannut lapsista aivan saman, että heidän puheäänessään heillä ei ole kuin yksi ainoa äänenvoimakkuus ja se on nupit kaakossa. Vähän ärsyttää sellaiset vanhemmatkin, jotka eivät opeta lastaan puhumaan normaalilla äänenvoimakkuudella vaan sietävät huutamista.
Vierailija kirjoitti:
Oikein teit. Itse vältän tuon tilanteen matkustamalla aina ykkösluokassa. Siellä ei ole lapsia, känniääliöitä eikä lätkäfaneja.
Junissa ei ole tosin ollut ykkösluokkaa vuosiin.
Itse olisin huutanut jo puolituntia aiemmin, että "nyt saatana poika hiljaa tai katkon sulta kädet!"
Vierailija kirjoitti:
Olet tiukkapipo.
Sallisitko samanlaisen huutamisen aikuiselta?
Vierailija kirjoitti:
Oikein teit. Itse vältän tuon tilanteen matkustamalla aina ykkösluokassa. Siellä ei ole lapsia, känniääliöitä eikä lätkäfaneja.
Itse matkustin aikoinaan ykkösluokassa 0 v.--> 18 v. ikään, lippu tuli isän työsuhde-etuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikein teit. Itse vältän tuon tilanteen matkustamalla aina ykkösluokassa. Siellä ei ole lapsia, känniääliöitä eikä lätkäfaneja.
Junissa ei ole tosin ollut ykkösluokkaa vuosiin.
Totta, sen nimi on nykyisin ekstra-luokka.
Tämän takia me emme matkusta lasten kanssa julkisilla, jollakin mammalla menee hermo. Meillä 2 ADHD lasta, joilla osa diagnooseistakin uupuu. He kun innostuvat, on desibelit katossa. Suuko heillä pitäisi teipata?! Heille ei auta vaikka kuinka opetat.
Käsittämätöntä, että aikuiset ihmiset kannustavat lapsia huutamaan. Siitähän ne vasta innostuu, jos joku oikein kehuu ja iloitsee mukana huutamisessa. Ihan oikein teit.
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia me emme matkusta lasten kanssa julkisilla, jollakin mammalla menee hermo. Meillä 2 ADHD lasta, joilla osa diagnooseistakin uupuu. He kun innostuvat, on desibelit katossa. Suuko heillä pitäisi teipata?! Heille ei auta vaikka kuinka opetat.
No et kai sentään kannusta ja palkitse lapsia huutamisesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikein teit. Itse vältän tuon tilanteen matkustamalla aina ykkösluokassa. Siellä ei ole lapsia, känniääliöitä eikä lätkäfaneja.
Itse matkustin aikoinaan ykkösluokassa 0 v.--> 18 v. ikään, lippu tuli isän työsuhde-etuna.
VR käsittääkseni muutti tätä käytäntöä joitakin vuosia sitten, eli enää ei henkilökunnan perheenjäsenet saa ilmaislippuja.
Extraluokka oli kyllä pettymys. Keksejä ja ties kuinka pitkään seisonutta kahvia sekä muutama lehti. Penkeissä ei mitään erikoista. Juna oli rauhallinen muutoinkin. Normaalisti ko. välillä olisi maksanut jotain 20+ euroa enemmän, mutta tuolloin oli tarjous että vain 5 euroa enemmän ja pitihän se kokeilla. Useimmiten on ihan rauhallista ollut kyllä tavallisessakin vaunussa. Viimeksi otin Duosta, mukava oli kun ruoka tuotiin omalle paikalle, mutta penkit eivät olleet hääppöiset. Metelöivä äijäporukka oli tällä kertaa, sellaisia voi olla extrassakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikein teit. Itse vältän tuon tilanteen matkustamalla aina ykkösluokassa. Siellä ei ole lapsia, känniääliöitä eikä lätkäfaneja.
Junissa ei ole tosin ollut ykkösluokkaa vuosiin.
VR voi antaa luokilleen mitä markkinointinimiä haluaa, mutta puhekielessä ne ovat edelleen ykkösluokka ja kakkosluokka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia me emme matkusta lasten kanssa julkisilla, jollakin mammalla menee hermo. Meillä 2 ADHD lasta, joilla osa diagnooseistakin uupuu. He kun innostuvat, on desibelit katossa. Suuko heillä pitäisi teipata?! Heille ei auta vaikka kuinka opetat.
No et kai sentään kannusta ja palkitse lapsia huutamisesta?
En mutta kyllä aina saa tappavia katseita, tekis mieli vajota maanalle.
Itse olen jo 4 vuotta etsinyt sitä nappia josta voin säätää tuon oman lapseni äänenvoimakkuuden. Ei ole vielä löytynyt. Joudun huomauttamaan keskimäärin 20 kertaa arkipäivässä ja 200 kertaa viikonloppupäivänä/lomapäivänä että taas huutaa, riittäisi se pienempikin ääni, varsinkin tässä pikkuisessa kerrostalokaksiossa jossa lapsi on käytännössä aina korvan vieressä.
Välillä tuntuu että pitäisi remmistä antaa että oppisi olemaan hiljaa, varsinkin niinä päivinä kun on valmiiksi päänsärkyä. Onneksi niitä päivä ei ole kuin kerran tai kaksi vuodessa, mutta alkaa välillä usko loppumaan että tuo lapseni oppi joskus puhumaan normaalisti. Ja kävelemään, osasi hän ehkä viikon kävellä silloin noin vuoden vanhana, ei ole sitäkään ihmettä sen jälkeen näkynyt. Aina hyppimässä, ryntäilemässä tai juoksemassa. Laahustaminen ja kenkien raahaaminen niin että hiekkaan tulee yhtenäiset urat on ne lähimpänä kävelyä.
Joten joo, hyvä että menit sanomaan. Tervetuloa sanomaan tuolle omallekin lapselleni että hänen pitäisi ottaa muitakin huomioon, minun sanomisella kun ei tunnu olevan mitään vaikutusta.
Tervetuloa Suomeen, ankeuttajien luvattuun maahan. Täällä saa puhua vain kysyttäessä, riemuita ei milloinkaan, koska sehän on teeskentelyä. Lapsille tämä maa on turvallinen, mutta tylsä. Itsemurhia täällä tehdään ennätysmäärä ja alkoholisteja on joka kulmassa. Tämä ei johdu mitenkään siitä, että itseilmaisua rajoitetaan pienestä pitäen. Kaikki kiltisti riviin, pää painuksiin ja hävetkää.
Pitkän matkan junissa matkustan aina leikkivaunussa. Aikuisten puolella on aivan kamalaa, kyräilevää ja ankeaa. Jos haluan hiljaisuutta laitan kuulosuojaimet tai korvatulpat.
ok