Lue keskustelun säännöt.
Miksi vietät pyhäinpäivää? Onko se sinulle vain ontto perinne, vai saatko siitä itse irti jotakin?
30.10.2015 |
Kiinnostaisi kuulla palstalaisen vastauksia ja pohdintaa siitä, mitä pyhäinpäivän vietto merkitsee. Onko sillä enää tehtävää?
Oma oletukseni on, että yllättävän iso vähemmistö pelkää alitajuisesti vainajien kostoa, jos näitä ei lepytetä kynttiläuhrein. Taikausko elää ihmisissä vahvasti.
Kommentit (45)
No en oo ikinä kyllä kuullut tuollaisesta pelosta. Itse ainakin tykkään käydä hautausmaalla, kun siellä on niin kaunista ja tietysti muistella lämmöllä niitä rakkaita, jotka ovat jo poisnukkuneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En pidä tarpeellisena muistella vainajia. Kyllä ne jo kuolleet rakkaat ihmiset nousevat muistoihin pyytämättäkin.
Minä vietän sitä siksi, että tunnen näin olevani yksi lenkki ketjussa, jonka on muodostanut sukuni aina omia esivanhempiaan muistellessaan. Varmaan yksi varhaisimmista muistoistani oli, kun olimme isoäitini kanssa haudoilla pyhäinpäivänä.
Mitkään kostoajatukset eivät kuulu tähän, siitä lähdetään, että esi-isät ovat taivaassa ja riemukas jälleennäkeminen on edessä. Tällaista näkökulmaa on tietysti vaikea tavoittaa tai ottaa vakavasti, jos itse on käytännössä pakana.
Ihan samasta syystä kuin muitakin muistopäiviä. On äitienpäivät, isänpäivät, viattomien lasten päivät. Lisäksi on kaikkea Runebergin päivää, roosanauhapäivää tai muuta, joita itse en erityisesti vietä, kun ne eivät suoraan koske minua.
Kun on edesmenneitä hyvin rakkaita läheisiä, minusta on kiva, että heidän muistamiseen on oma päivä ja pidän sen olemassaoloa tärkeänä. Silloin, kun ei ole se päivä, saa rauhaa, kun tietää, että on yksi päivä, johon kuuluu juuri heidän muistaminen. Kun siihen muistamiseen on vielä perinteet ja siihen liittyvät toimenpiteet, se helpottaa arjen kiireiden lomassa, kun päivän tärkeimmät asiat tietää etukäteen.
Kynttilä riittää, kun se on huolehdittu, ei tarvitse miettiä enää kuin aikataulun. Sitä päivää varten ei tarvitse suunnitella jotain erityisiä leivonnaisia tai muuta. Se kynttilä todella vähentää päivästä muuten mahdollisesti syntyvää stressiä.
Vierailija kirjoitti:
En vietä pyhäinpäivää. Olen silloin itse töissä.
Halloweenia pidän kaupallisena hömpötyksenä, mutta toki ymmärrän, että ihmisillä on tarve sille näin pimeään vuodenaikaan.
Älä sekoita halloweenia pyhäinpäivään. Ovat aivan eri juttuja, vaikka nyt sattuivatkin samalle päivälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan samasta syystä kuin muitakin muistopäiviä.
Eli mikä se syy on?
Vierailija kirjoitti:
Minä vietän sitä siksi, että tunnen näin olevani yksi lenkki ketjussa, jonka on muodostanut sukuni aina omia esivanhempiaan muistellessaan. Varmaan yksi varhaisimmista muistoistani oli, kun olimme isoäitini kanssa haudoilla pyhäinpäivänä.
Tämä varmaan selittää kaikenlaisia tapoja ja rituaaleja? Tuntuu tyydyttävältä tehdä jotakin, mitä on tehty aina. Itse rituaalilla ei tällaisessa tapauksessa ole niin väliä. vatkohan esimerkiksi uskonnolliset ihmiset erityisen todennäköisiä pitämään tällaisesta toistuvasta rituaalisuudesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä vietän sitä siksi, että tunnen näin olevani yksi lenkki ketjussa, jonka on muodostanut sukuni aina omia esivanhempiaan muistellessaan. Varmaan yksi varhaisimmista muistoistani oli, kun olimme isoäitini kanssa haudoilla pyhäinpäivänä.
Tämä varmaan selittää kaikenlaisia tapoja ja rituaaleja? Tuntuu tyydyttävältä tehdä jotakin, mitä on tehty aina. Itse rituaalilla ei tällaisessa tapauksessa ole niin väliä. vatkohan esimerkiksi uskonnolliset ihmiset erityisen todennäköisiä pitämään tällaisesta toistuvasta rituaalisuudesta?
Rituaalit ovat pelkkä väline siinä että saa uskoa vahvasti ylösnousemukseen. Rituaali ei todellakaan ole asian pihvi. Tuskin kenenkään pyhäinpäivä kaatuu siihen, ettei jonain vuonna syystä tai toisesta kykeenny hautuumaalle.
Ennen ei juurikaan kiinnostanut mutta nyt ensimmäinen pyhäinpäivä mieheni kuoleman jälkeen tuntuukin merkitykselliseltä vaikka muistelen häntä muutenkin joka päivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mä mitään pelkää. Enkä oikeastaan edes kummemmin vietä pyhäinpäivää. On vaan ollut aina tapana viedä kynttilät haudoille pyhäinpäivänä mutta ei sekään ole mikään must must juttu. Se nyt vaan on ollut tapana kun muuten tulee käytyä liian harvoin niin edes sitten pyhäinpäivänä ja jouluna.
Tottakai kuolleet läheiset ovat useinkin mielessä, yhtäkkiä tulee jostakin asiasta mieleen joku muisto jne. Mutta pyhäinpäivänä keskityn muistelemaan, rakkaudella, en itseäni säälien, niitä ihmisiä, jotka olen menettänyt kuolemalle. En välitä käydä haudoilla jouluna, silloin hautausmaalla on kauhea ruuhka ja jotenkin markkinameininki (Helsingin Hietaniemi). Pyhäinpäivänä on rauhallisempaa, jioten voin käydä sytyttämässä kynttilät vanhempieni, isovanhempieni ja kuolleiden ystävieni haudoille.
Ei se mikään surullinen päivä ole, pikemminkin rauhallinen ja sisäänpäinkääntynyt, muisteleva ja harras.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä vietän sitä siksi, että tunnen näin olevani yksi lenkki ketjussa, jonka on muodostanut sukuni aina omia esivanhempiaan muistellessaan. Varmaan yksi varhaisimmista muistoistani oli, kun olimme isoäitini kanssa haudoilla pyhäinpäivänä.
Tämä varmaan selittää kaikenlaisia tapoja ja rituaaleja? Tuntuu tyydyttävältä tehdä jotakin, mitä on tehty aina. Itse rituaalilla ei tällaisessa tapauksessa ole niin väliä. vatkohan esimerkiksi uskonnolliset ihmiset erityisen todennäköisiä pitämään tällaisesta toistuvasta rituaalisuudesta?
Puhutaan myös perinteistä. Näitä me tahtomattammekin siirrämme tuleviin sukupolviin. Mä kunnioitan perinteitä vaikken ole uskonnollinen ihminen.
Vierailija kirjoitti:
En mä mitään pelkää. Enkä oikeastaan edes kummemmin vietä pyhäinpäivää. On vaan ollut aina tapana viedä kynttilät haudoille pyhäinpäivänä mutta ei sekään ole mikään must must juttu. Se nyt vaan on ollut tapana kun muuten tulee käytyä liian harvoin niin edes sitten pyhäinpäivänä ja jouluna.
Mitä tämä tarkoittaa? Kuinka usein ja miksi haudoilla sitten pitäisi mielestäs käydä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vietä pyhäinpäivää. Olen silloin itse töissä.
Halloweenia pidän kaupallisena hömpötyksenä, mutta toki ymmärrän, että ihmisillä on tarve sille näin pimeään vuodenaikaan.
Älä sekoita halloweenia pyhäinpäivään. Ovat aivan eri juttuja, vaikka nyt sattuivatkin samalle päivälle.
Monet fb-kavereistani eivät tunnu tekevän eroa pyhäinpäivälle ja Halloweenille. On varmaankin myös ihmisiä, jotka eivät näe niissä mitään eroa, koska ne osuvat suunnilleen samaan ajankohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä vietän sitä siksi, että tunnen näin olevani yksi lenkki ketjussa, jonka on muodostanut sukuni aina omia esivanhempiaan muistellessaan. Varmaan yksi varhaisimmista muistoistani oli, kun olimme isoäitini kanssa haudoilla pyhäinpäivänä.
Tämä varmaan selittää kaikenlaisia tapoja ja rituaaleja? Tuntuu tyydyttävältä tehdä jotakin, mitä on tehty aina. Itse rituaalilla ei tällaisessa tapauksessa ole niin väliä. vatkohan esimerkiksi uskonnolliset ihmiset erityisen todennäköisiä pitämään tällaisesta toistuvasta rituaalisuudesta?
Puhutaan myös perinteistä. Näitä me tahtomattammekin siirrämme tuleviin sukupolviin. Mä kunnioitan perinteitä vaikken ole uskonnollinen ihminen.
Mikä perinteiden arvo on sinulle? Miksi kannattaa pitää yllä perinteitä?
10, otan osaa. :I
Ei ole mitään perinnettä, mutta sään salliessa lähden kaupunki-iltakävelylle pimeälle kynttilöiden valaisemalle hautausmaalle. Jokin siinä näyssä myöskin ahdistaa, vaikka suurimmalta osinhan se on vain tosi kaunis ja paljon monenlaisia ajatuksia herättävä näky. Ehkä eniten siinä ahdistaa se tietämys että osa kynttilöistä on viety sinne vain lähinnä velvollisuuden ja jonkun elämänsisällö ja rutiinien ylläpidon vuoksi, eikä niinkään syvällisemmästä kaipauksen tarpeesta kummuten. Jotkuthan kuulevat (tai eivät itse asiassa enää sitten kuule) ne kauneimmat sanat itsestään vasta kuolemansa jälkeen ja se show jälkeenpäin on joskus vähän sellaista, että yritetäänpä tässä nyt hyvitellä.
Naiivilla mielellä kaikesta saisi enemmän irti. Onneksi vain pieni osa minusta on tätä kyynistä minää, ja sen voi yleensä painaa taustalle.
Vierailija kirjoitti:
Mutta pyhäinpäivänä keskityn muistelemaan, rakkaudella, en itseäni säälien, niitä ihmisiä, jotka olen menettänyt kuolemalle.
Minkä takia teet näin?
Vierailija kirjoitti:
En vietä pyhäinpäivää. Olen silloin itse töissä.
Halloweenia pidän kaupallisena hömpötyksenä, mutta toki ymmärrän, että ihmisillä on tarve sille näin pimeään vuodenaikaan.
Tässä ketjussa puhutaan pyhäinpäivästä, ei halloweenista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta pyhäinpäivänä keskityn muistelemaan, rakkaudella, en itseäni säälien, niitä ihmisiä, jotka olen menettänyt kuolemalle.
Minkä takia teet näin?
Minuakin kiinnostaa, koskapa itselläni ei tällaista muistelun tapaa ole.
En vietä pyhäinpäivää. Olen silloin itse töissä.
Halloweenia pidän kaupallisena hömpötyksenä, mutta toki ymmärrän, että ihmisillä on tarve sille näin pimeään vuodenaikaan.