Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Irakista paennut sotilaslentäjä ymmärtää suomalaisten pelkoja – ”Näin naisten asema poikkeaa meillä”

Vierailija
20.10.2015 |

 


Irakista paennut sotilaslentäjä ymmärtää suomalaisten pelkoja – ”Näin naisten asema poikkeaa meillä”

 

 

 


AJ Aifan hakee Suomesta turvapaikkaa.
 
KUVA:Toni Tervo

 

 

 

 


 Irakilainen  AJ Aifan , 29, edustaa ulkoisesti kaikkea, mikä turvapaikanhakijoissa suomalaisia epäilyttää. Hän on isokokoinen, lihaksikas mies, joka puhuu hyvää englantia.

Moni voisi leimata hänet ensikatsomalta niin sanotuksi elintasopakolaiseksi. Taas yksi hyväkuntoinen nuori irakilaismies. Heitä on tullut Suomeen jo tuhansia.

Aifanin mukaan syy nuorten miesten tulvaan piilee raa’assa fysiikassa.

– Nuoret ja vahvat ovat täällä siksi, koska tänne pääsy vaatii eniten voimaa ja jaksamista. Matka on todella pitkä. Vanhukset esimerkiksi harvoin pääsevät Saksaa pidemmälle, Aifan sanoo.

Aifan kertoo tulleensa Suomeen, koska hänen henkeään uhattiin.

– Olin sotilaslentäjä Irakin armeijassa seitsemän vuoden ajan. Kotimaassani tilanne on sellainen, että erilaiset sotilaalliset ryhmittymät eivät enää kunnioita hallitusta, poliisia ja armeijaa. Ja kun sanon että eivät kunnioita, tarkoitan, että he tappavat meitä.

Aifan ehti kokea kotimaassaan isoja myllerryksiä alkaen Yhdysvaltain johdolla tehdystä hyökkäyksestä 2003 ja maan vähittäisestä luisusta sekasortoon.

Lähtöpäätöksen jälkeen Aifanin matka Eurooppaan eteni nopeasti. Suomeen hän kertoo suunnanneensa, koska kuuli matkalla, että maa on turvallinen, ja täällä ihmisiä kunnioitetaan.

Aifan asuu nyt vastaanottokeskuksessa Helsingin Pitäjänmäessä. Hän on yksi lähiöön parin viikon sisällä saapuneista 650 irakilaismiehestä.

Miesten saapuminen on herättänyt Pitäjänmäessä huolta. Moni pelkää etenkin naisten ja tyttöjen turvallisuuden puolesta.

Vastaavia huolia on esitetty ympäri Suomen.

Aifan sanoo, että ymmärtää suomalaisten pelkoja. Hän haluaa kuitenkin huomauttaa, ettei asia ole mustavalkoinen.

– On väärä käsitys, että emme kunnioittaisi naisia. Irakissa on itse asiassa hyvin vahva naisen arvostus. Ero tulee siinä, että meillä yksin asuvia naisia ja esimerkiksi yksinhuoltajaäitejä ei juuri ole.

– Kun nainen täyttää Suomessa 18, hänelle sanotaan, että mene, olet vapaa. Irakissa nainen on vapaa, kun hän menee naimisiin. Tämä seikka ehkä hämmentää maanmiehiäni, mies pohtii.

Aifan myöntää, että Irakista löytyy alueita, joissa naisia ei kunnioiteta.

– Varsinkin kaupunkien ulkopuolella on varmasti tämmöisiä ihmisiä. Meidän tulee kuitenkin kaikkien sopeutua tänne Suomeen, mies sanoo.

Aifan on asunut Pitäjänmäessä parisen viikkoa. Siinä ajassa hän on tajunnut, että avain sopeutumiseen on suomen kieli.

Kielen opettelu on hänen mielestään ensimmäinen asia, joka turvapaikanhakijan tulee tehdä.

”Joutenolo ei sovi nuorille miehille.”

– Ensin kieli haltuun, sillä ilman sitä emme voi oikeasti sopeutua tähän yhteiskuntaan. Toiseksi, meidän täytyy saada työpaikka. Joutenolo ei sovi nuorille miehille ja se tulee aiheuttamaan ongelmia, jos ihmiset tylsistyvät.

– Tällä hetkellä olemme vastaanottokeskuksissa vähän kuin kanat. Vain syömme ja nukumme.

Mies toivoo työllistyvänsä mahdollisimman pian ja ehkä jonain päivänä saavansa myös perheensä Suomeen, jos tilanne sen sallii. Lapsia hänellä ei ole.

Sillä, mitä työtä Aifan tekisi, ei aluksi olisi niin väliä. Hän vastaa, että olisi jopa valmis harkitsemaan lentäjän uraa Suomen puolustusvoimissa, jos häneltä sellaista pyydettäisiin.

Aifan on kuitenkin tyytyväinen jos näin ei käy.

”Olen saanut tarpeekseni armeijasta.”

– Monella tapaa olen saanut tarpeekseni armeijasta. Olen saanut tarpeekseni aseista ja pommeista. Haluan vain hyvän ja rauhallisen elämän.

 

 

Written by: Toni Tervo | Ota yhteyttä

 


▼Kommentit (6)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lisää aiheesta

Miksi tulee vain nuoria miehiä? Tutkija: Järjestelmämme auttaa vääriä ihmisiäHämmästys Helsingissä: Turvapaikanhakijat ostavat olutta – kansoittavat Alkoa ja baareja650 irakilaismiestä mullisti lähiön arjen – ”Miten voimme yhtään tietää keitä he ovat”Turvapaikanhakijoille jo toinen vastaanottokeskus PitäjänmäkeenSelvä käänne rajalla – näin turvapaikanhakijoiden määrä väheneeTurvapaikanhakija törmää Sääntö-Suomeen – ”Missään ei kerrottu että pelaaminen on kielletty”HU vieraili Koskelassa: ”I love Helsinki – Irak, problem”

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

 

Klikkaa tästä

 

 


20.10.2015 - 16.09|Puheenaihe
Tunnetko tämän miehen? Haagan ravintolaryöstäjä pakenee poliisia

 

 

 


Virkavalta etsii Haagan ravintolaryöstäjää.
 
KUVA:

 

 

 

 

Poliisi etsii nuorta miestä, jonka epäillään ryöstäneen ravintolan Helsingin Pohjois-Haagassa maanantaina 12. lokakuuta hieman keskiyön jälkeen.

Epäilty oli kävellyt ravintolan aukioloaikana asiakastiskille ja vaatinut ravintolatyöntekijää luovuttamaan rahaa. Mies oli kaivanut esille teräaseen ja uhannut sillä työntekijää.
 Poliisin mukaan saaliikseen epäilty sai vähäisen summan rahaa.

Ravintolassa ei ollut tapahtuma-aikaan asiakkaita, eikä kukaan loukkaantunut teon yhteydessä. Koska teon yhteydessä on käytetty teräasetta, rikosta tutkitaan törkeänä ryöstönä.

Teon aikana mies oli puhunut suomea. Hän on noin 180 cm pitkä ja normaalivartaloinen. Epäilty oli pukeutunut sinisiin farmarihousuihin ja tummaan hupulliseen puseroon.

Puserossa on vaaleat raidat resoreissa ja vasemmassa hihassa vaalea merkki. Hupun alla epäillyllä oli sininen pipo ja jaloissaan hänellä oli tummat valkoraidalliset kengät.

Vihjeet kuvissa esiintyvä miehen henkilöllisyydestä pyydetään ilmoittamaan virka-aikana puhelinnumeroon 0295475323 ja virka-ajan ulkopuolella numeroon 0295417935. Tietoja otetaan vastaan myös sähköpostiosoitteessa ryosto.helsinki@poliisi.fi.

 

 

Written by: Toimitus | Ota yhteyttä

 


▼Kommentit (0)

 


Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

 

 

20.10.2015 - 16.02|Puheenaihe
Kivikasvot ja Koriseva pulppusivat kilpaa

 

 

 

 
KUVA:Päivi Tuovinen

 


 
KUVA:Päivi Tuovinen

 

 

 

 

 

 

 

 


Nyt tehdään viihteen historiaa ja tykitetään sanan sekä musiikin voimalla!

Kivikasvot ja  Arja Koriseva, 50,julkaisivat tiistaina samaan aikaan kirjansa Bottalla. Vahinko vain, että koko kasa  Ismo Sajakorven kirjoittamia kirjoja  Kivikasvot ja mä – 50 vuotta viihteellä makasi julkaisuhetkellä Tallinnan satamassa. Näytillä oli vain kannet.

Se ei viihteen veteraaneja hiljentänyt. Paikalla oli kuusi saman RUK:n 118 kurssin käynyttä kertomassa kuinka kaikki oikein alkoi vuonna 1965.  Matti ”Fredi” Siitonen paljasti taiteilijanimensä taustan:

– Ystävystyin alokasaikana amerikansuomalaisen  Topin kanssa. Katsoimme kerran telkkarista piirrossarjaa  Kiviset ja Soraset (The Flinstones), jonka päähahmoina ovat Retu ja Tahvo (Fred ja Barney). Hey, olet ihan kuin Fred, Topi hoksasi.

 Aluksi musikaalisten upseerioppilaiden kimppa oli The Stonefaces. Alku ei muutenkaan ollut ruusuinen, käännösbiisit ja rahat oli pian kulutettu loppuun.

– Toivo Kärki manaili, että jos olette The Sitä ja The Tätä ja laulatte vielä englanniksi, Pohjanmaalla teidät viedään tallin taakse riviin, Ismo Sajakorpi hersytteli.

Nimi vaihtui Kivikasvoiksi. Kävi myös sikäli onnellisesti, että Fredi voitti 1967 Suomen euroviisut kappaleella  Varjoon, suojaan (3 pistettä) ja alkoi tienata – näin ainakin Sajakorpi kertoo.

– Fredi tilasi kaksi coeur de filetiä. Se söi itse yhden ja toinen pantiin neljään pekkaan tasan.

 Kaksi muuta jakajaa olivat  Georg Dolivo ja  Ilkka Lähteenmäki (Hemming), jotka eivät ole enää vuosiin olleet mukana.

 Matti Kuusla otti yhteyttä kvartettiin syksyllä 1969 ja siitä alkoi Kivikasvojen julkinen tarina televisiossa.

– Olimme kamalan epäsuosittuja aluksi. Äänestyksessä takanamme oli vain  Maxwell Smart , Sajakorpi veistelee. Smart oli legendaarinen kenkäpuhelinmies.

Sajakorven muistitieto kertoo, kuinka monivaiheisten seikkailujen jälkeen Kivikasvot ohittivat suosiossa itsensä Speden 1970-luvun puolivälissä. Siinä sivussa Kivikasvot olivat eri tempauksilla ehtineet suututtaa sekä Neuvostoliiton ja Kiinan suurlähetystöt että ortodoksisen kirkon ja  Erik von Frenckellin . No, lukekaa itse.

 Dolivo loi uran kulttuurijohtajana ja Lähteenmäki liikemiehenä. Alkuperäisistä ovat mukana Fredi ja Saja.

– Nyky-Kivikasvoissa esiintyvät oopperalaulajat  Henrik Lamberg ja  Seppo Ruohonen . Aiempi jäsen  Vesa Nuotio on vakavasti sairas, mutta leikkauksen jälkeen toipumassa. Ruohonenhan on myös kokenut vaikean sairauden, Sajakorpi vakavoituu.

Kivikasvot lähtee jäähyväiskiertueelleen marraskuun alussa.

 Seitsenkymppisten ”ukkeleiden” ja viisikymppisen kiintotähden Arja Korisevan tiet ovat kohdanneet monesti viihdemaailman kiemuroissa.

Korisevan jatoimittaja Hellevi Poudan kirja  Kuningatar Arja – Ammattina artisti kertoo kaikkien aikojen tangokuningattaren tarinan lapsuudesta nykypäivään.

Koriseva on kirjoittanut kirjan itse, Pouta on toiminut editorina ja neuvonantajana.

 Vereviä tarinoita viihteestä riittää tässäkin teoksessa:

– Opiskelukavereitani Hämeenlinnan OKL:stä olivat Kummelin  Timo Kahilainen ja  Heikki Hela . Tiesin Kummeli-vitsit jo ennen kuin ne olivat julkisia, Koriseva paljastaa.

Elämäkerrassa näyttäytyy myös naurustaan tunnetun Korisevan, kolmen lapsen äidin, vakava puoli. Aviomies  Pekka Karmala on kantanut vastuun perheestä, kun äiti on viihdyttänyt kansaa.

– Kun työssäni kaikuvat aplodit ja saan kiitosta, ajattelen, että osa niistä kuuluu miehelleni ja lapsillemme. Kiitos rakkaat Pekka,  Patrik, Karla ja  Verna – ihan kaikesta.


Ismo Sajakorpi: Kivikasvot ja mä – 50 vuotta viihteellä (Docendo 2015)
◾Arja Koriseva, Hellevi Pouta: Kuningatar Arja – Ammattina artisti (Docendo 2015)

 

Written by: Tiina Vahtera | Ota yhteyttä

 


▼Kommentit (0)

 


Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

 

 

20.10.2015 - 14.50|Puheenaihe
Diakonissalaitos antaa kenkää kymmenille

 

 

 


Helsingin Diakonissalaitos on päättänyt aloittaa yt-neuvottelut 27. lokakuuta.
 
KUVA:Wikipedia

 

 

 

 

Helsingin Diakonissalaitos aloittaa yt-neuvottelut, jotka koskevat Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön, Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n, Cecilia Hoiva Oy:n ja Diadome Oy:n henkilökuntaa. Neuvotteluiden perusteena ovat tuotannolliset ja taloudelliset syyt.

Yhteensä neuvottelut koskettavat 958 työntekijää. Arvioitu henkilöstön vähennystarve on 65 henkilöä.

– Olemme tilanteessa, jossa toisaalta luomme uusia palveluita, kuten tukiasumisyksiköitä turvapaikanhakijoille, ja toisaalta joudumme lakkauttamaan taloudellisesti kannattamattomia ja kilpailutuksissa menetettyjä palveluita, säätiön johtaja Olli Holmström sanoo.

– Tavoitteenamme on vahvistaa hyvinvointipalveluiden ja organisaatiomme uudistumista sekä lisätä taloudellista kannattavuutta.

Neuvottelut käynnistyvät 27. lokakuuta ja kestävät vähintään kuusi viikkoa. Neuvotteluissa käsitellään suunniteltujen toimenpiteiden perusteita, henkilöstövaikutuksia ja mahdollisia vaihtoehtoja työvoiman osa-aikaistamiselle, lomauttamiselle ja vähentämiselle. Palveluja tuottavan säätiön toiminnan kustannuksista suurin osa muodostuu henkilöstökustannuksista.

– Tarve työllemme suomalaisessa yhteiskunnassa on ilmeinen, mutta samaan aikaan tehtävämme toteuttaminen muuttuu vaikeammaksi, Holmström toteaa.

– Jotta voimme toteuttaa säätiön perustehtävää, on taloudellisen kannattavuuden palauttaminen ja varmistaminen välttämätöntä. Vain siten voimme tehdä perustehtäväämme: rohkeaa diakoniaa ja huolehtia kaikkein heikoimmista.

 

Written by: Toimitus | Ota yhteyttä

 


▼Kommentit (1)

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

 

 

20.10.2015 - 13.54|Puheenaihe
Kävelymatka Tallinnaan lyheni – näin se kävi

 

 

 


Jalkamiehen matka Tallinnaan lyheni tällä laivalla.
 
 
KUVA:Eckerö Line

 

 

 

 

Jalkamiehen matka Tallinnaan joutuu. Tällä laivalla se on lyhin ympärivuotinen.

Tallinnan Sataman uusi matkustajasilta ja sivuautoramppi sujuvoittavat m/s Finlandialla sekä henkilö- että autoasiakkaiden matkantekoa.

Eckerö Line on saanut käyttöön henkilömatkailijoille uuden matkustajasillan A-terminaalissa, jonka ansiosta Finlandian matkustajilla on lyhin kävelymatka laivasta terminaaliin nyt myös Tallinnassa.

– Tallinnan Sataman tekemät uudistukset ovat hyvä uutinen asiakkaillemme: Kävelymatka laivan ja terminaalin välillä on heille lyhyin mahdollinen, Eckerö Linen myynti- ja markkinointijohtaja Ida Toikka-Everi vakuuttaa.

Helsingin päässä ms Finlandialle on Länsiterminaalista ollut entuudestaankin lyhyin kävelymatka, jos vertailussa ovat vuoden ympäri liikennöivät alukset.

Jäättömällä purjehduskaudella nopeammin pääsee toki Etelästamasta lähteviin katamaraaneihin.

 

Written by: Toimitus | Ota yhteyttä

 


▼Kommentit (0)

 


Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

+ Näytä lisää

 


K-Supermarket Mustapekka

 

 

Klikkaa kuvaa ja katso uusi video!


Mäkitorpantie 1 00620 Helsinki

 


Seuraava artikkeli:

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän viisi yksi