Lue keskustelun säännöt.
En kelpaa edes puhelinmyyjäksi koeajalle
14.10.2015 |
Täytän kohta 20 v enkä ole tehnyt päivääkään töitä. Olisin kyllä valmis ottamaan vastaan mitä tahansa työtä joka sopii aikataulujen puolesta yhteen opintojeni kanssa eikä edellytä esim. ajokorttia. Myös allergiani asettaa pieniä rajoituksia töiden suhteen, mutta useimmissa töissä niistä ei ole mitään haittaa.
Olen lähettänyt satoja hakemuksia eri paikkoihin ja käynyt kymmenissä työhaastatteluissa. Sain kesäksi nollasopimuksen kaupan myyjäksi, mutta mulle ei tarjottu yhtään tuntia töitä. Mikään muu haastattelu ei ole johtanut edes sopimukseen.
Mikä on kun en kelpaa mihinkään töihin? Olen tosi ujo ja epävarma, kai se johtuu siitä. Mutta en silti ymmärrä, miksei mua otettu edes puhelinmyyjäksi koeajalle, vaikka palkkaus on melkoista kusetusta (jos ei saa myytyä paljon). Mikä mussa oikein on vikana?
Opintoni on sujunut tähän asti hyvin, mutta kuka palkkaa valmistuneen jolla ei ole yhtään työkokemusta? Motivaationi onkin laskenut kuin lehmän häntä, koska en usko työllistyväni koskaan. Miksi kukaan palkkaisi minut, kun aina löytyy joku fiksumpi ja parempi jolla on pitkä työhistoria takanaan? Miksi jatkaa opiskelua, kun opintojen keskeyttäminen ja työttömäksi jättäytyminen olisi taloudellisesti kannattavampaa?
Kommentit (16)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Sain kesäksi nollasopimuksen kaupan myyjäksi, mutta mulle ei tarjottu yhtään tuntia töitä."
Tämä nyt johtuu: "Olen tosi ujo ja epävarma". Soita sinne ja sano että pistäkääpäs sullekin tunteja.
"Miksi kukaan palkkaisi minut"
Siinä ongelmasi tiivistettynä. Tuolla asenteella ei kukaan sinua palkkaakaan, tietenkin aina löytyy joku fiksumpi ja parempi, joten miksi sinut muka joku palkkaisi.
"opintojen keskeyttäminen ja työttömäksi jättäytyminen olisi taloudellisesti kannattavampaa"
Ehkä todella lyhyellä tähtäimellä. Et ole kovin kauaskatseinen jos noin ajattelet.
"miksei mua otettu edes puhelinmyyjäksi koeajalle"
Edelleen: "Olen tosi ujo ja epävarma". Miksi tuhlata edes koeajan verran aikaa, kun sinusta varmaankin heti näkee että olet ujo ja epävarma.
Riippuen vähän missä opiskelet, mutta opintoihin usein kuuluu harjoittelua. Vaikka ei kuuluisikaan, niin voisit koittaa tyrkytää itseäsi ilmaisharjoittelijaksi jonnekin alan töihin. Sitten on myös paljon tekemistä, mikä ei ole palkkatyötä, mutta millä saa kokemusta ja täytettä ansioluetteloon, ehkäpä uusiin ihmisiin tutustumalla myös ihan "oikeita" töitä. Järjestö- ja vapaaehtoistyö esimerkiksi. Ja toki opiskelupaikastasi riippuen myös opiskelijajärjestötoimintaa, tutorointia yms. Selvitä, tarjoaako koulusi mitään uraneuvontaa, tai -ryhmiä, sieltä voisi saada lisää vinkkejä työnhakuun. Tsemppiä!
Maailma on kova. Täällä täytyy tunkea itseään framille. Muuten ei ole mitään jakoa.
Vierailija kirjoitti:
Sun kantsis vaihtaa hoitoalalle, esim. vanhusten tai vammaisten hoitajaksi. Ne ei huomaa eikä välitä ujoudestasi tai epävarmuudestasi. Tosin kolleegat saattaa olla haastavia, mutta kuitenkin. Työllistyisit varmasti.
Voisin toki kokeilla niitäkin hommia, mutta n. 99% varmuudella ne on liian sosiaalisia luonteelleni. Jos siis ajatellaan sellaista työmäärää, josta saatavalla palkalla pystyy jotenkin elämään. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"opintojen keskeyttäminen ja työttömäksi jättäytyminen olisi taloudellisesti kannattavampaa"
Ehkä todella lyhyellä tähtäimellä. Et ole kovin kauaskatseinen jos noin ajattelet.
Miten niin? Opiskelija saa vähemmän tukia kuin työtön. Opiskelijana on myös pakko ottaa opintolainaa, kun ei pääse töihin joilla voisi rahoittaa elämisen. En edes pysty asumaan missään halvassa opiskelijasolussa, koska siihen liittyvä sosiaalisuus ahdistaa liikaa. Miten opiskelu voisi olla kannattavampaa, jos sen jälkeen odottaa kuitenkin pelkkä työttömyys? -ap
Et ole menettänyt mitään, jos et ole ollut puhelinmyyntityössä.
Tsemppiä muuten elämääsi. Älä keskity ajattelemaan, että olet ujo ja epävarma. Älä käytä sitä tekosyynä siihen, ettet kokeile uusia asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"opintojen keskeyttäminen ja työttömäksi jättäytyminen olisi taloudellisesti kannattavampaa"
Ehkä todella lyhyellä tähtäimellä. Et ole kovin kauaskatseinen jos noin ajattelet.
Miten niin? Opiskelija saa vähemmän tukia kuin työtön. Opiskelijana on myös pakko ottaa opintolainaa, kun ei pääse töihin joilla voisi rahoittaa elämisen. En edes pysty asumaan missään halvassa opiskelijasolussa, koska siihen liittyvä sosiaalisuus ahdistaa liikaa. Miten opiskelu voisi olla kannattavampaa, jos sen jälkeen odottaa kuitenkin pelkkä työttömyys? -ap
Opintojen jälkeen sulla on enemmän mahdollisuuksia kuin nyt jättäytyä työttömäksi, työttömyytesi voi sitten kestää koko elämäsi. Kai ymmärrät että ilman pätevyyttä ja työttömänä on huomattavasti vaikeampaa työllistyä? Sitten varsinkin masentuu ja syrjäytyy.
Ikävä tilannehan tuo on. Entä jos tekisit jotain vapaaehtoistyötä, joka liittyy jotenkin siihen, mitä töitä haluaisit saada? Minäkään en ollut 20v ikäisenä tehnyt päivääkään töitä, mutta pääsin sitten lopulta haastatteluun ja sain paikan, luulen että just siksi kun olin itse ollut vapaaehtoisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä nyt moista paskahommaa ja koiranvirkaa ainakaan sure ,vaikka ei sinua siihen siis otettaisikaan. Hyvä vaan.
Niistä ei ensinnäkään tienaa juuri mitään ja työ on pääsääntöisesti vain jotain vanhusten naruttamista ostamaan jotain mitä he oikeasti eivät tuntisi tarvetta ajatellakaan ,ellei tyrkytettäisi ostamaan ja sitoutumaan johonkin kieroihin myyntisopimuksiin ja toimitusehtoihin joista moni hankintavaiheessa ja ostotilanteessa suurennuslasia sopimustekstin lukemisessa käyttämätön joutuu lopulta vain kärsimään .(saamatta ehkä mitään rahoilleen vastineeksi)
Puhelinmyynti Suomessa pitäisi yksinkertaisesti kieltää lailla ja valvoa tuota kieltoa myös tehokkaasti.
Nuori ihminen löytää taatusti jotain parempaa ,jos vain viitsii etsiä ja on tarpeeksi sitkeä. Puhelinmyynti oli jo vuosia sitten Hesarin gallupissa kaikkein vähiten arvostettu homma.
Useimmat ihmiset kun inhoavat kaikkea puhelimen kautta tapahtuvaa tyrkkymyyntiä ja 'tykitystä' .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun kantsis vaihtaa hoitoalalle, esim. vanhusten tai vammaisten hoitajaksi. Ne ei huomaa eikä välitä ujoudestasi tai epävarmuudestasi. Tosin kolleegat saattaa olla haastavia, mutta kuitenkin. Työllistyisit varmasti.
Voisin toki kokeilla niitäkin hommia, mutta n. 99% varmuudella ne on liian sosiaalisia luonteelleni. Jos siis ajatellaan sellaista työmäärää, josta saatavalla palkalla pystyy jotenkin elämään. -ap
No löytyiskö jostain arkistosta tai museosta harjoittelupaikkaa, kyselepäs. Mietipä paikkoja, missä saisit olla rauhassa. Turha hakea myyntitöihin, haet johonkin, missä ei tarvitse puhua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sori mutta pakko puuttua kommenttiin "Edes puhelinmyyjäksi vaikka palkka on kusetusta jos ei saa mitään myytyä".
Luulen että sinusta ei tekstisi perusteella ole myyjäksi.
Toisekseen ei kai palkkaa tekemättömästä työstä makseta? Jos ei myy=ei palkkaa, jos myy paljon=paljon palkkaa. Miksi pitäisi maksaa sinulle siitä että menisit sorvin ääreen lusimaan kun ei saa muutakaan?
Olen tehnyt puhelinmyyntiä.
Myyntityö vaatii myyntihenkisyyttä, kunnianhimoa ja todellista tekemistä. Ei siinä vätykset saa mitään aikaiseksi.
Harmillista että työttömyytesi vain jatkuu mutta luepa kirjoituksesi uudelleen, olisiko varaa parantaa asennetta? Suoristapa selkäsi ja usko itseesi.
Edelleen: "Olen tosi ujo ja epävarma". Miksi tuhlata edes koeajan verran aikaa, kun sinusta varmaankin heti näkee että olet ujo ja epävarma.
[/quote]
Niin, ja ap:n pitäisi vaan lakata olemasta ujo ja epävarma? Ristus, tämä tällainen se auttaa!
Ap:lle, kausiluonteisia hommia voi löytyä esim pakkaamiseen, lähettämiseen (joulu tulossa). Hampurilaispaikat palkkaa ihmisiä ympäri vuoden. Yritä nyt vaan saada se jalka jonkun oven väliin, vaikka kuinka lyhytaikaisesti, kaikki on aina palikka siihen kokemuspussiin. Niin ja puhelinmyynnin perään en minäkään haikailisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet vielä niin nuori että älä nyt vielä päättele miten urasi tulee tai ei tule menemään :)
Kannattaa olla aktiivinen asioissa jotka kiinnostavat ja tarttua tilaisuuksiin kun niitä tulee vastaan. Mä olen myös aina ollut ujo ja epävarma mutta tein päätöksen etten jätä tarttumatta tilaosuuksiin KOSKAAN pelon takia. Se on kannattanut ja itseluottamusta saa, kun huomaa että itselläkin on vahvuuksia ja hyviä puolia työntekijänä vaikka olis ujokin :)
Kun uskaltaa mennä sekaan saa myös kontakteja ja verkostoituu. Sen voi tehdä ihan omana epävarmana itsenään eikä haittaa vaik ujostuttaa.
Jos työt on kiven alla taI KUN ne on, kannattaa olla aktiivinen vaikka omaan alaan liittyvässä harrastuksessa tms. toiminnassa. Se voi palkita rahallisesti sitten myöhemmin ja taas kerran saat kokemusta, kontakteja ja itseluottamusta.
Unohda puhelintyö, ei siinä hommassa välttämättä pärjää vaikka olisikin sosiaalisesti ulospäin kääntynyt. Siihen tarvitaan myös muita ominaisuuksia, kuten myyntihenkisyyttä jne.
Koita työssäoppimista, tyäharjoitteluja jne. Palkkaa niistä ei tietenkään saa mutta voi kyllä poikia palkkaduunia jatkossa.
Ujous ja epävarmuus myös todennäköisesti hälvenee iän myötä . Olet aika nuori, itsekin olin melko arka tuon ikäisenä.
Sun kantsis vaihtaa hoitoalalle, esim. vanhusten tai vammaisten hoitajaksi. Ne ei huomaa eikä välitä ujoudestasi tai epävarmuudestasi. Tosin kolleegat saattaa olla haastavia, mutta kuitenkin. Työllistyisit varmasti.