Lue keskustelun säännöt.
Mulla meni vähän ohi Maria Hintikan ajatus että on sallittua huutaa lapsille.
12.10.2015 |
Siis minkä hän puoliseitsemässä esitti viime viikolla. Kyllä joskus tulee huudettua, mutta että siinä olisi mitään oikeaa. Itselleen saa anteeksi jos joskus tulee näin tehtyä ja lapsellekin pahoitella.
Lapset ovat ihan samanarvoisia kuin aikuiset, mielestäni hitusen ylempänäkin.
Vai menikö multa jotain ohi?
Kommentit (8)
Lapsi ei todellakaan ole ylempiarvoinen kuin aikuinen, ja se pitää lapsille tehdä selväksi pienestä pitäen. Nimittäin sitten kun palvottu pikku perheenpää ylijumala kasvaa aikuiseksi.. huh huh!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaaha. No en tarkoittanu että lapsi nostettais jalustalle, mutta siinä mielessä että heissä on toivo & tulevaisuus. Vois verrata 'naiset ensin ajatteluun'.
Ap
No minusta taas se, ettei lapselle saisi korottaa ääntäkään tämän toimiessa toistuvasti tahallaan rumasti on kyllä ihan älytöntä.
Lapsenkin pitää nähdä että aikuisen pinna ei veny loputtomiin ja aikuisen toivetta on kunnioitettava.
Tottakai sitten kumpikin pyytää lopuksi anteeksi ja asia puhutaan läpi.
Aikuisellakin on oikeus suuttua. Ja ilmaista negatiivisia tunteita.
Mutta tietenkään se ei tarkoita väkivaltaa, aggressiivista tavaroiden paiskomista tai toisen mollaamista. Lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön ja arvostukseen, hän ei kykene suojautumaan henkiseltä vähättelyltä tai haukkumiselta.
Jos kovin usein huutaa, sekin on merkki jostain. Eikä huutamisessa ole tehoa, jos päivittäin melttoaa.
Mutta en ottaisi suurta murhetta siitä, jos äiti huutaa joskus, kun lapsi toistuvasti rikkoo kieltoa tai vaikkapa kiusaa sisarusta. Kunhan siitä sitten puhutaan jälkeenpäin ja äiti kertoo, mistä hermostui. Anteeksikin voi pyytää, jos hermostui pienestä.
Mitä hyötyä siitä huutamisesta on? Jos lapsi kiusaa sisarusta, ei huudosta ole toimintaa muuttamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos joudun korottamaan lapselle ääntäni syystä, en taatusti sitä kyllä anteeksi jälkikäteen pyytele. On meinaan joskus aihetta korottaakin..
Lapsen ällissä on jotain vikaa, jos kiusaa vaikka sisarusta jatkuvasti ja ei muka sitten ymmärrä, jos äiti siihen hermostuu ja korottaa desipelejä kun ei mene vähemmällä perille.
Meille huudettiin lapsena jos oltiin tehty tyhmiä ja välillä ihan perus riitelyn seassa. Ei mulla viksahtanut mitään päässä. Päin vastoin, kestän ilkeitä ja huutavia ihmisiä enkä pelästy uhkaavaa käytöstä. Toisin kun esim yksi kaverini. Aikuinen nainen alkaa itkemään jos joku korottaa ääntään hänelle...
Ei se äänen korottaminen ole pahasta jos sille on syy. Miljoona kertaa parempi tapa purkaa pahaa oloaan kun sulkeutuminen ja väkivalta.
Siis itselleen saa anta anteeksi. Ap