Miksi vaatimattomuus ärsyttää muita?
Jos kokee itsensä erilaiseksi, niin miksei sitä hyväksytä?
Esim. monet tuttuni ovat materian perään tai osaavat/tykkäävät tuoda itseään/osaamistaan esille.. Itse olen ihan tyytyväinen vanhaan ja pieneen talooni ja itsestäni puhuessa en osaa (halua) tuoda itseäni esille, itsessäni ei ole mitään erikoista tai en omaa erikoislaatuisia kykyjä, vaan olen hyvin tavallinen.
Tuntuu että tämä on ongelma osalle tuttavista.. "Älä nyt oo tommonen, älä puhu ittestäs noin, pidä nyt ittees vähän enemmän arvossa tms"
Kokeekohan ihmiset käytökseni jotenkin huomionhakuisena (sitä se ei todellakaan ole) vai miksi kaltaiseni käytös on niin ärsyttävää? En tuosta yöuniani menetä, mutta ihmetyttää.
Kommentit (13)
Ehkä heitä säälittää sinä? Tai pitävät sinua tylsänä?
Ihmiset usein kokevat "vähäisemmät" ja vaatimattomammat asiat huonompina, ja asioina jotka henkilö muuttaisi jos olisi mahdollisuus. Eivät siis tule ajatelleeksi, että sinulle ko. asia on jopa hyvä ja mieluinen. Joissain tapauksissa (esim. ulkonäöstä puhuttaessa) ihmiset myös pelkäävät loukkavansa jos eivät väitä vastaan.
Jos tuttavasi sanovat, että älä nyt puhu itsestäsi noin, sinä aika varmasti tuot itseäsi esille ja vielä kommentoimaan ärsyttävällä tavalla. Miten sinä sitten puhut itsestäsi? "Tämä nyt on vain tällainen vanha talo / en minä nyt mitään osaa / en minä mitään ole / minä nyt vain olen tämmöinen?"
Ja vielä: onko tuo nimenomaan vaatimattomuutta vai jotakin muuta?
Itsensä vähättely on yhtä epämiellyttävää kuin itsensä kehuminen.
Pyöriikö ihmisten puheenaiheet nykyisin jotenkin oman navan ja osaamisen/osaamattomuuden ympärillä, kuulostaa ihan vieraalle maailmalle :D
Miksi seurustelet ihmisten kanssa, joille et koe kelpaavasi sellaisena kuin olet?
Niin en tiedä onko vaatimattomuutta.. joku siitäkin joskus mainitsi, siitä tuo otsikko. En keksinyt parempaakaan sanaa. Ja kuten joku mainitsi, niin itsetuntokin on kyllä vähän huono.
Noista esimerkeistä viimeisin pitää paikkansa miten puhun, muista en itseäni tunnista.
"Tämä nyt on vain tällainen vanha talo / en minä nyt mitään osaa / en minä mitään ole / minä nyt vain olen tämmöinen?"
Esim. Jos tiedän että joku on parempi jossain, niin tunnustan sen äänen, joskus ehkä oman osaamiseni kustannuksella; esim. Terttu osaa sen paremmin (Itse osaan ja Terttu osaa, mutta tiedän Tertun osaavan asiasta yhden extrajutun = annan "kunnian" mielelläni Tertulle).
Koska heille tulee fiilis, että sinä et arvosta niitä asioita, joita heillä on. Onhan se noloa, jos on hieno käsilaukku, valtava lukaali ja auto, ja sinä sitten toteat tyytyväinen hymy kasvoilla, että sulle kelpaa toi jouni-laukku, mökki on niin pittoreski ja jopolla pääsee.
Kuulostaa siltä, että vähättelet itseäsi, jos kaverisi sanovat noin. Jos et toisi esille itsesi tai olosuhteittesi vaatimattomuutta mitenkään, tuskin he noin sanoisivat. Sinä voisit olla myös ylpeä itsestäsi ja olosuhteistasi, vaikka ne olisivatkin vaatimattomat.
Vierailija kirjoitti:
Koska heille tulee fiilis, että sinä et arvosta niitä asioita, joita heillä on. Onhan se noloa, jos on hieno käsilaukku, valtava lukaali ja auto, ja sinä sitten toteat tyytyväinen hymy kasvoilla, että sulle kelpaa toi jouni-laukku, mökki on niin pittoreski ja jopolla pääsee.
Että minua sieppaa tuo jounilaukkujen vähättely. Please stop it.
Mua ihmetyttää tuo vähättely, sekin on huomionhakuista. Kuinka ystäväsi kestävät sinua?
Vierailija kirjoitti:
Jos tuttavasi sanovat, että älä nyt puhu itsestäsi noin, sinä aika varmasti tuot itseäsi esille ja vielä kommentoimaan ärsyttävällä tavalla. Miten sinä sitten puhut itsestäsi? "Tämä nyt on vain tällainen vanha talo / en minä nyt mitään osaa / en minä mitään ole / minä nyt vain olen tämmöinen?"
Ja vielä: onko tuo nimenomaan vaatimattomuutta vai jotakin muuta?
Juuri niin, puheen sävy kyllä kertoo totuuden ajatusmaailmasta. Itse varmaan esittäisin nuo asiat näin: Mulla on ihana vanha, pikkuinen oma talo/mä olen vähän kädetön tuossa, mutta tosi hyvä tässä/olen tyytyväinen itseeni ja tasaiseen elämääni/nautin elämän pienistä asioista enkä kaipaa mitään erikoisuuksia.
Oli elämä ja sen puitteet mitä tahansa, itseensä voi olla tyytyväinen. Jokainen meistä kaipaa joskus kehuja ja kannustusta, mutta jos sellaisen tyrmää negatiivisuudella heti kättelyssä, kukaan ei enää uskalla puhua kohteelle kauniisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska heille tulee fiilis, että sinä et arvosta niitä asioita, joita heillä on. Onhan se noloa, jos on hieno käsilaukku, valtava lukaali ja auto, ja sinä sitten toteat tyytyväinen hymy kasvoilla, että sulle kelpaa toi jouni-laukku, mökki on niin pittoreski ja jopolla pääsee.
Että minua sieppaa tuo jounilaukkujen vähättely. Please stop it.
Pitä tehdä kuvahaku Jouni-laukuista. Ovat kyllä niin samannäköisiä kuin korsit ja vuittonit sun muut, että erottaa korkeintaan hintalapusta. Jossain tanskalaisessa ohjelmassa muuten vietiin muutama merkki- ja halpislaukku katsottavaksi italialaiselle satulasepälle, joka ei paljon muodista piitannut. Kun merkit oli poistettu laukuista ja vain materiaaleja ja työn jälkeä katsottiin, saatiin mielenkiintoiset arviot.
Sulla on huono itsetunto ja he yrittää sua tsempata. Erikoista että tulkitset sen noin.