"Kympin tytöt"

Mä olin siis kympin tyttö ö :)

Minä en ollut kympin vaan kasin tyttö, joten en tituleeraa itseäni sinua ärsyttävällä tavalla. Mainitsen kyllä tarpeen tullen, että olen ällän ylioppilas, vaikka kirjoituksista onkin aikaa ja olen ollut maisterikin jo parikymmentä vuotta. :)

Kuulostat kateelliselta. 

Vierailija kirjoitti:

Kuulostat kateelliselta. 

Kateuskortti heitetty.

Jos kouluarvosanat eivät ole koskaan merkinneet sinulle mitään, niin miksi ilmaisu "kympin tyttö" saa aikaan vatsansäänteitä? Jos se kerran ei merkitse mitään, niin miksi se merkitsee noin paljon?

Minä olin seiska-kasin tyttö. Koulutus VTM, työpaikka kansainvälisessä yhtiössä henkilöstöpäällikkönä.

Peruskoulussa sen kympin saa suorittamattakin, lukiossa joutuu tekemään vähän enemmän. Eli kympin tyttö voi kyllä olla ilman että elämä on "pelkkää suorittamista". Minulle tuli työnteon oppimisen paikka eteen vasta TKK:lla ja kyllä olis ollut helpompaa, kun sen olisi reenannut jo aikaisemmassa vaiheessa. No, hyvin siinä kävi kaikin puolin.

t. DI

Mä olin kasipuolen tyttö. Sain kympit niistä aineista, mistä kiinnosti ja mitä viitsin lukea. Suunnitteluinsinööri tuli isona ja onneksi en päässyt yliopistoon, sillä tämä on ehdottomasti alani. Koulukin meni ok, yliopistossa näin laiska lukija ei olisi pärjännyt. 

mulle ainakin tulee tuosta  "kympin tyttö" -hokemasta mielikuva, että kyseessä on sellainen hiljainen ja kiltti hikke, joka on koko kouluikänsä vakavana puurtanut hyvien arvosanojen eteen käyttänättä kuitenkaan lainkaan omaa ajatteluaan. on pitänyt saada hyviä arvosanoja, koska niin vain pitää tehdä. ylipäätään kaikki on ollut suorittamista ja vanhempien sekä opettajien mielistelyä, elämästä nauttiminen sekä omat kiinnostukset on laitettu sivuun. Aikuisena nämä kympin tytöt sitten havahtuvat todelliseen elämään ja siihen että kaikki ei aina menekkään niin kuin strömsössä. se kymppien eteen puurtaminen on saattanut olla jopa täysin turhaa tulevan menestyksen kannalta. 

sinäkin sanoit lopuksi mitä se kympin tyttö tarkoittaa. Sinulle taisi ysin tyttökin tarkoittaa samaa. Luultavasti ne kuvaamasi kirjoitukset tarkoittavat juuri teitä 9 - 10 oppilaita, jotka uhrasivat elämänsä saadakseen hyvän arvosanan.

minä olin vajaa ysi. Mitään tekemättä tai uhraamatta. Lukiosta 3 L.. Helposti. Samaa toivon lapsilleni. Tavoitetaso on päästä sinne opiskelemaan minne haluaa. Muita arvosanoja ei kukaan myöhemmin katso.Toki on kaikkein tärkeintä oppia oppimaan ja ajattelemaan

Kympin tytöt tarkoittaa jotain säälittävää. Perfektionisteja. Samalta kuulostaa aloittaja. Hän on kympin tyttö, joka ei kelpaa edes itselleen

No, mä olin yläasteella 'kasin' tyttö ja lukiossa 'kutosen' tyttö lukuunottamatta kahta kiinnostavaa ainetta. Nyt lähes neljäkymppisenä vakiduunissa koulutusta vastaavassa työssä amk:n ja yliopiston jälkeen. Pointtina siis, et aina ei tarvitse olla se 'kympin' tyttö, että pärjäis.

Vierailija kirjoitti:

Olen viime aikoina nettiä selatessani törmännyt usein nuorten tai ainakin nuorehkojen naisten kirjoituksiin, joissa todetaan "olin aina se kympin tyttö". Yhtäkkiä puoli Suomea on täynnä "kympin tyttöjä".

Itse olin ainakin ihan vaan "ysin tyttö", enkä ole vielä kertaakaan maininnut tätä asiaa missään. Ehkä minua hävettää se, etten koskaan ollut se "kympin tyttö". Ehkä olen vieläkin katkera niille "kympin tytöille", joilla ei ollut muuta elämää kuin suorittaminen. Tai sitten sillä ei ole minulle mitään väliä, onko joku ollut koulussa kympinarvoinen vaiko vain ysin. Mielestäni se, mitä arvosanoja sain ala-asteella tai edes lukiossa, ei määrittele älykkyyttäni tai saavutuksiani enää päälle kolmekymppisenä. Oikeastaan kouluarvosanat eivät ole koskaan merkinneet minulle mitään. 

Joten voisitteko vain lopettaa tuon "kympin tyttö"-jauhamisen? Saan siitä todellakin vatsanväänteitä ja tuo "kympin tyttö" vaikuttaa silmissäni vain tyhjänjauhajalta, joka yrittää korostaa erinomaisuuttaan muiden silmissä vuosia sitten hankittujen kouluarvosanojen valossa. Miksi nykyään kaikki haluavat oikein korostaa olleensa jo lapsesta asti työllä itsensä piippuun vetäviä ylisuorittajia, "kympin tyttöjä", joilla on aina tuhat rautaa tulessa ja aikaavieviä harrastuksia täyttämässä kaiken vapaa-ajan? Todella ihailtavaa...

Mikä meriitti tuo kympin tyttö oikein on? Tytöillä tuollainen koulumenestys kertoo lähinnä suorituskeskeisyydestä. Kympin poika sen sijaan on usein nero.

Peruskoulussa 10, lukiossa 9, armeijassa c, yliopistossa 4 ja yliopiston jälkeen F32.2. Siinä meriittiä kerrakseen

En todellakaan ole ollut kympin tyttö, vaan seiskan - kasin tyttö, siis Gaussin käyrän huipulla. Kuitenkin menestyin ongelmitta yliopisto-opinnoissa ja iloitsin jokaisesta hyvästä tenttituloksesta. Suuri yllätys oli, kun silloin tällöin napsahtivat jopa täydet pisteet. Ne kympin tytöt eivät enää olleetkaan välttämättä niitä parhaita, vaan tulokset olivat vain meidän kuolevaisten luokkaa. Sitten nämä tytöt itkivät järjen köyhyyttä, kun huomasivat olevansa "vain" suuren joukon osasia. Moni oli käyttänyt jo lukiossa resurssinsa loppuun ja nyt menestys jäi verrattain keskinkertaiseksi.

Minusta on aika vastenmielistäkin lukea, miten vähän arvostetaan niitä, jotka ovat ponnistelleet peruskoulun ja lukion arvosanojen eteen. Naureskellaan ja vähätellään, ovat vain oppineet asiat ulkoa, säälittävää ja noloa, kun taas kympin pojat tietysti ovat neroja, tytöt vaan säälittäviä ulkoa opettelijoita.

Minua kiusattiin niin yläasteella kuin lukiossa, koska olin hyvä koulussa. Yläasteella olin ysin oppilas, lukiossa kiusallanikin kympin ja kuusi laudaturiakin kirjoitin, gradusta sain eximian. Ulkoa opettelin, vähän kai jotain osasinkin, kun ei tarvinnut kaikkia iltoja päntätä mutta tunnustan kyllä lukeneeni kokeisiin. Siitä lähtien kun tajusin, että kokeisiin voi ja pitääkin lukea, pärjäsin hyvin. Läksyjä en tehnyt koskaan ennen kuin välituntisin juuri ennen tunnin alkua, erityisesti lukiossa.

Tunnistan täältäkin kiusaajieni kommentit. On säälittävää olla aina nenä kiinni kirjassa (en ollutkaan mutta eihän sitä kiusaajat uskoneet). On noloa olla hyvä, kun hyvin voi pärjätä kasillakin. Miksi näkisin vaivaa enempään, kun pääsen ihan samoihin tuloksiin vähemmällä vaivalla? Halveksiva ja vähättelevä sävy paitsi jos puhuttiin pojista, jotka saivat kymppejä. Miten nolosti voi samaa sukupuolta oleva käyttäytyä silkasta kateudesta? Koska kateudestahan tuossa on kyse. Miksi on pois joltakulta, jos minä saan kymppejä? Miksi minun pitäisi sitä hävetä ja miksi minulle saa kommentoida ilkeyksiä sen takia?

Ehkä olit ysin tyttö, koska et jaksanut ahkeroida yhtä paljon kuin minä. Tai ehkä olen sinua oikeasti älykkäämpi. Varmaa ainakin on, että minun kymppini ärsyttävät sinua kateudesta ja sen kateuden takia koet oikeudeksesi vähätellä ja pilkata asiaa.

Tiedätkö mitä? Olen ylpeä siitä, että olin kympin tyttö. Opin työnteon merkityksen ja osasin asettaa tavoitteita. En mennyt siitä, mistä aita on matalin enkä mene nykyäänkään. En ole mikään suorittaja vaan opin, mihin kykenen ja millä tavalla. Ei minulla ole toki tarvetta tuoda tätä joka paikassa esiin, vain silloin, kun keskustellaan kympin tytöistä tai koulumenestyksestä.

Vierailija kirjoitti:

Kympin tytöt tarkoittaa jotain säälittävää. Perfektionisteja. Samalta kuulostaa aloittaja. Hän on kympin tyttö, joka ei kelpaa edes itselleen

Minä taas miellän "kympin tytön" lähinnä oppilaaksi, joka opiskelee itseään eikä koulua varten. Hän myös suhtautuu oppimiseen ja opiskelemiseen positiivisesti, kiinnostuneesti ja halukkaasti. Hän ymmärtää, mikä merkitys on yleisellä työrauhalla ja omien asioiden tunnollisella hoitamisella. Minusta se ei siis ole negatiivinen nimitys.

Ei kaikkien kympin tai ysinkään oppilaiden tarvitse olla mitenkään perfektionisteja tai edes käyttää kauheasti aikaa läksyihin tai kokeisiin. Jotkut ovat vain niin hyväpäisiä, että heihin uppoaa helposti teoreettinen tieto. He sitten usein jatkavat aloilla, joilla vaaditaan teoreettisen tiedon hallitsemista ja soveltamista.

On sekin ihan hyvä ymmärtää, että useimmat opettajat ovat "kympin tyttöjä/poikia" mutta ei heillä silti välttämättä ole ollut kasia kummempia numeroita todistuksessa.