Miten olet päässyt tupakoinnista eroon lopullisesti?

Vierailija kirjoitti:

- Millä menetelmällä lopetit tupakoinnin ja miten pääsit tupakanpoltosta eroon lopullisesti? Kuinka pitkään poltit ja kuinka paljon? Kuinka kauan vieroitusoireet kestivät? Missä vaiheessa tupakanhimo loppui vai loppuuko se koskaan?
T. lopettamisen kanssa kamppaileva

Lopetin lääkekuurilla.


Kuurin jälkeen inhalaattori moneksi kuukaudeksi ja sen jälkeen jonkin aikaa nikotiini purkkaa ja sitten tavallista purkkaa.

Olin polttanut 27 vuotta, 15 vuotta n. askin päivässä.

Vieroitushoito kesti kaiken kaikkiaan 8-9 kuukautta.


Olen ollut kohta kuusi vuotta polttamatta, kertaakaan en ole polttanut.


Todellista himoa ei tupakkaan ole, joskus tulee ( kerran/kaksi vuodessa) sellainen fiilis, että nyt olisi kiva vetää.

Suosittelen !!!

Tupakoin kymmenisen vuotta askin-kaksi päivässä.
Lopettamispäätöksen tein oikeastaan hetken mielijohteesta (olin tosin pidempään miettinyt, että pitäisi lopettaa "joskus"). Päätin vain, että nyt loppuu (en käyttänyt nikotiinin korvaustuotteita).
Vieroitusoireet kestivät noin viikon, jatkuva tupakanhimo loppui samoihin aikoihin. Sen jälkeen on tullut ajoittain pieniä hetkiä, jolloin tekee mieli tupakkaa (aluksi esimerkiksi kaupassa käydessä, koska olin tottunut polttamaan yhden aina matkalla, myöhemmin aina baarissa, mutta sekin on jo loppunut). Olen ollut tupakoimatta kolme vuotta.

Olin polttanut jo vuosia, teini-ikäisestä lähtien. Sitten tulin 25-vuotiaana ehkäisystä huolimatta raskaaksi. Alku oli sähläystä, kun menkkoja ei kuulunut ja r-testi oli nega silti. Vähensin tupakanpolttoa ihan minimiin. Viikon päästä testiin tuli selvä plussa, ja lopetin siihen paikkaan. 

Mitään korvaavaa en käyttänyt, enkä ole sen jälkeen ottanut yhtäkään henkosta enkä ota. Kyllähän se teki tiukkaa, mutta kannatti. Pahin oli ohi parissa viikossa, ja sen jälkeen on satunnaisesti tehnyt mieli. Ei ole vaikeaa olla ilman :)

Nyt on takana seitsemän savutonta vuotta.

Päätin, että en halua enää tupakoida. Ei siinä muuta tarvittu, kuin todellinen halu lopettaa.

Poltin nuoruudessa todella paljon. Sitten reilu parikymppisenä lopetin joksikin aikaa, mutta aloitin taas. Sitten taas lopetin ja poltin jonkun aikaa vain juhliessa. No se tietenkin lipsui siihen, että polttelin silloin tällöin, kunnes poltin lähes päivittäin. Kun lapset kasvoi ja huomasin joutuvani olemaan aika kekseliäs, että pystyin polttamaan heiltä piilossa, niin totesin, että nyt riittää. En halunnut missään nimessä polttaa lasten nähden ja pelkäsin heidän haistavan. Sitten vain lopetin.

Nyt olen ollut polttamatta noin 5 vuotta. Tänä aikana olen maistanut pari kertaa, ja kauheelta on maistanut. En usko, että aloitan enää koskaan.

Eniten mielestäni lopettaminen vaatii omaa halua. Tarpeeksi hyvällä motivaatiolla on aika helppo lopettaa.

Lopetin kun terveys uhkasi mennä. Kauheat verenpaineet, kävelykyky heikkeni, öisin hengenahdistusta. Pitkä stoori.
Nyt 2v polttamatta, vuoden käytin nikotiinivalmisteita.
Nyt verenpaine pois, olin syksyllä paljon marjastamassa.
Hurja rahan säästö. Joskus tulee ikävä tupakkia, mutta kun muistan tuon huonon terveydentilan, niin ei enää ikinä. Säälien katson pihalla tupakoivia mummoja ja huolestuneenä nuoria ihmisiä jotka ovat aloittaneet. Tsemppiä sinulle lopetukseen.