Apua, 1-vuotiaani syö hiekkaa! Voivatko kivenmuruset repiä suolistoa tai
Kommentit (14)
Eikä auta mikään vahtiminenkaan. Vaikka kuinka silmä kovana lastaan tuijottaisi, niin aina se ehtii sinne suuhun sen päivän hiekka-annoksensa lappaamaan, jos siihen suuri halu on.
Voin vain lohduttaa, että se menee ohi :)
2
mutta ulkoilujen ajaksi laitoin esikoiselle tulpaksi. Hyvin toimi.
3
Suurimmat kivet otan toki pois, ja vahdin aina kun suinkin voin ettei lapsi syö hiekkaa. Onneksi ei syö sitä paljon, lähinnä vaan kielellä koskettaa lapiota.
Kautta aikojen lapset ovat tietyssä iässä syöneet hiekkaa, eikä siihen ole ainakaan meidän tai tuttujen lapsista kukaan kuollut, tai edes sairastunut.
Ainoa konsti mikä pakkomielteiseen hiekansyöntiin tepsii, on istuttaa vekaraa sylissä tai rattaissa koko ulkoilun ajan. Ja siinähän nyt ei taas ole mitään järkeä, pitäähän lapsen saada kokea ja oppia.
2
Vierailija:
Ainoa konsti mikä pakkomielteiseen hiekansyöntiin tepsii, on istuttaa vekaraa sylissä tai rattaissa koko ulkoilun ajan. Ja siinähän nyt ei taas ole mitään järkeä, pitäähän lapsen saada kokea ja oppia.2
Minua on aina ihmetyttänyt nämä " apua, lapseni laittoi suuhun hiekkaa" -viestit. Mitä sitten? Sehän on ihan luontaista, että lapsi tutustuu kaikkeen suullaan :) Toki sitä voi yrittää katsoa, ettei nyt kourakaupalla lappaisi hiekkaa suuhun, mutta pikku maistiaisista ei ole yhtään mitään haittaa. Ja tutti suuhun ulkona: minkä helkutin takia?! Eikö tutti ole yli vuoden ikäiselle ainoastaan unijuttu?!
että tässä ei ole kyse mistään maistelusta, vaan siitä, että hiekkaa/kiviä/multaa mätetään suuhun.
Juuri oltiin aamupäivällä puistossa ja meidän vuodenikäinen kerkesi kahteenkin otteeseen laittaa hiekkaa suuhunsa. Toki puhdistin suunsa heti kun sen näin ja kielsin aina kun huomasin, että taas on laittamassa, mutta enpä kyllä osannut tuosta edes sen kummemmin huolestua. Vaikka esikoinen ja ainut tämä lapsi meille onkin.... Kyllä se hiekan maistelu sitten varmasti lapsen kasvaessa loppuu, eikä tarvi varmaan mennä kuin max. puoli vuotta, niin ei hiekka enää maistu. Päättelen tämän siitä, että puistossa oli ehkä juuri tuon verran meidän poikaamme vanhempia lapsia, eikä ne hiekkaa syöneet.
Tuskinpa tuohon hiekan maisteluun kuolee! Toki pitää kieltää, mutta ei siitä nyt tarvi numeroa tehdä, jos vähän kerkiää maistaa. :)
Se että maistelee ja se että sitä hiekkaa syö, on kaksi eri asiaa.
Hih, hih, hih. Heh ja hih.
yhden puiston empiiristen havaintojen pohjalta. Hih.
Vierailija:
yhden puiston empiiristen havaintojen pohjalta. Hih.
kun sanoin erään taaperon äidille, että poika kerkes maistaa hiekkaa, niin hän sanoi, että ( hänellä siis vanhempi lapsi ) niin hänenkin lapsensa söi hiekkaa pienempänä, mutta kyllä se loppui sitten kun lapsi kasvoi.
Kyllä minä nyt vanhemman lapsen äitiä uskon.
Ihan yhdessä puistossa yksi äiti sanonut. HIH.
Vierailija:
Ihan yhdessä puistossa yksi äiti sanonut. HIH.
Mitähän asennevammaisia täällä taas on liikkeellä?
Minä kyllä jätän nyt hyvästit tälle palstalle, kun on niin ärsyttävää porukkaa. En niin usein täällä käy, mutta jatkossa en käy ollenkaan, on kai sitä muutakin tekemistä.
Moro ja hyvää kevättä!
Poikani söi aikoinaan hiekkaa aina kuin silmä vältti. Pahimmillaan vaippaan tuli kakan mukana enemmän hiekkaa kuin kakkaa. Kysyin siitä sekä lääkäriltä että terkalta, että ei kai tule suolitukkeumaa tai jotain, johon tuumasivat ettei. Mutta he eivät tainneet koskaan täysin käsittää ja uskoa sitä määrää, mitä meidän poika hiekkaa sisäänsä lappoi...
Aikamoinen " läpipasko" on poika edelleen (nyt 12-v.), eli ummetuksesta ei ole koskaan ollut vaivaa. Ja laiha kuin luikku. Mutta eipä tuo tahtiansa haittaa :)