Hakkaraiselta hyvä kysymys Eduskunnassa

Teuvo
Hakkarainen
ps

Arvoisa rouva puhemies! Täällä kun kuuntelee opposition juttuja, niin kuin edellisessäkin puheenvuorossa, niin tuntuu siltä, että tähän maahan kannattaa investoida. Mutta mikä siinä on, että niitä investointeja ei tänne tule? Kuitenkin me olemme maailmassa markkinaehtojen armoilla, ja silloin, jos tänne ei kannata investoida, investointeja ei tänne tule. Ja mitä tulee näihin tutkimuksiin: Jokainen laulaa omia laulujaan. Joku tekee, työväen taloudellinen tutkimuslaitos, semmoisen, että se kuulostaa heille mieluisalta, mutta markkinavoimat eivät näitä kysele. Ne kulkevat vain omaa rataansa, ja siihen on sopeuduttava. 
 
Tuosta ensimmäisen päivän sairauslomaomavastuusta, otetaan esimerkki: Yrityksessä on tuotantolinja, jossa on esimerkiksi kymmenen työntekijää, ja siellä kaveri ilmoittaa, että nyt hän on sairaana pari päivää. Siihen joudutaan palkkaamaan, jos on iltatuuri menossa, edellisestä tuurista työntekijä, koska siihen ei ole muita valmiuksia. Hänelle joutuu maksamaan sitten prosenttitunnit. Kaksi päivää pois, työnantajalle se maksaa kuuden päivän palkan. Ja tämä laitetaan siihen lappuun, pakettiin, mikä kaupataan tuonne maailmalle. Kannattaako se sitten? Markkinavoimat sanelevat siihen ehdot sitten. Se on vain kylmä totuus.
 
Arvoisa rouva puhemies! Valtioneuvoston tiedonannossa todetaan muun muassa seuraavaa: "Vienti on jäänyt selvästi jälkeen maailmankaupan kehityksestä. On selviä merkkejä pysyvämmästä ilmiöstä, jossa yrityksemme eivät pärjää kansainvälisessä kilpailussa yhtä hyvin kuin aiemmin. Vientisektorin menestys on lyhyellä aikavälillä kiinni ennen kaikkea kustannuskilpailukyvystä." Eilen siitä annoin kanssa esimerkin.
 
Yksi hallituksen viidestä toimenpiteestä on, että työntekijälle säädetään lakisääteinen oikeus lomarahaan. Sen enimmäismäärä olisi noin 30 prosenttia useimmilla aloilla vallitsevaa käytäntöä alempi. Muutos koskee arviolta 25 000:ta yritystä ja yli 200 000:ta palkansaajaa. Suomen Yrittäjien mukaan lomarahauudistus pitäisi rajata niille aloille, joilla on työehtosopimusmääräyksiä lomarahasta, tai asiasta pitäisi voida sopia paikallisesti. Olen lukuisia kertoja puhunut eduskunnassa paikallisen sopimisen puolesta. Euro on se valta, joka sanelee ehtoja tässä yhteisessä rahaliitossa, ja työ menee sinne, missä euro parhaiten tuottaa. Siksi edelleen peräänkuulutan joustavuutta sekä työnantajan että työntekijän puolelta.
 

Arvoisa rouva puhemies! Toinen hallituksen toimenpide, jonka otan esille, on se, että yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksua alennetaan 1,72 prosenttiyksiköllä. (Touko Aalto: Kuka maksaa laskun?) — Sinun vuorosi tulee kyllä. — Tämä on mielestäni erittäin tervetullut uudistus, sillä palkan sivukulut ovat meillä liian korkeat. Millaiset tämän alennuksen tarkemmat kustannusvaikutukset ovat, jäänee nähtäväksi. Eilen tiedustelin asiaa, ja Yrittäjien ekonomisti vastasi, että he eivät vielä ole laskeneet yksittäisen toimen vaikutusta, mutta 5 prosentin kustannuskilpailukyvyn parantaminen lisää työpaikkoja arviolta kymmenillätuhansilla suhteessa perusuraan. Heidän ekonomistinsa mukaan tästä kokonaistavoitteesta työnantajan sosiaaliturvamaksun alentaminen 1,72 prosenttiyksiköllä on merkittävä. 
Sitten vielä yksi esimerkki alalta, jonka tunnen aika hyvin. Meillä on puualalla, saha-alalla, viennin osuus 1,5 miljardia, ja se on tukossa tällä hetkellä, koska ruplan ja kruunun (Puhemies koputtaa) arvo on laskenut. Me emme pärjää siinä. — Nyt täytyy näköjään lopettaa, kun aika loppui. — Kiitos.
 
 
 
 
Arvoisa puhemies! Täällä on tänään käytetty jo reilu parisataa puheenvuoroa, joissa on sekä arvosteltu että puolustettu hallituksen toimia kustannuskilpailukyvyn tehostamiseksi. Totuus joka tapauksessa on, että jos yrityksemme eivät pyöri, mitkään tehostustoimet eivät auta. Kiitänkin nyt hallituksen kärkihankkeitten tavoitetta nostaa Suomi bio- ja kiertotalouden edelläkävijämaaksi. Suomen niukkojen luonnonvarojen entistä parempi hyödyntäminen kestävällä tavalla on koko yhteiskunnan etu. Metsäteollisuuden jo päätetyt ja vielä suunnitteilla olevat isot investoinnit sellu- ja biotalouden valmistukseen tukevat tätä kehitystä.
 

Biotalous on merkittävältä osalta metsäteollisuutta ja sen kannattavuus nojaa tukista saataviin kantorahatuloihin. Yli puolet energiapuusta korjataan sahojen päätehakkuilta. Sahat ovat myös merkittävä selluteollisuuden raaka-aineen tuottaja. Voidaan sanoa, että biotalouden raaka-ainehuolto edellyttää elinvoimaista sahateollisuutta. 
Arvoisa puhemies! Puhun tässä nyt sahateollisuudesta, koska siitä ei kukaan muu puhu. (Olavi Ala-Nissilä: Se on biotaloutta!) — Nimenomaan. — Sahateollisuuden markkinatilanne on nopeasti heikentynyt. Tähän on vaikuttanut muun muassa suomalaisen kilpailukyvyn heikkeneminen etenkin ruotsalaisiin ja venäläisiin nähden kruunun ja ruplan heikkenemisen takia. Aiemmin ongelma korjattiin devalvaatiolla, nyt on kilpailukyky korjattava muilla tavoin. Ollaan yhteisessä valuutassa ja talousalueessa, ja sieltä tulevat ehdot. Sen tähden hallituksen on toimittava nyt ja alkanut toimia.
 
Puutuoteteollisuudessa jalostusasetetta tulisi nostaa. Millään hokkuspokkustempulla se ei kyllä onnistu, vaan sahateollisuuden pitää olla sellaisessa kunnossa, että tämän varaan voidaan rakentaa jatkojalostusta. Nykyisessä arvoketjussa Suomella ei ole kansainvälistä kilpailuetua sahatavaran jalostamisessa. Kustannustaso on noussut liian kovaksi ja jalostuskapasiteettia on purettu ja jalosteiden vienti on viime vuosien aikana taantunut. Esimerkiksi aihiota valmistetaan Suomessa ja loppuvalmistus tehdään Unkarissa tai jossakin siellä maassa, koska se on niin paljon halvempaa tuottaa siellä kuin Suomessa, vaikka meillä on maailman paras osaaminen. Lopputuote palaa tänne Suomeen. 
 

Jossakin mättää ja pahasti. Koulutus ei ole tuonut siihen ratkaisua eikä huippuosaaminen, mistä oppositio on koko ajan puhunut. Ongelma on hintakilpailukyvyssä, ja se on palautettava tähän maahan, niin se jatkojalostuskin palaa tänne. 
Sahateollisuuden kannattavuuteen vaikuttaa kolme tekijää: tukista ja sahatavarasta saatava hinta sekä se, miten hyvin sahat pystyvät hyödyntämään sivutuotteitaan. Menevätkö tukieurot kotimaisille vai ulkomaisille sijoittajille? Nyt sahateollisuudelle on varattu maksumiehen rooli, kun tukieurot on suunnattu tuulivoimalle ja metsähakkeille. Sahojen purut ja kuoret jäävät käsiin etenkin Pohjois-Suomessa.
 
Arvoisa puhemies! Metsä Groupin Äänekosken investointi lisää kuitupuun tarvetta 4 miljoonaa kuutiometriä. Tämä lisää markkinoille tulevien sahatukkien määrää parilla miljoonalla kuutiometrillä. Sahateollisuus painii pienten ja heikkolaatuisten tukkien kanssa, joista kuitenkin odotetaan maksettavan laatupuun hinta. Tukkien laatu- ja läpimittakriteereitä tulisi kehittää siten, että tukkien hinta vastaa sitä laatua ja hintaa, mikä maailmalta saadaan. — Anteeksi, puhemies, taas aika loppuu kesken. Jatketaan tuolta.